Kirppissuunnistuksessa voi löytää vaikka hyvin säilyneen helmikaulakorun tai uudenveroisen kahvinkeittimen: ”Vaimo väitti kivenkovaa, että kulahtanut emalikannu ei mene kaupaksi ikipäivänä.”

Viljakkalan maalaismaisemissa suunnistettiin taas viime viikonloppuna käytetyn tavaran perässä jo perinteeksi muodostuneessa Kyläkirppissuunnistuksessa.
Kirppissuunnistuksessa kartta opasti oikeille rasteille, joita oli ripoteltu pitkin Viljakkalaa ihmisten pihoilla sijaitseviin myyntipisteisiin. Suurin myyjäpoppoo kerääntyi paraatipaikalle Viljakkalan keskustaan seurojentalolle.

Perjantaipäivä näyttää vielä yllättävän hiljaiselta seurojentalolla. Myynnissä on hyvin perinteistä kirpputoritavaraa: kippoja ja kappoja, vaatetta, esineitä, leluja ja hieman elektroniikkaakin.
Seurojen talolle ainoana miehenä naisten keskelle myymään tullut Paavo Kirmo kauppaa pöydässään miehekkäitä vempeleleitä.
– Minulla on tässä kaupan esimerkiksi muutama kahvinkeitin. Toinen on täysin uusi, mutta se oli liian korkea keittiömme pöytätasolle, joten joudun myymään sen, mies kertoo.
Kirmo osallistuu kirpputorisuunnistukseen ensimmäistä kertaa, kuulemma vaimon pakottamana.
– Emäntä kehui, että näitä romuja pitäisi joskus myydä pois. Kyllähän kotiin jäi vielä sellaistakin tavaraa, josta vaimo haluaisi eroon, mutta pidin pintani, hän ilmoittaa.
Kirmo on itse huomannut, että esimerkiksi emali on tällä hetkellä haluttua kauppatavaraa.
– Vaimo väitti kivenkovaa, että kulahtanut emalikannu ei mene kaupaksi ikipäivänä. Toisin kävi, sillä eräs kirppiskävijä meinasi ensin kävellä onnensa ohitse, kunnes äkkäsi kannun pöydältäni.

Viljakkala tutuksi suunnistamalla

Kirppissuunnistuksen järjestäjänä toimiva Outi Lähteenmäki kertoo, että kyläkirppiksellä on myynnissä hyvin perinteistä tavaraa. Etukäteen ei pysty ennustamaan, mitä menee kaupaksi.
– Jos tavara tai vaate on huonokuntoinen, koko pöytä kierretään kaukaa, hän tietää.
– Täällä harrastetaan tinkimistä. Etenkin vaatteet pitää myydä halvalla, vaikka niillä olisi tunnearvoakin.
Lähteenmäen aisaparina toimiva Leena Kunttu on pannut merkille, että kirppissuunnistuksen kävijöistä suurin osa on vanhempaa väkeä.
– Nuoria käy selkeästi vähemmän, hän toteaa.
Eläkeläisrouva Riitta Nieminen on suunnistanut seurojentalolle pääasiassa tuttuja tavatakseen.
– Tavaraa on kotona niin paljon, ettei nurkkiin enää mahdu mitään, hän naurahtaa.
Järjestäjät Lähteenmäki ja Kunttu vahvistavat, että suunnistuksen tarkoituksena on myös tavata tuttuja ja tutustua Viljakkalan eri paikkoihin.
– Kirpparisuunnistuksessa saa käydä luvan kanssa toisen tontilla ja tutustua sellaisiin kolkkiin, joissa ei ole kotipaikkakunnallaan välttämättä ennen vieraillutkaan, he sanovat.

Koti pursuaa roinaa

Tuula Klugilla on pöydällään myynnissä vanhan ja arvokkaan näköisiä esineitä, kuten Arabia-astioita, rasioita ja muita koriste-esineitä.
Naisen mukaan tavaroista luopuminen ei tee tiukkaa, sillä hänenkin ongelmanaan on, että koti pursuilee turhaa roinaa.
– Kaikki myynnissä oleva on ylijäämää tai lahjaksi saatua, mitä en viitsi enää itse pitää.
Myyjän mukaan laatutavaran menekin määrää ensimmäisenä pyydetty hinta.
– Minulla on tässä myynnissä esimerkiksi Arabian Kalevala-sarjaa, jota löytyy kotoakin vielä vino pino. Merkkitavaralla pitää olla halvempi hinta kuin muualla, jotta se menee kaupaksi, hän painottaa.
Astioiden lisäksi Klug myy keräilijöiden suosiossa olevia vanhoja tee- ja kahvipurkkeja.
– Tässä on ajan patinaa pintaansa saanut tšai-purkki eli venäläinen teepurkki, hän esittelee kyrilisin kirjaimin koristeltua rasiaa.
Klugilla on myynnissä myös suomalaista käsityötä. Puisen ja käsinmaalatun korurasian epäillään olevan sodan jälkeistä tuotantoa.
Korurasialle olisi voinut tulla käyttöä tulevaisuudessa myyjälle itselleenkin, sillä myös hän on tehnyt hankintoja kirpputorin naapuripöydästä.
– Huomasin, että naapurissa oli myynnissä kauniissa korurasiassa mallorcanhelmistä tehty ranne- ja kaulakoru.
– Tarvitsin jotakin tällaista juhlatilaisuuksia varten, joten kaupat tehtiin kympin hintaan, Klug kertoo löydöstään tyytyväisenä.

Tänään huutokaupataan

Viljakkalan seurojentalolla järjestetään tänään keskiviikkona huutokauppa, jossa on tarjolla kirpparisuunnistuksesta ylijäänyttä tavaraa.
Myyjät ovat voineet lahjoittaa loput kirpputoritavaransa huutokauppaan myytäväksi, minkä tuotto menee Seurojentalon hyväksi.
– Huutokauppaan moni saapuu vain kuuntelemaan meklari Eero Majan huulenheittoa, Lähteenmäki selittää.