Hanna Koivisto ja Maarit Kujanpää kokosivat suomalaisuutta korostavan ohjelmiston

Kansallistunnetta herättäneet laulut raikuvat kirkkokonsertissa

Musiikinopettaja Hanna Koivisto ja kanttori Maarit Kujanpää tarjoilevat sunnuntai-iltana kirkkokonsertin, jonka ohjelmisto rakentuu 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alkuvuosina syntyneistä suomalaisten kansallisuusaatetta nostattaneista lauluista.
Vuorentaustalainen parivaljakko ihastelee sitä, miten runoilijat ja säveltäjät ovat löytäneet luonnosta aineksia kansakunnan syviä tuntoja hiveleviin teoksiinsa.
Vuorentaustalainen Hanna Koivisto on musiikin moniottelija. Hän tulkitsee neljätoista kansallisromanttista laulua sunnuntai-iltaisessa konsertissaan Ylöjärven kirkossa.

Vuorentaustalainen Hanna Koivisto on musiikin moniottelija. Hän tulkitsee neljätoista kansallisromanttista laulua sunnuntai-iltaisessa konsertissaan Ylöjärven kirkossa.

Hanna Koivisto täyttää yhden unelmansa, kun hän esiintyy kotikirkossaan sunnuntai-iltana.
Laulaja iloitsee siitä, että hän saa säestäjäkseen naapurissa asuvan pianonsoiton opettajan ja kanttorin Maarit Kujanpään.
– Levittelimme nuotit yhtenä iltana pöydälle ja valitsimme yhdessä mieluisat laulut. Kävimme vaihtoehdot erittäin syvällisesti lävitse, Koivisto kertoo.
Ohjelmassa onkin V. A. Koskenniemen, Aino Kallaksen, Eino Leinon, Katri Valan, J. L. Runebergin, J. J. Wecksellin sekä A. V. Forsmanin riimityksiä.
Sävelet ovat Yrjö Kilpiseltä, Tauno Pylkkäseltä, Toivo Kuulalta, Aarre Merikannolta, Oskar Merikannolta, Erkki Melartinilta sekä Jean Sibeliukselta.
Hanna Koivisto tulkitsee neljätoista kappaletta, ja Maarit Kujanpää esittää kaksi pianonumeroa.
– Havahduimme tosiasiaan, että käsissämme oli hyvin laaja kattaus suomalaista kansallistunnetta ilmentävää musiikkia, Koivisto ihastelee.

Kappaleet eivät kulu puhki laulamalla

Tamperelaisessa Sammon keskuslukiossa musiikinopettajana työskentelevä Hanna Koivisto tietää, etteivät musiikkiaarteet menetä tenhoaan runsaasta esittämisestä huolimatta.
– Jokainen laulaja tuo tulkintoihinsa oman persoonallisen säväyksen, hän muistuttaa.
Hanna Koivisto sanoo, että tämänkertaiset harjoitukset ovat avanneet tutuista kappaleista täysin uusia yksityiskohtia.
– Olen tehnyt Maarit Kujanpään kanssa matkan ajanjaksoon, jolloin suomalaiset janosivat omaa valtiota. Tuon aikakauden ihmiset rakensivat toivonsa isänmaasta kansallisaatteen varaan. Taiteilijat olivat merkittävässä roolissa kansallistunteen nostattamisessa ja ylläpitämisessä, Koivisto painottaa.
Itsenäisyyttä janonneen kansan runoilijat ja säveltäjät ammensivat vaikutteita suomalaisesta luonnosta.
– Olen monta kertaa hykerrellyt, miten taitavia ja osuvia vertauskuvia niin runoratsut kuin sävelten vangitsijat ovat löytäneet moni-ilmeisestä suomalaisesta ympäristöstä, Koivisto kiittää.
– Kansallisuusaatteen lyömät sanan mestarit eivät sortuneet tylsään ja sisällöttömään sanahelinään, hän lisää.

Laulut maalaavat maisemia

Moni kansakunnan kaapin päälle nostettu kuvataiteilija antoi kasvot suomalaisuudelle.
Hanna Koivisto onkin vakuuttunut siitä, että sunnuntai-iltana kirkkokonserttiin saapuvat kuulijat pystyvät ajatuksissaan maalaamaan järvi-, metsä- ja peltomiljöitä, kun he heittäytyvät esitettävään musiikkiin.
Koivisto on havainnut, että juhlavuottaan viettävä Jean Sibelius löysi sävellyksiinsä Suomi-eetosta niin suomenkielisistä kuin ruotsinkielisistäkin riimityksistä.
– Konsertin ohjelmassa olevia lauluja harjoitellessani mieleeni on noussut ajatuksia siitä, mitä suomen kielen tuleminen sivistyskieleksi on merkinnyt kansalle. Hyvin paljon, hän päättelee.
Hanna Koivisto aistii niin sanan mestareiden kuin säveltäjienkin turvautuneen tavalla tai toisella Kalevalaan.
– Kansalliseepoksemme erityispiirteet pilkahtelevat niin mestareidemme lyriikasta, sävellyksistä kuin kuvataiteestakin, hän ihailee.
Hanna Koiviston mielestä suomalaisessa musiikkimaailmassa on aina sijansa kansallisromanttiselle aineistolle.
– Meidän aikanamme moni asia ilmaistaan eri tavalla kuin itsenäisyyden odotuksessa, hän vertailee.
Hanna Koivisto tulkitsee konsertissa muun muassa Yrjö Kilpisen On suuri sun rantas autius, Toivo Kuulan Tuijotin tulehen kauan sekä Jean Sibeliuksen Flickan kom ifrån sin älsklingsmöte.

Kuka tekisi lauluja kotitarpeisiin?

Laulun lyömä Hanna Koivisto tietää, miksi vanhat kappaleet säilyttävät vahvan aseman ihmisten arjessa.
Hänen mukaansa kansallissäveltäjän manttelin ylleensä saaneet mestarit tekivät helppoja lauluja, joita ihmisten on ollut mukava tapailla jokapäiväisessä  elämässään.
– 1800- ja 1900-luvuilla syntyneet laulut täyttivät musiikin kotitarpeet. Meidän aikamme modernit laulut ovat kovin vaikeita omaksua helposti, Koivisto vertailee.

Musiikki elää vahvasti lukiossa

Ylöjärveläinen musiikinopettaja Hanna Koivisto on työssään todellisella näköalapaikalla suomalaiseen musiikkimaailmaan.
Sammon keskuslukio on varsin iso koulu.
– Opetustyöstäni merkittävä osa on pakollisten ykköskurssien pitämistä. Iloitsen siitä, että nuoret ovat varsin innostuneita ja kiinnostuneita aineesta, Hanna Koivisto kiittää.
Musiikinopettaja huomauttaa, että lukio tarjoaa aidosti opiskelijalle otollisen mahdollisuuden opetella soittamaan jotakin instrumenttia.
– Jos kiinnostus soittamiseen viriää, oppilas on saavuttanut paljon.
Koivisto vie oppilaitaan ahkerasti Tampere Filharmonian konsertteihin, joista kurssilaiset laativat kirjallisen työn.
Sammon lukio valmistaa joka toinen vuosi musikaalin. Koiviston mielestä isot rutistukset yhdistävät upeasti koulun eri osaajat. Talkoissa on mukana liki koko opinahjon väki.
Koivisto iloitsee siitä, että huomattavan moni lukiolainen valitsee myös musiikin valinnaiskursseja.
– Nuoret ilmaisevat, että musiikki on hyvin keskeisessä asemassa heidän elämässään. Ajallemme ominaista on, että lukioikäiset kuuntelevat yllättävän monipuolisesti musiikkia.
Hanna Koivisto pitää tiukasti laulamisen tuntiensa sisällössä.
– Porukat ovat aktiivisesti mukana, hän tarkentaa.
– Olen yllättynyt siitä, miten moni opiskelija kokeilee soittamista vasta lukioon saapuessaan. Useat kertovat saavansa myönteisiä soittofiiliksiä.
Hanna Koivisto korostaa, että soittaminen ja laulaminen avaavat antoisan kanavan musiikin moni-ilmeiseen maailmaan.
– Useiden musiikkikokemus rajoittuu eri radiokanavilta kuunneltavaan antiin.
– Kyselen nuorilta, millainen heidän musiikkimakunsa kirjo on. Moni vakuuttaa olevansa kaikkiruokainen. Innostun ja kysyn: ”Ai, että oopperakin käy”.
Hanna Koivisto on seurannut aktiivisesti elektronisen musiikin esiinmarssia.
– Elektroninen musiikki syntyy koneiden turvin, joten sen tekeminen ei ole kovin sosiaalista toimintaa.
– Musiikin tehtävä on ollut perinteisesti yhdistää ihmisiä, hän muistuttaa.

Kuoro jäi taaksepäin

Suuri yleisö muistaa Hanna Koiviston Näsin Ääni -kuorosta.
– Olin kokoonpanossa neljä vuotta. Kuoroaika antoi minulle hyvin paljon, hän kiittää.
– Minulle merkitsee hyvin paljon se, kun ihmiset tekevät asioita yhdessä. Näsin Äänellä oli ja on edelleen erinomainen ohjelmisto. Kuoro esiintyy säännöllisesti, mikä on erittäin merkittävä asia, Koivisto sanoo.
Koivisto ei ole sulkenut lopullisesti ovea kuorotoiminnalta.
– Nyt elämässäni on omien laulujuttujen vuoro.

+++++
Sopraano Hanna Koivisto ja kanttori Maarit Kujanpää pitävät sunnuntaina 9. elokuuta kello 18 Laululle – kesäillan musiikkia -konsertin Ylöjärven kirkossa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?