Ylöjärven lukion ylioppilasjuhlassa viime lauantaina kiiteltiin lukiosta saatuja oppeja elämään. Lauantain tunnelma välittyi juhlapuheissa: tästä se elämä alkaa!
Lauantaina Ylöjärven lukiossa lakitettiin 123 tuoretta ylioppilasta, joista neljä suoritti kaksoistutkinnon.
– Juhlimme tänään alkua ja loppua. Loppua esikoululle ja alkua oikealle elämälle, lausui tuore ylioppilas Ruth Kotilainen Valon liikuntasalin täyttäneelle juhlayleisölle.
Kotilainen, joka sai useita stipendejä muun muassa menestyksestään äidinkielen ja ruotsinkielen opinnoissa, piti perinteisen ylioppilaan puheen.
Lukiossa ja esikoulussa on Kotilaisen mukaan paljon samaa: Niissä kasvatetaan ja niistä saadaan virikkeitä ja inspiroidutaan. Esikoulu valmistaa peruskoulua varten, lukio valmistaa elämää varten.
– Lukiossa olemme oppineet kolmesta tärkeästä asiasta: maailmasta, itsestämme ja elämästä, Kotilainen kiitteli.
Lehtori Satu Honkkilan puhe ylioppilaille pohti aikuistumista, vapautta ja vastuuta. Rehtori Jarkko Tuomennoro toivoi puheessaan, että uuden hallituksen säästötoimet eivät kurita lukio-opetusta kohtuuttomasti.
– Sanotaan, että Suomen ainoa luonnonvara ovat koulutus ja innovaatiot, Tuomennoro perusteli.
Rehtorin mukaan olisi lyhytnäköistä leikata lukiokoulutuksesta.
Puheensa lopuksi Tuomennoro muistutti ihmisen oman työn tuloksien, eli saavutuksien, ja muilta saadun kiitoksen, eli menestyksen, erosta.
– Tavoitelkaa saavutuksia, unohtakaa menestys, rehtori ohjeisti vastavalmistuneita.
Suomea, englantia, xhosaa
Juhlaa rytmittivät opiskelijoiden musiikkiesitykset. Säde Konttinen viulussa ja Joel Kaasalainen pianossa aloittivat juhlan kauniilla Edward Elgarin Salut d’Amourilla. Lukion musiikkiryhmä irrotteli muun muassa Bon Jovin Livin’ on a Prayerilla.
Päivän eksoottisin lauluesitys kuultiin xhosan kielellä. Umbhedesho-nimisen kappaleen esitti Rotaryn vaihto-opiskelija Dylan Potter, joka on kotoisin Stutterheimistä Etelä-Afrikasta. Xhosa on yksi Etelä-Afrikan virallisista kielistä.
– Laulussa kiitetään Jumalaa kaikesta hyvästä, jota tässä maailmassa on, Potter kertoo.
Puolisen vuotta Suomessa viettänyt Potter kehuu suomalaista ylioppilasjuhlaa erityisesti sen rentouden vuoksi.
– Pidin siitä! Meillä Etelä-Afrikassa ollaan paljon muodollisempia: pitää esimerkiksi kävellä suorassa jonossa ja puhua asiallisesti. Toisaalta meidät on kasvatettu muodollisuuteen, joten pidämme myös siitä, Potter selittää.
– Mielestäni on hienoa, että täällä ylioppilaslakkien perinne on säilynyt, Potter lisää.
Perinne glitterillä kuorrutettuna
Perinteinen ylioppilaslakki juhli toukokuussa 150-vuotissyntymäpäiviään.
Valkoinen samettipäällinen ja musta lippa ovat vakiintuneet lakin tunnusmerkeiksi, mutta päähinettä voi höystää persoonallisilla lisukkeilla.
Ylöjärven lukiossa uututtaan hohtavien valkolakkien seassa saattoi bongata myös tuunattuja yksilöitä.
Johanna Taipaleen lakin etumusta koristi ylioppilaan nimi.
– Lukiolla kävi esittelijä, jolla oli tällainen malli. Päätin sitten valita itselleni tällaisen, Taipale kertoi.
– En ole nähnyt kovin monella samanlaista.
Sini Koskisen lakin takapuolelle on kirjailtu Ylöjärven lukio ja timantein koristeltu vuosiluku 2015. Edessä lyyran tilalla komeilee sininen kivi. Vastaavanlaista lakkia Koskinen ei ole nähnyt kellään.
– Tykkään glitteristä, siksi halusin tällaisen. Halusin omanlaiseni lakin, Koskinen kertoi.
