Ilomäki nautti Louna-Jukolan kallioista

Asuntilalainen Tanja Ilomäki nautti jälleen kerran täysin siemauksin Jukolan viestin tunnelmasta viime viikonloppuna Paimiossa.
Tanja Ilomäki nautti Paimion Venlojen viestistä, jossa hänen kova juoksukuntonsa pääsi oikeuksiinsa.
Tanja Ilomäki nautti Paimion Venlojen viestistä, jossa hänen kova juoksukuntonsa pääsi oikeuksiinsa.

– Rastit löytyivät hyvin, ja tykkäsin kovasti maastosta, kun sai juosta avokallioilla. Ei ollut liian vaikeaa, vaikka yksi pieni pummi tulikin.
–  Oli juuri sopivan lämmintäkin. Lähtöä odotellessa tuli kyllä kuuma, mutta metsässä ei ollut helteistä, Ilomäki kertasi.
Epilän Esan ykkösjoukkueessa Venlojen viestin ankkuriosuuden suunnistanut Ilomäki pääsi Johanna Perkkalaisen, Sari Maijalan ja Merja Toivosen osuuksien jälkeen matkaan sijalta 424 ja ohitti ankkurina peräti 75 joukkuetta. Epilän Esan sijoitukseksi tuli lopulta 349:s.
– Olen nyt juossut Jukolassa kuutena vuotena peräkkäin, ja sijoituksemme on pyörinyt suunnilleen samoissa joka kerta. Mielestäni se on hyvä saavutus, sillä emme ole kertaakaan joutuneet ankkureiden yhteislähtöön, Ilomäki arvioi.
Sijoitusta ei todellakaan sovi moittia, sillä maaliin pääsi 1 305 joukkuetta. Esan kolmosjoukkue sijoittui 783:nneksi ja kakkosjoukkue 1 203:nneksi.

Juoksu pysyy Ilomäen päälajina

Ei ihme, että Tanja Ilomäki piti Louna-Jukolan nopeakulkuisesta maastosta, sillä juoksu on hänen vahvuutensa.
Viime syksynä Ilomäki voitti 40-vuotiaiden Suomen mestaruuden maratonilla ennätysajallaan 3.12.49.
–  Tänä vuonna en puolusta titteliäni, koska SM-maraton juostaan heinäkuussa ja haluan kokeilla elokuun puolivälissä Helsinki City Marathonin uuden reitin, hän kertoo.
Juoksussa Ilomäki edustaa Team Raholaa ja veteraanikilpailuissa Kunto-Pirkkoja. Ajatus kolmen tunnin alituksesta maratonilla tuntuu hänestä vielä hieman kaukaiselta muttei täysin mahdottomalta.
–  Ehkä kannattaa edetä pienin tavoittein sitä kohti.
Ilomäen suunnistusura voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen vaihe osui ikävuosiin 11– 20, kunnes muut asiat veivät pitkäksi aikaa voiton.
–  En tiedä, olisiko minusta tullut hyvän kansallisen tason suunnistajaa. Vaikea sanoa, sillä olen nyt monta kertaa paremmassa kunnossa kuin nuorena.
Jukola on nykyään hänen suunnistusvuotensa selvä kiintopiste. Muuten harrastus jää Tampereen seudun iltarasteilla ja Nokian Nokirasteilla perheen kanssa käymiseen.
–  Hieman olivat taidot nytkin ruosteessa. Huomasin sen, kun yllättäen ankkurina sai mennä pätkiä ihan yksinkin: oli hajontarasteja, ja piti tehdä reittivalintoja, Ilomäki muistelee.

Pitkät välimatkat ihmetyttivät

Jukolan viestiin Epilän Esa sai kokoon kaksi seitsikkoa. Ykkösjoukkueen sijoitus nousi Tuomas Etulan mainion ankkuriosuuden ansiosta 669:nneksi. Kakkosjoukkue päätyi 905:nneksi, kun maaliin pääsi 1 514 joukkuetta.
Ykkönen kukisti niukasti urheilun monitaiturit, Siivikkalan Pelikassit, joiden joukkue tuli maaliin 684:ntenä.
Hiihtäjä Antti Ojansivu juoksi Tosta Lähtee-Teamin aloittajana 465:nneksi.
Tanja Ilomäkeen tekivät taas kerran suuren vaikutuksen varsinkin viestien lähdön massiivisuus ja tapahtuman lähes perhemäinen yhteishenki.
–  Jukola on joka vuosi niin erilainen, että vertailu on vaikeaa. Paimion kilpailukeskus oli hyvin voimiva, mutta välimatkat olivat niin pitkät, että kävellä piti pitkiä matkoja, Ilomäki kertoi.
Esan primus motor Kalle Heino ihmetteli kymmenien vuosien kokemuksen syvällä rintaäänellä samaa.
–  Parkkipaikoilta ei ollut yhteiskuljetuksia, vaikka matkaa autolta kilpailukeskukseen kertyi jopa neljä kilometriä. Suunnistuksellisestihan maastot ja järjestelyt olivat aivan odotusten mukaiset, Heino sanoi.
Ensi vuonna Jukolan ja Venlojen rasteja etsitään Lappeenrannassa.

Kommentointi on suljettu.