Viime kuukaudet suomalaiset ovat seuranneet sivusta, kun elintarvikekaupan ryhmittymät ovat kisanneet ruoan hinnalla.
Veljekset Mattila Oy on ennättänyt kokea runsaan puolen vuosisadan aikana monta tyyntä ja myrskyä suomalaisessa lihanjalostustoiminnassa.
– Parhaillaan vallalla oleva elintarvikkeiden halpuuttaminen asettaa paineita alan teollisille toimijoille. Etenkin pienet yritykset joutuvat nostamaan kätensä pystyyn, kun niiden rahkeet eivät kestä loputtomiin oman eurosiivunsa kaventamista valmistusketjussa, toimitusjohtaja Tero Sivula ylöjärveläisestä perheyrityksestä sanoo.
Veljekset Mattilan lihanjalostamon piipusta nousee valkoinen höyry. 40 ammattilaista paiskii ahkerasti hommia makkaroiden sekä saunapalvi- ja uunikypsennettävien tuotteiden parissa.
Toimitusjohtaja Tero Sivula istuu persoonallisesti sisustetussa työhuoneessaan pohtien lähestyvää kesäsesonkia.
Suomalaiset elävät maassa, jossa puhutaan suu vaahdossa elintarvikkeiden halpuuttamisesta.
Ruokakaupan ketjut käyvät kissa–hiiri-leikkiä kokonaisedullisimman ostopaikan manttelista.
Ylöjärveläisen lihanjalostamon veturi Tero Sivula hymähtää jo kuukausia velloneelle elintarvikkeiden halpuuttamisvillitykselle.
– Eikös jokaisen kauppaketjun myymälöillä ole koko ajan satoja tuotetarjouksia? hän kysyy.
Yli 50-vuotiaan perheyrityksen vetäjä seuraa alakuloisena sinivalkoista elintarvikekeskustelua. Sivulaa huolettaa nimenomaan pienten ja keskisuurten elintarvikevalmistajien selviytyminen.
– Todellisuudessa pääpaine hintojen alaspäin painamisesta kohdistuu teollisuuteen. Sen olisi pystyttävä valmistamaan tuotteet aikaisempaa pienemmillä kuluilla, Sivula sanoo.
Veljekset Mattilan ykkösmies pelkää, että Suomeen koittaa pian aika, jolloin pienten valmistajien on nostettava kätensä pystyyn ja niiden on luovutettava.
– Kehnoimmassa tapauksessa halpuuttaminen johtaa monen pienen korkeatasoisia tuotteita tekevän yrityksen loppumiseen, Sivula lisää.
Laadusta kannattaisi pitää tiukasti kiinni
Tero Sivula herättelee elintarvikeketjun eri osapuolia tarkkailemaan tarjolla olevien ruokien oikeata laatua.
– Kaikki elintarvikkeita valmistavat tietävät taatusti, että korkeatasoisista raaka-aineista syntyy laadukkaita tuotteita. Hyvät valmistusaineet myös maksavat, mies korostaa.
Sivula huomauttaa, että halutessa elintavikevalmistajat pystyvät tekemään halpoja tuotteita.
– Silloin mennään sataprosenttisesti pieni hintalappu edellä, eli jokainen ajatteleva ihminen tietää, että laatu korvataan muilla kriteereillä, hän tarkentaa.
Loppuhinnan osatekijät julki
– Harva henkilö tietää, miten esimerkiksi lenkkimakkaran kilohinta muodostuu, Tero Sivula avaa keskustelun.
Elintarviketeollisuuden pitkäaikaista toimijaa harmittaa Suomessa vellova yksipuolinen debatti kotimaisen ruoan hinnasta.
– Kuluttajat vertailevat elintarvikkeiden hintoja, kun he käyvät esimerkiksi eri Euroopan maissa. Moni kauhistelee Virosta tai Sakstasta palatessaan sitä, miten jokin tuote maksaa kyseisissä maissa merkittävästi vähemmän kuin kotimaan kamaralla, Sivula kertoo.
Ylöjärveläisyrittäjän mielestä olisi enemmän kuin tervetullutta, että niin leipomo-, meijeri- kuin lihanjalostustuotteiden todellinen hinnan rakentuminen avattaisiin rehellisesti ja avoimesti suurelle yleisölle.
– Yhdenkään osapuolen ei tarvitsisi syyttää muita leijonan osan nappaamisesta, Sivula sanoo.
Lihanjalostaja tuntee kulupohjansa
Veljekset Mattilan hittituote saunapalvikinkku maksaa noin 15.90–17.90 euroa per kilo, kun perheen äiti tai isä ostaa perinteistä voileivän päälle pantavaa lähikaupastaan.
Hinnan muodostuminen lähtee liikkeelle sianlihan eli raaka-aineen hankkimisesta. Hankintahinta on kerrottava kolmella ennenkuin se on omakustannehinta.
Valmistuksessa käytetään muita raaka-aineita kuten mausteita.
Veljekset Mattilan kaikki lihajalosteet valmistetaan käsityönä. Ammattilaisten työpanoksella on oma hintalappunsa. Ylöjärveläisyritys pitää sitoutuneet ja tunnolliset osaajansa mielellään palveluksessaan.
Lihajalosteiden valmistaminen on tarkka prosessi, jossa tarvitaan niin kylmää kuin kuumaakin. Kylmän ja lämmön tuottaminen kuluttaa sähköä. Elintarvikeala onkin energiasyöppö.
Lihanjalostus vaatii korkean hygienian tilat, joten tilojen puhtaana pitämiseen joudutaan käyttämään erittäin suuri määrä vettä.Niin puhdas kuin jätevesikin tuovat omat laskunsa.
Tuotteet on pakattava tiukat säädökset täyttäviin askeihin. Pakkaamiselle muodostuu merkittävä hintalappu.
Tuotantotilat on pidettävä koko ajan hyvässä iskukunnossa. Valvonta raksuttaa huomattavan kalliita laskuja. Terveystarkastuksilla, työsuojelutarkastuksilla, kaasun valvomisella, palotarkastuksilla, tulityön seurannalla, räjähdyssuunnitelmien laatimisilla, tuhoeläinten torjunnalla, hygieniakortin ajantasalla pitämisellä ja trukin kuljettajan kortin voimassaololla on ikioma hintalappunsa.
Jotta kuluttajat löytävät tuotteet ruokakauppojen runsaasta tarjonnasta, valmistajan on ponnisteltava markkinoinnin eteen. Mainostaminen ei ole halpaa lystiä. Tuotteiden menekkiä vauhditetaan esittelyin myymälöissä. Konsultit kiertävät kauppoja.
Kuljettaminen on hintavaa. Veljekset Mattilan tuotteet leviävät koko valtakuntaan eli Hangosta Petsamoon. Rahdin kuljettaminen synnyttää laskua.
Suomalainen elintarvikkeiden verotus on selvästi kovempaa kuin monessa muussa Euroopan unionin jäsenmaassa. Vanhoissa EU-maissa elintarvikkeista maksetaan 5,7 prosentin vero, kun katajainen sinivalkoinen kansa pulittaa 14 prosentin suuruisen veron.
– Niin, mistä se kilohinta kertyykään, Tero Sivula toistaa kysymyksen.
Ylöjärveläinen aikoo pysyä mukana
Ikivanhoilla menetelmillä lihanjalosteita valmistava Veljekset Mattila aikoo olla osa suomalaista elintarviketeollisuutta tulevaisuudessakin.
Tero Sivula on vakuuttunut siitä, että viisimiljoonaisessa kansassa on aina joukko, joka on valmis syömään laadukasta ruokaa.
– Se, että olemme paikallinen yritys, on varsin suuri merkitys. Veljekset Mattila on esimerkiksi Tampereen seudulla vahva tuotebrändi, Sivula sanoo.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on puhuttu jo monen vuoden ajan kunnioittavasti lähiruoasta.
– Meidän lihanjalostomomme tuotteet ovat aidosti lähiruokaa. Työntekijämme ovat suomalaisia, ja he taitavat juuri suomalaiseen makuun sopivien tuotteiden valmistamisen. Maku on tärkeä myyntivaltti, Sivula korostaa.
– Luomusta saarnataan paljon. Ihmiset arvostavat luomua, mutta eri asia on, kuinka moni haluaa maksaa luomusta selvästi enemmän kuin muista vaihtoehdoista, Sivula herättelee.
”Tiedämme, mitä haluamme”
– Meidän yrityksemme fokus on tarkasti mietitty, Tero Sivula painottaa.
Miehen mukaan ylöjärveläisperheyritys ei halua laukata hetken mielijohteiden perässä.
– Valmistamme tuotteemme perinteisillä menetelmillä. Käytämme korkeatasoisia raaka-aineita ja arvostamme käsityötä, Sivula kiteyttää.
– Kuuntelemme herkällä korvalla kuluttajia. Kun keksimme uuden ja hyvän tuotteen, laitamme rullamme pyörimään.
