Ylöjärveläisehdokkaita ei tunneta
Huhtivaalien jälkeen eduskuntaan lähtee Pirkanmaalta voimakkaasti kasvonsa pessyt 19 kansanedustajan joukko. Uuden tuulen pyyhkäisyä ennakoi Innolink Research Oy:n Ylöjärven Uutisille tekemä eduskuntavaalikysely, johon haastateltiin puhelimitse 505 ylöjärveläistä.
Ylöjärveltä Arkadianmäelle mielii peräti 11 kandidaattia. Tutkimus osoittaa, etteivät puutarhakaupunkilaiset tunne paikallisia pyrkijöitä. Tutkimuspäällikkö Etta Partanen päättelee, etteivät ehdokkaiden kampanjat ole olleet riittävän laajoja. Ylöjärveläisillä ei näytä olevan voimakasta uskoa paikkakuntalaisen tarjokkaan läpimenoon.
– 505 vastaajalla on huomiota herättävän runsaasti mietittyjä ajatuksia tulevien eduskunnan ja hallituksen hoidettavista asioista, Partanen kehuu.
Ylöjärveläisvastaajien suosiossa hallitusvastuuseen ovat keskustalaiset, sosiaalidemokraatit sekä kokoomuslaiset.
– Lähestymme todella historiallisen kiinnostaviksi muodostuvia eduskuntavaaleja, tutkimuspäällikkö Etta Partanen päättelee Innolink Research Oy:n Ylöjärven Uutisille tekemän eduskuntavaalikyselyn tuloksista.
Partanen korostaa, että tutkimuksen esiinnostamista asioista piirtyy maakunnallinen ja jopa valtakunnallinen tilanne.
– Lähestyvät eduskuntavaalit ovat suorastaan tärkeät vastaajille. Ihmisten kiinnostus vaaleihin voimistaa kansalaisten osallistumista, tutkimuspäällikkö päättelee.
Innolink haastatteli puhelimitse peräti 505 yli 18-vuotiasta ylöjärveläistä. Vastaajista 50,5 prosenttia oli naisia ja 49,5 prosenttia miehiä. Haastateltujen ikäryhmien koot myötäilevät kaupungin asukkaiden ikäjakaumaa. 37 prosenttia vastaajista on työntekijöitä, ja eläkeläisiä vastaajista oli 27 prosenttia.
– Erityisen ilahduttavaa on se, että peräti 80,2 prosenttia kaikista vastaajista aikoo äänestää, Partanen korostaa.
Innolinkin neljä vuotta sitten tekemässä Ylöjärven Uutisten eduskuntavaalikyselyssä vain 62,9 prosenttia vastaajista ilmoitti äänestävänsä varmasti.
– Niitä, jotka sanoivat, etteivät ole vielä päättäneet äänestyskäyttäytymistään, määrä oli nyt vain 10,7 prosenttia, kun neljä vuotta sitten 24,3 prosenttia vastaajista kertoi epävarmuudestaan, tutkimuspäällikkö vertailee.
Tutkimuksen mukaan kotiin jäävien äänestäjien joukko on huhtivaaleissa tuntuvasti pienempi kuin neljä vuotta sitten. Nyt kintaalla äänestämistä viskaa 9,1 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2011 vastaajista 12,7 prosenttia sanoi menevänsä vaaleihin sammutetuin lyhdyin.
Kotiin jäävistä äänestäjistä enemmistö on miehiä.
Ylöjärveläisäänestäjät käyvät uurnille, koska he tuntevat äänestämisen kansalaisvelvollisuudeksi ja kansalaisoikeudeksi.
– Vastaajia kannustavat äänestämään myös arvot, asioiden yleinen tilanne, eduskunnan toimintaan pettyminen, vaikutusmahdollisuus sekä tapa, Partanen listaa kannustimia.
Partasen mukaan oman lisämausteensa huhtikuun vaaleihin tuovat neljä seuraavaa viikkoa, sillä ylöjärveläisten keskuudessa tehdyn selvityksen mukaan merkittävä osa ääniuurnille käyvistä miettii loppuun saakka, kelle äänensä antaa.
– Pelkästään liikkuvien ja ehdokastaan etsivien laaja joukko vaikuttaa siihen, että puolueiden ja ehdokkaiden on kampanjoitava ahkerasti viimeiseen hetkeen asti, tutkimuspäällikkö sanoo.
Hänen mukaansa tutkimustulos kertoo siitä, että perinteisesti matalien äänestysprosenttien Ylöjärvellä käydään ennätysvilkas vaali.
– Erityisen silmiinpistävää on haastateltujen voimakas halu vaihtaa kannattamaansa ehdokasta neljän vuoden takaisiin eduskuntavaaleihin verrattuna, Partanen sanoo.
Haastatelluista äänestämään valmistautuvista henkilöistä huikeat 91,3 prosenttia lupaa tukensa tuoreelle kasvolle.
– Vain 8,7 prosenttia äänestävistä vastaajista aikoo äänestää samaa ehdokasta kuin neljä vuotta sitten, Partanen toteaa.
Tutkimuksen mukaan ylöjärveläisten äänestyskäyttäytyminen muuttuu tulevissa eduskuntavaaleissa. Kun vastaajilta kysyttiin, mitä puoluetta he aikovat äänestää huhtikuisissa vaaleissa, neljän vuoden takaiset valinnat ovat selvästi muuttuneet. Keskusta korjaa tällä kertaa selkeästi muhkeamman äänipotin Ylöjärveltä kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Myös kokoomus ja vasemmistoliitto saavat lisää kannattajia. Sosiaalidemokraattien, perussuomalaisten ja vihreiden kannatus on hiipunut neljän vuoden takaisesta tutkimuksesta.
Ylöjärveläiset ovat tutkimuksen mukaan miettineet erittäin aktiivisesti huhtivaalien jälkeen koottavan hallituksen kokoonpanoa.
– Keskustan, SDP:n ja kokoomuksen kannatus hallitukseen on suurinta, Partanen kertoo.
Ylöjärveläisvastaajista peräti 83 prosenttia uskoo keskustalaisten istuvan tulevassa hallituksessa.
Vastaajista 56,7 prosenttia luottaa sosiaalidemokraattien pääsyyn uuteen hallitukseen.
Haastatelluista 40,7 prosenttia luottaa kokoomuksen yltävän hallitusvastuuseen.
Tutkimuspäällikkö Partanen korostaa, ettei ainakaan tutkimukseen osallistuneita ylöjärveläisiä voi moittia passiivisuudesta politiikkaa ja maan asioiden hoitoa kohtaan. Hänen mukaansa vastaajat ovat hyvin perillä hyvinvointiyhteiskunnan ongelmista.
– Valtiollisten vastuunkantajien haasteet saavat hyvin kasvot ylöjärveläisten mielipiteistä ja ehdotuksista, Partanen toteaa.
– Pidän erinomaisena saavutuksena sitä, että liki kaikki 505:stä kertoo perusteltuja kohennusehdotuksia tai uudistusideoita, hän kiittää.
Paikallisehdokkaat eivät ole julkkiksia
Tutkimuspäällikkö Etta Partanen teroittaa, että paikallislehti Ylöjärven Uutiset säilyttää tärkeän aseman ylöjärveläisten tiedonjanon sammuttajana.
– Nykyisessä sirpaloituneessa informaatiossa on vahva luku, kun vastaajista 44,4 prosenttia kertoo etsivänsä itselleen sopivaa ehdokasta juuri Ylöjärven Uutisten sivuilta.
Peräti 11 ylöjärveläistä poliitikkoa tavoittelee paikkaa uudesta eduskunnasta.
Etta Partanen päättelee, et-
teivät paikalliset kandidaatit ole rakentaneet kestoltaan riittävän pitkiä ja laajoja kampanjoita, koska selvityksen mukaan vastaajat eivät juurikaan tunne tarjokkaita.
Tutkimuksessa kysyttiin haastatelluilta, osaavatko he luetella Ylöjärven eduskuntavaaliehdokkaat nimeltä.
Ylöjärveläisvastaajat tunsivat parhaiten kokoomuksen Katja Luojuksen, keskustan Minna Sarvijärven ja perussuomalaisten Sami Savion.
Ylöjärveläisvastaajat tunsivat hyvin heikosti kommunistien Eija Moision, piraattipuolueen Esa Lyttisen ja kristillisdemokraattien Veli-Matti Antilan ehdokkuudet.
Kun haastateltu ei tiennyt kaikkien ehdokkaiden nimiä, hänelle kerrottiin puuttuvien ehdokkaiden nimet ja häneltä kysyttiin, tiesikö haastateltava heidän puolueensa.
Ehdokkaan nimen kuultuaan haastateltu yhdisti parhaiten Katja Luojuksen, Sami Savion, Teuvo Hakasen, Minna Sarvijärven sekä Jussi-Pekka Ahosen oikeaan puolueeseensa.heidän oikeisiin puolueisiinsa.
Tutkimukseen vastaajat eivät usko, että uudessa eduskunnassa istuisi ylöjärveläinen kansanedustaja.
Avoimissa vastauksissaan kymmenet tutkimukseen osallistuneet arvioivat, että ylöjärveläiskansanedustaja edistäisi Ylöjärven asiaa valtakunnallisessa päätöksenteossa.
Naisvastaaja toteaa muun muassa, että ”Ylöjärvi ei saa ääntään kuuluville, sillä meillä ei ole ollut omaa kansanedustajaa eduskunnassa vuosikausiin”.
Naisvastaaja miettii: ”Kyllä Ylöjärven tarpeet kantautuisivat lainsäädäntöön, jos vain ylöjärveläiset äänestäisivät oman paikkakuntansa ehdokkaan eduskuntaan. Tässä on yksi hyvä syy käydä äänestämässä.”
Jotkut vastaajat kokevat, että Ylöjärvi on vahvasti osa Tampereen seutua, joten kokonaisuuden äänen on saatava vastakaikua Helsingissä.
Naisvastaaja kokee, että kansanedustajien on työskenneltävä ”Pirkanmaan asiat edellä, ennemmin kuin Ylöjärven asiat”.
Asiat merkitsevät
– Vastaajien ehdokasvalintaan vaikuttaa eniten ehdokkaan vaalikampanjassaan ajamat asiat, tutkimuspäällikkö Etta Partanen kertoo.
Tutkimukseen vastanneista peräti 54 prosenttia valitsee ehdokkaansa tämän vaalikampanjassaan esittämien asioiden perusteella.
Toiseksi eniten – 43 prosentilla vastanneista – valintaan vaikuttaa ehdokkaan puoluekanta.
Partasen mielestä tässäkin on pieni uutinen, sillä neljä vuotta sitten Innolinkin Ylöjärven Uutisille tekemässä tutkimuksessa vastaajat painottivat ehdokkaan persoonan merkitystä.
Etta Partanen on myönteisesti yllättynyt ylöjärveläisvastaajien innosta avautua avoimissa kysymyksissä. Lähes kaikki 505 vastaajaa kertoivat tarkasti perustelemiaan asiakysymyksiä, jotka heidän mielestään olisi puitava vaalikeskusteluissa selviksi.
– Valtion sekä kuntien talous, sotepalvelut, Suomen suhde Natoon, työttömyyden vähentäminen ja työllisyyden kohentaminen sekä Suomen ja Euroopan unionin rooli Ukrainan kysymyksen ratkaisemisessa, tutkimuspäällikkö listaa.
Eläkeiässä oleva naisvastaaja ilmaisi huolensa rahan käytöstä yhteiskunnassamme: ”Rahaa kylvetään hirvittävästi turhiin asioihin. Valtionyhtiöiden pomojen palkat ovat aivan liian korkeita. Rahaa tulisi käyttää työllistämiseen. Tulee panostaa kotimaiseen energiaan, sillä se tuo työpaikkoja. Ideat liittyen puun käyttöön ovat etenkin hyvin tärkeitä.”
Eläkeikäinen miesvastaaja kiirehtii eduskuntaa ja hallitusta laittamaan Suomen talouden kuntoon: ”Suomen heikko taloudenhoito on saatava terveelle pohjalle. Yhteiskunnassamme on edistettävä tasa-arvoisuutta eri töissäolevien ihmisten kesken. Naisten palkkaus on saatettava tasa-arvoisesti samalle tasolle miesten palkkauksen kanssa.”
Kisa jatkuu loppuun asti
Tämänkertaisille eduskuntavaaleille on tyypillistä, että äänestäjät seuraavat puolueita ja ehdokkaita mahdollisimman lähelle vaaleja, ennen kuin tekevät lopullisen äänestyspäätöksensä.
Peräti 438 haastateltua kertoo, ettei ole vielä löytänyt omaa ehdokastaan.
– Huomionarvoista on se, että ehdokastaan etsivien joukko on yhtä suuri jokaisessa ikäluokassa. Tässä yhteydessä huomio kiinnittyy esimerkiksi iäkkäisiin ihmisiin, joilla yleensä mielipide on heti selvä.
Etta Partasen mielestä ehdokkaan tiukka etsiminen kertoo siitä, etteivät äänestäjät halua tehdä ennenaikaisia johtopäätöksiä.
