Koulutuskeskus Valon auditoriossa käytiin viime torstaina varsin värikäs keskustelu, kun noin 80 nuorta halusi kuulla ylöjärveläisten kansanedustajaehdokkaiden vastauksia päivänpolttaviin kysymyksiin. Ehdokkaat jakoivat vaalipaneelissa kiitosta nuorten yllättävän asiantunteville kysymyksille.
Yhdestätoista ylöjärveläisehdokkaasta seitsemän saapui vastaamaan nuoria askarruttaviin kysymyksiin. Mukana olivat Jussi-Pekka Ahonen (sd.), Veli-Matti Antila (kd.), Rauno Kesseli (vas.), Jussi Kytömäki (vihr.), Katja Luojus (kok.), Eija Moisio (komm.) ja Minna Sarvijärvi (kesk.). Poissaolollaan loistivat Teuvo Hakanen (kesk.), Sami Savio (ps.), Esa Lyttinen (pp.) sekä Minna Sorsa (vihr.).
Äänioikeusikäraja alemmas?
Ensimmäisenä nuoret halusivat kuulla, mitä mieltä ehdokkaat ovat äänioikeusikärajan laskemisesta eduskuntavaaleissa 16 ikävuoteen.
Äänioikeuden 16-vuotiaille antaisivat Jussi Kytömäki ja Minna Sarvijärvi. Viisi muuta ehdokasta säilyttäisi ikärajan 18 vuodessa.
– 16-vuotiaat saavat jo äänestää seurakuntavaaleissakin. Lisäksi meidän äänestysprosenttimme on alhainen, joten olisi hyvä antaa 16-vuotiaidenkin äänestää, Sarvijärvi sanoi.
– Demokratiassa on suurempiakin ongelmia kuin äänestysikäraja. Suuri osa 18-vuotiaistakaan ei äänestä, joten en näe syytä äänestysikärajan laskemiselle, Jussi-Pekka Ahonen puolestaan perusteli kantaansa.
Vaalipaneelin yleisön noin 80 nuoresta vain noin viisi kannatti äänioikeusikärajan laskemista. Yleisö koostui muun muassa Ylöjärven Yhtenäiskoulussa ja Koulutuskeskus Valossa opiskelevista nuorista.
Onko kyse rakkaudesta?
On yleisesti tiedossa, että suuri osa nuorista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia, joka hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä.
Nuorten vaalipaneelin ehdokkaista viisi oli sukupuolineutraalin avioliittolain kannalla. Ainoastaan kristillisten Veli-Matti Antila vastusti lakia täysin. Minna Sarvijärvikin on aiemmin ollut lakia vastaan, mutta hän kertoi nyt paneelissa, että hänen mielipiteensä on kenties muuttumassa.
Veli-Matti Antilan mukaan avioliitto tulee säilyttää miehen ja naisen välisenä liittona.
– Asialla ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Me kristillisdemokraatit emme ole rakkautta vastaan. Toivon, että laki saadaan vielä muutettua, Antila perusteli.
– Olisi nurinkurista, jos uusi eduskunta ottaisi asian uudelleen käsittelyyn, Rauno Kesseli totesi Antilalle.
– Kristillisdemokraattien näkemys on vanhanaikainen. Kyllä tässä laissa on kyse myös rakkaudesta. Tärkeintä on se, että ihminen on onnellinen, Jussi-Pekka Ahonen tuumasi.
– Ei ainakaan minulla ole mitään keinoja eikä halua vaikuttaa siihen, mitä ihmiset tuntevat toisiaan kohtaan, Jussi Kytömäki komppasi Ahosta.
Monta keinoa talouskasvulle
Kenties laajin keskustelu nuorten vaalipaneelissa kehkeytyi verotuksesta. Nuoret halusivat tietää, miten ehdokkaat muuttaisivat verotusta niin, että valtion velkaantuminen saataisiin katkaistua ja Suomen talous jälleen nostettua.
Jussi-Pekka Ahonen tarjosi lääkkeeksi elvyttävää politiikkaa. Hän suuntasi toiveensa nuoriin.
– Ihmiset pitää saada töihin ja talous pyörimään. Tarvitsemme uutta vientiteollisuutta, ja koulusta valmistuvat nuoret ovat sen kehittämisessä avainasemassa, Ahonen sanoi.
Veli-Matti Antila haluaisi lisää verotuloja tuottavaa yritystoimintaa.
– Pienyrittäjille on annettava kannustavaa tukea. Yrityksen perustamisen tulisi olla helppoa niille, joilla on hyviä ideoita.
Rauno Kesseli halusi torjua ajatuksen, jonka mukaan Suomi olisi erityisen velkaantunut.
– Me emme ole Euroopan tai maailman mittakaavassa kovin velkaantuneita. Minua ärsyttää joka paikassa esillä oleva, tikittävä velkakello, jolla annetaan ihmisten ymmärtää, että maailmanloppu on tulossa, Kesseli huomautti.
Hän muistutti, että Suomi saa lisää lainaa nollakorolla.
– Tarvitsemme paljon investointeja, joilla talous saadaan käyntiin, Kesseli ohjeisti.
Jussi Kytömäki tahtoisi ennen kaikkea kehittää vientiteollisuutta koulutuksen avulla.
– Huippukoulutuksella saamme huippuinnovaatioita, joilla saamme vientituloja, vihreiden kansanedustaja totesi.
Kokoomuksen Katja Luojus puolestaan keventäisi tuloverotusta. Hänen mukaansa keventäminen lisäisi Suomen elinvoimaisuutta.
– Kun ihmisillä on enemmän rahaa, eurot lähtevät kukkaroista kiertämään. Valtion velkaa ei voida kuitenkaan kasvattaa, koska nykyiset nuoret ja heidän lapsensa sekä lapsenlapsensa joutuvat sen maksamaan, Luojus sanoi.
Eija Moisio haluaisi, että kaikkein pienituloisimmat pääsisivät kokonaan irti verotuksesta. Hänen mukaansa esimerkiksi työmarkkinatuen pitäisi olla verotonta tuloa.
– Lisäksi suurituloisten, yli
70 000 euroa vuodessa tienaavien veroprogressiota pitäisi nostaa. Suurituloisin porukka pitäisi saada satsaamaan yhteiskuntaan eikä sitä saisi päästää lähtemään maanpakoon. Veronkierto pitää saada kitkettyä pois ja verotulot täytyy saada yhteiskunnan käyttöön, Moisio listasi.
Minna Sarvijärvi puolestaan sanoi, että ratkaisu talouden nostamiseksi jaloilleen löytyy kauppojen hyllyiltä.
– Jos suomalainen ostaisi kuukaudessa 10 eurolla nykyistä enemmän suomalaisia palveluja tai tuotteita, syntyisi Suomeen
10 000 uutta työpaikkaa vuodessa. Tämä edesauttaisi kilpailukykymme kohentumista.
Venäjä – uhka vai mahdollisuus?
Nuoria pohditutti odotetusti myös se, onko Venäjä tällä hetkellä uhka Suomelle.
Selvästi uhkaksi Venäjän laskivat Veli-Matti Antila ja Katja Luojus. Jonkinlaiseksi uhkaksi Venäjän nimesivät Jussi-Pekka Ahonen, Rauno Kesseli, Jussi Kytömäki ja Minna Sarvijärvi. Eija Moisio puolestaan ei kokenut Venäjää uhkaksi.
Sekä Antila että Luojus halusivat, että seuraava eduskunta selvittää Suomen mahdollisuuden liittyä sotilasliitto Natoon.
– Venäjä on uhka, johon meidän tulee suhtautua kuitenkin objektiivisesti kriisejä synnyttämättä. Olen valmis hyväksymään suomen liittymisen Natoon, Luojus kommentoi.
Minna Sarvijärven mukaan Venäjä on sekä uhka että mahdollisuus.
– Suomi kärsii paljon Venäjään kohdistuvista talouspakotteista. Enkä missään nimessä kannata liittymistä Natoon, Sarvijärvi totesi.
– Venäjä ei ole uhka vaan mahdollisuus. Jos suhteemme Venäjään ovat kunnossa, se auttaa meitä saamaan lisää töitä ja työllisyyttä, Eija Moisio puolestaan sanoi.
Alkoholipolitiikka kiinnosti
Lähes viimeisenä kysymyksenä nuoret halusivat kuulla, mitä mieltä ehdokkaat ovat alkoholiverotuksesta.
Alkoholiveron kiristämisen kannalla olivat Veli-Matti Antila, Jussi Kytömäki, Eija Moisio sekä varauksin Minna Sarvijärvi.
Veron alentamista kannattivat puolestaan Jussi-Pekka Ahonen, Rauno Kesseli ja Katja Luojus.
– Maksamme joka vuosi kuusi miljardia euroa alkoholihaitoista. Alkoholiverotusta tulee kiristää ja täytyy satsata ennalta ehkäisevään toimintaan, Antila linjasi.
– Jos alkoholin saatavuutta helpotetaan, se lisää haittoja. Meidän pitää myös puuttua Viron viinaralliin. Ei autolastillista voi tuoda pelkästään omaan käyttöönsä, Eija Moisio säesti.
Jussi-Pekka Ahonen myönsi, että viinan juonti on iso ongelma Suomessa.
– Silti alkoholivero on liian korkea. Ihmiset hakevat juomansa Virosta, eivätkä ne lastit ole mitään pieniä, Ahonen huomautti.
Rauno Kesseli muistutti, että tietoisuus alkoholin haitoista on kasvanut.
– Tänä päivänä nuoret eivät edes pidä kännäämistä fiksuna. Suomen pitäisi olla tässä nykyistä enemmän eurooppalainen maa. Sallisin viinit kauppoihin. Verojen kiristäminen vain lisäisi Viron viinarallia, Kesseli sanoi.
Katja Luojus haluaisi myös miedot viinit vähittäiskauppoihin.
– Jeppe ei jätä juomatta, vaikka verotusta kiristettäisiin ja sääntelyä lisättäisiin. Suomessa voitaisiin opetella käyttämään alkoholia oikein. Otetaan vastuu omasta käyttäytymisestämme, Luojus linjasi.
Monta hyvää aihetta
Kaiken kaikkiaan nuorten vaalipaneeli Koulutuskeskus Valossa oli virkistävä poikkeus harmaisiin ja toisiaan toistaviin vaalikeskusteluihin. Nuoret saivat varmasti vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin.
Edellä mainittujen teemojen ohella vaalipaneelissa keskusteltiin progressiivisesta verotuksesta, Suomen viennin kohentamisesta, peruskoulun mahdollisesta lyhentämisestä, maahanmuutosta ja pakolaiskysymyksistä sekä siitä, riittääkö nuorille töitä tulevaisuudessa.
