20,77 metriä. Keskimäärin niin pitkälle olivat pukanneet kuulaa miehet, jotka kokoontuivat Ylöjärven Asuntilaan viime viikolla.
Yli 30 vuotta sitten perustetussa 20 metrin kerhossa uskotaan, että suomalainen kuulantyöntö voi vielä palata maailman huipulle.
Harvakseltaan kokoontuva 20 metrin kerho koostuu suomalaisista kuulantyöntäjistä, jotka ovat onnistuneet maagisessa tempussa: 20 metrin rajan puhkaisemisessa. Ylöjärvelle kerhon kutsui paikallinen kuulasuuruus Jarkko Haukijärvi.
– Kyllä kotimainen kuulantyöntö on muuttunut minun huippuvuosistani valtavasti, Haukijärvi päivitteli.
– 2000-luvun taitteessa Suomessa oli parhaimmillaan seitsemän miestä, jotka saivat kuulan yli 20 metrin. Taso oli aivan tajuttoman kova, ennätyksensä 20,31 vuonna 2000 työntänyt mies jatkoi.
Uransa jo vuosia sitten päättäneen Haukijärven parhaat tulokset olisivat tämän päivän kuulakisoissa kovaa valuuttaa. Esimerkiksi SM-mitaleille on viime vuosina riittänyt 19 metrin ylittäminen.
Suomenennätysmies Reijo Ståhlbergin mukaan tason laskun yhtenä syynä on ollut lahjakkuuden puute.
– Jarkko, Arsi Harju, Timo Aaltonen, Tepa Reinikainen ja Ville Tiisanoja olivat kova porukka, joka kiritti itseään jatkuvasti eteenpäin, kerhon puheenjohtaja kehuu.
– Nyt meillä on onneksi Arttu Kangas, joka ylitti 20 metriä ensimmäisenä suomalaisena pitkään aikaan. Hänellä on aito mahdollisuus edetä vaikka kuinka pitkälle, Ståhlberg jatkaa.
”Mallia tenniksestä ja golfista”
OIympiavoittaja Arsi Harjun mielestä kuulantyöntäjä ei voi kehittyä maksimaalisesti, jos hänen tausta-asiansa eivät ole kunnossa. Avainsanoja ovat hänen mukaansa ammattimaisuus ja varmuus.
– Arttu on sanonut, että hänellä on taloudellista selkänojaa kolmeksi vuodeksi. Se on aivan loistavaa, koska urheilijan täytyy voida keskittyä urheiluun, Harju jutteli.
Kun Harju itse valmistautui aikoinaan Sydneyn olympialaisiin, hän oli nimellisesti töissä Perhon kunnassa. Vaikka palkka ei ollut suuri, harjoittelulle olennaiset asiat pysyivät liksan avulla kunnossa.
– Etelän leirillä meillä oli Timo Aaltosen kanssa oma hieroja, mikä tuntui luksukselta. Mutta muilla homma oli viety pidemmälle: Liettuan kiekkomies Virgilijus Aleknalla oli oma fysioterapeutti ja joukko muitakin huoltajia. Emme voineet kuin ihmetellä, Harju muisteli.
Reijo Ståhlbergin mielestä Harjun esimerkki kuvaa hyvin, mikä suomalaisessa yleisurheilussa juuri nyt kiikastaa. Kunnon taustatiimejä ei ole kuin harvoilla ja valituilla.
– Esimerkiksi golfissa ja tenniksessä tällaisia tiimejä on. Näistä lajeista pitäisi aivan ehdottomasti ottaa mallia, Ståhlberg jyrähti.
”Esikuvia tarvitaan”
Kun Harju ja kumppanit niittivät menestystä viime vuosikymmenen alkupuolella, kuulantyöntö oli Suomessa miltei kansallislaji. Viime vuosina sen suosio on romahtanut – menestyksen mukana.
Harju toivoo, että kankaanpääläinen Kangas onnistuu innostamaan uusia junioreita lajin pariin.
– Heikon menestyksen aikoina esikuvien merkitys korostuu. Artusta voi alkaa positiivinen kierre, joka nostaa Suomen taas kuulamaailman kärkeen.
Reijo Ståhlbergin mukaan Kangas elää nyt urheilu-uransa kriittisimpiä vuosia. Lähiajat ratkaisevat, onko 22-vuotiaasta nuorukaisesta maamme kuulamaineen pelastajaksi.
Vanhat jermut tosin muistuttavat, että Suomesta löytyy muitakin superlahjakkuuksia. Valmentajalegenda Matti Yrjölän mukaan yksi heistä tulee Viljakkalasta.
– Lielahden Kipinän Arttu Korkeasalo työnsi talvella 15-vuotiaiden kaikkien aikojen parhaan hallituloksen neljän kilon kuulalla. Siitä pojasta kuullaan vielä, Yrjölä vinkkasi.
