Komean lätkäuransa keväällä päättänyt Ville Nieminen ei hingu takaisin kaukaloon. Parhaillaan kesälomaansa viettävä mies valmistautuu elämänsä seuraaviin haasteisiin mökillään Ylöjärven Lempiäniemessä.
– Chillailen ja grillailen, Nieminen tiivistää lomasuunnitelmansa.
– Normaalisti treenaisin tähän aikaan omatoimisesti joka päivä. Näin rentoa kesää en ole viettänyt kymmeniin vuosiin, hän miettii.
Hiekkatie on pitkä ja kuoppainen. Se pitää ajaa päähän asti.
Täällä, lähes tiettömän taipaleen takana, on Ville Niemisen kesämökki. Lapset saavat telmiä pihalla vapaasti, koska lähimpään naapuritaloon on matkaa turvallisen paljon.
Nieminen hörppii jälkiruokakahvia terassilla. Grilli on vielä kuuma, vaikka herkulliset ribsit on hetki sitten syöty.
Tunnelma on rento. Niin on Nieminenkin.
– Kyllä täällä varmaan 50 yötä tulee oltua tänäkin kesänä. Se on aika normaali määrä meille, ex-kiekkoilija toteaa.
– Kyllä mökille pitää aina aika ajoin päästä. Jotenkin se vain sopii suomalaiseen sielunmaisemaan, hän jatkaa.
Suuri yleisö tuntee Niemisen Tapparan miehenä. Sellainen hän sanoo olevansa vieläkin, vaikka jääkiekkoura päättyi keväällä Rauman Lukon paidassa.
Vuosi sitten Nieminen jätti kasvattajaseuransa pienen kohun saattelemana. Tappara ei jatkanut kokeneen sotaratsun sopimusta, vaikka tämä itse olisi näin halunnut.
Fanit kritisoivat, mediakin pillastui. Moni ei voinut käsittää, miksi joukkueen henkisen johtajan ei annettu päättää uraansa kirvesrinnoissa.
– Menneet ovat menneitä, Nieminen kuittaa.
– Sain lopettaa urani sillä tyylillä kuin halusinkin. Terveyteni kesti loppuun asti, enkä rimpuillut kehäraakkina mukana liian pitkään, hän summaa.
Niemisen viimeinen kausi ammattikiekkoilijana päättyi Liigan nelossijaan. Hävityn pronssiottelun jälkeen mieli oli maassa, mutta toukokuun alussa tunnelma oli jo tyystin toinen.
Suomen Jääkiekkoliiton myöntämä President’s Trophy -erikoispalkinto veti Niemisen nöyräksi.
– Olihan se huikeaa, että minua muistettiin muistakin kuin vain pelillisistä asioista. Sitä urani aikana oikeastaan toivoinkin, hän sanoo.
Rennoin mielin uudelle uralle
Menneinä kesinä Ville Niemisen on saattanut silloin tällöin nähdä treenaamassa Räikän urheilukentällä. Tänä suvena tuota näkyä ei ole luvassa.
– Olen harjoitellut omaksi ilokseni, ettei kunto vallan romahtaisi. Mutta kyllä sen tuntee kropassa, että ei tässä enää pelaamiseen valmistauduta, hän naurahtaa.
Seuraavat kaksi ja puoli viikkoa Nieminen aikoo ottaa rennosti. Elokuun alkuun kestävän loman jälkeen edessä on astuminen uuteen rooliin – jääkiekkojoukkueen päävalmentajaksi.
Tapparan miehestä tulee syksyllä KeuPa HT:n mies. Sopimus keuruulaisseuran kanssa julkistettiin huhtikuun lopulla, mutta käytännössä siirto oli selvä jo paljon aiemmin.
– Siinä runkosarjan loppuvaiheilla se oli, kun tällaisen ehdotuksen sain. Neuvottelut kestivät yhden illan. Sen päätteeksi kysyin jo: ”Koska aloitetaan?”, Nieminen kertaa.
Keuruulla Niemistä odottaa organisaatio, jonka tavoitteet ovat korkealla. Liiga-noususta ei haikailla, mutta tasainen sijoittuminen Mestiksen keskikastiin kiinnostaa.
Nieminen tiedostaa, että moni voisi ottaa tällaisesta tilanteesta paineita. Hän ei kuitenkaan ole menettänyt yöuniaan.
– Keuruu on pikkukaupunki, mutta siellä on hyvä kiekkobuumi päällä. Olen saanut olla rakentamassa ja treenauttamassa joukkuetta toukokuusta lähtien. Pelaajarinki oli valmis jo ennen kesälomia, mies kertoo.
– Tavoitteena on kiihtyvä ja tuloksellisesti nousujohteinen kausi. Aion peluuttaa joukkueellani suoraviivaista taitojääkiekkoa, hän paljastaa.
Muutamat kiekkoyhteisön jäsenet ovat nähneet Niemisen palkkaamisen lähinnä KeuPan markkinointitemppuna. Harva pelaaja kun on valmis astumaan päävalmentajan saappaisiin vain pari päivää uran päättymisen jälkeen.
Niemistä moiset puheet eivät hetkauta.
– Olen miettinyt valmentamishommia vakavasti jo kahdesta kolmeen vuotta ja suorittanut valmentajan ammattitutkintoa Vierumäellä. Halusin tarttua tähän haasteeseen – vuoden päästä nähdään, olinko siihen valmis vai en.
Koti säilyy Tampereella
Peliurallaan Ville Nieminen tunnettiin suurisuisena väriläiskänä, joka ei pelännyt avata sanaista arkkuaan kenellekään. Valmentaja-Niemisen luonne on vielä arvoitus miehelle itselleenkin.
– Vuodet muokkaavat tyylin, lätkäjätkä virnistää.
– Tiedän vain sen, että valmentaminen on minun juttuni tästä eteenpäin. Minulla on siihen liittyen haaveita ja unelmia, mutta ei mitään ääneen lausuttavaa, hän lisää salaperäisesti.
Ylöjärveä huomattavasti pienempi Keuruu on Niemisen mielestä ihanteellinen paikka aloittaa uusi ura. Perhe-elämänkään ei pitäisi kuulemma uusista tuulista häiriintyä.
– En aio muuttaa työn perässä Keski-Suomeen. Nukun Keuruulla aamiaismajoituspaikassa aina kun on pakko, mutta muuten ajelen illaksi kotiin.
Niemisten kotipihalta on matkaa Keuruun jäähallille noin 105 kilometriä. Kokeneelle kiekkomiehelle se ei ole matka eikä mikään.
– Kyllä tässä on kymmeniä tuhansia kilometrejä jo ehditty bussilla matkustella, hän ynnäilee.
