Vanhat ylöjärveläiset kunnallisnaiset ja -miehet muistavat edelleen poliitikko Heimo Rekosen, joka raivasi tiensä kaksi kertaa Arkadianmäelle. Silloisen SKDL:n listoilta eduskuntaankin ponkaissut ylöjärveläispäättäjä muistetaan yhä karismastaan ja ahkeruudestaan.
Ylöjärveläisvastuunkantajat pelkäävät, että paikkakunta jää huhtivaaleissakin ilman omaa kansanedustajaa. Konkaripoliitikkojen mielestä ehdokkaita on kerta kaikkiaan liikaa.
Huhtikuiset eduskuntavaalit ovat nostaneet ylöjärveläistenkin katseet mahdolliseen paikkakuntalaiseen kansanedustajaan.
Keijärvessä on ennättänyt vesi virrata vuolaasti ajasta, jolloin paikkakunnalta oli lainsäätäjä Arkadianmäellä.
Silloiseen SKDL:ään kuulunut Heimo Rekonen istui eduskunnassa kaksi kautta 1970-vulla. Hänen kansanedustajuutensa kesti vuodesta 1970 vuoteen 1979.
Heimo Rekonen oli erittäin vahva ja keskeinen kunnallismies Ylöjärvellä. Rekonen opittiin tuntemaan valtakunnallisestikin Ylöjärvellä ajamastaan paikallispolitiikasta.
Taitava neuvottelija
Rekosen aikalainen ja edelleenkin ikänestorina Ylöjärven kaupunginvaltuustossa istuva vasemmistoliiton Liisa Schali muistaa puolueveljensä taitavana neuvottelijana.
– Rekonen otti aktiivisesti yhteyksiä. Hän keskusteli vuolaasti ja kyseli toisten mielipiteitä. Hän lähestyi niin omiaan kuin naapuripuolueidenkin väkeä. Mies kuunteli ja tarttui asioihin, Schali muistaa.
Ylöjärven kuntaa ja sittemmin kaupunkia pitkään palvellut talousjohtaja Pirkko Tahlo muistaa Heimo Rekosen hyvät verkostoitumistaidot.
Kunnallisneuvos Tapani Jarvan (kok.) mielestä Rekonen oli selkeälinjainen ja sanojensa takana seisonut poliitikko.
Pitkän rupeaman Ylöjärven kunnallispäättäjänä ollut demareiden Heikki Nurmela sanoo Rekosen olleen tiukka äärikommunisti, joka poliittisen uransa loppupuolella tarkisti profiiliaan maltilliseen suuntaan.
Kunnallisneuvos Aira Anttila (kok.) uskoo, että Rekonen keräsi kannatuksensa järjestäytyneen kuntatyöntekijöiden ammattiyhdistysliikkeen jäseniltä eri puolilta Pirkanmaata.
– Keskustelin aikanaan Rekosen kansanedustajakollegoiden kanssa, ja he johdonmukaisesti kuvailivat Rekosta ahkeraksi ja Pirkanmaan etua viimeiseen asti ajaneeksi parlamentaarikoksi, Anttila sanoo.
Aira Anttila muistaa, että Heimo Rekosella oli paljon maakunnallisia luottamustehtäviä, jotka mies sai SKDL:n mandaatteina.
– Rekonen istui muun muassa seutukaavaliitossa, maakuntaliitossa ja sairaanhoitopiirissä, Anttila listaa.
Ahkera ideoija
Emeritustalousjohtaja Pirkko Tahlo laittoi aikanaan merkille Heimo Rekosen ideointikyvyn.
– Rekosella oli paljon ajatuksia, ja hän toi ehdotuksiaan keskusteltaviksi, Tahlo kertoo.
– Ylöjärvi oli Heimo Rekosen aikana selkeästi vasemmistoenemmistöinen kunta. Rajat oikeiston ja vasemmiston välillä olivat jyrkät. Rekonen oli varmasti kaikkien ylöjärveläisten tietämä ja tuntema näkyvä poliitikko. Hän nousi valtakunnalliseen tietoisuuteen Ylöjärvellä syntyneen rekoomukseksi nimetyn SKDL:n ja kokoomuksen yhteistyökuvion johdosta, Pirkko tahlo sanoo.
Aira Anttila huomauttaa, että kuntalaki mahdollisti vuoteen 1978 saakka kunnan johtavien viranhaltijoiden toimimisen kuntapäättäjinä.
– Ylöjärvelläkin samojen henkilöiden kaksoisroolit sekoittivat päätösten tekemistä ja niiden toimeenpanemista, Anttila arvioi.
Aira Anttila muistaa, että Heimo Rekosella oli ihailjoita myös kokoomuksessa.
– Heimo Rekosen suosio himmeni, kun miestä varten perustettua apulaiskunnanjohtajan virkaa täytettiin. Prosessi oli täysi farssi, ja se tuli tunnetuksi ympäri Suomen, Anttila kertoo.
Mihin Rekonen vaikutti?
Liisa Schali ja Aira Anttila tietävät, että Heimo Rekosella oli paljon pelissä, jotta Ylöjärven keskustaan saatiin Kuruntien silta.
– Tasoristeyksen korvannut silta saatiin nopeasti. Hanketta joudutti paha onnettomuus. Silta yhdisti Soppeenmäen ja Kirkonseudun, Anttila mainitsee.
Schalin mukaan Rekonen vauhditti maakaasun saantia Soppeenmäen teollisuusalueelle sekä koko Tampereen kaupunkiseudulle.
– Heimo Rekonen oli henkeen ja vereen urheilumies. Hän ajoi määrätietoisesti Ylöjärven uimahallihanketta. Valtion rahaa investointiin ei herunut, mutta kunta toteutti talon omilla varoillaan, Liisa Schali sanoo.
Läpimenijä yllättäisi
Schali, Anttila, Jarva, Nurmela ja Tahlo toivovat, että huhtivaalit toisivat iloisen yllätyksen ja ylöjärveläinen eduskuntavaaliehdokas pääsisi Arkadianmäelle.
– En usko ylöjärveläisten ehdokkaiden läpimenoon. Paikalliset ehdokkaat ovat vielä poliittisia noviiseja, Heikki Nurmela miettii.
– Ainoa ehdokas, jolla on realistiset mahdollisuudet edetä maaliin, on perussuomalaisten Sami Savio, Nurmela tarkentaa.
Aira Anttila arvelee, että Ylöjärvellä ei ole syntynyt yhteistä tahtota paikkakuntalaisen ehdokkaan läpi viemiseen eduskuntaan.
– Mielestäni ehdokkaalla on oltava näyttöä ainakin kunnan johtotehtävistä sekä menestymisestä omalla ammattialallaan. Ehdokkaan kenkilökohtaisten asioiden on oltava kunnossa. Ehdokas tarvitsee tuekseen asialleen sitoutuneen vaalityöryhmän. Ehdokkaan on osattava esiintyä eri medioissa, Anttila listaa.
– Ylöjärveläisehdokkaan on saatava ääniä myös Tampereelta. Paikalliset äänet eivät pelkästään riitä läpimenoon, Anttila pohtii.
Pirkko Tahlo katsoo, että ylöjärveläisen ehdokkaan olisi nautittava arvostusta yli puoluerajojen omassa kotikaupungissaan.
– Ehdokkaalla on oltava karismaa, joka herättää luottamusta, hän lisää.
Tapani Jarva sanoo 11 ehdokkaan antavan tavattoman huonon pohjan ylöjärveläisehdokkaan onnistumiselle.
– Mahdollinen tuleva valtapuolue on jopa katsonut parhaaksi olla asettumatta yhden ehdokkaan taakse. Eikä puhettakaan liene ollut yhden koko kaupunkiamme edistavan ehdokkaan nimeämisestä, Jarva päivittelee.
Liisa Schalin mielestä eduskuntavaaleissa pärjäisi kandidaatti, joka puurtaa kotikunnan ja kotimaakunnan hyväksi.
– Valtakunnan politiikkakin on tavallisten ihmisten asioiden hoitamista. Eduskuntaan pätevöidytään paikallisissa ja maakunnallisissa luottamustehtävissä, Schali näkee.
Kommentointi on suljettu.