Viime perjantai oli suuri päivä vuosien töiden ja tutkimusten jälkeen. Keijärvestä Näsijärveen laskevaan Myllypuroon istutettiin taimenen mätiä. Istutuksen tavoitteena on saada Myllypuroon kasvamaan uusi taimenkanta, joka voi olla muutaman vuoden päästä jopa vapaa-ajankalastajien kalastettavissa.
Myllypuro on aikoinaan ollut taimenille varsin suotuisa lisääntymispaikka. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tekemien sähkökalastusten perusteella taimen on kuitenkin kadonnut Myllypurosta. Tämä johtuu pitkälti siitä, että Myllypurossa suojapaikat taimenelle ovat olleet vähissä, koska puroa on aikoinaan raivattu muun muassa tukin uittoa varten.
Myllypuro on vuosien saatossa hiljalleen palannut luonnonmukaiseen tilaan, ja jatkossa puroa aiotaan kunnostaa yhä sopivammaksi elinympäristöksi taimenelle.
Myllypuro on hyvä kasvualusta
Taimenen mätirasioita olivat istuttamassa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kalastotutkija, limnologi Heikki Holsti sekä Näsijärven Lohikalastusyhdistyksen edustajat.
– Taimen elää Myllypurossa jokipoikasena kaksi tai kolme vuotta, minkä jälkeen se lähtee katsomaan, missä olisi murkinaa. Taimen ui puroa ylöspäin Keijärveen tai alaspäin Näsijärveen. Noin 60-senttisenä taimen sitten toivottavasti palaa kutemaan takaisin Myllypuroon, Heikki Holsti selvittää.
Holstin mukaan istutus voi osoittautua Myllypurossa hyvinkin menestyksekkääksi, koska Myllypuron virtavesi on hyvässä kunnossa eikä purossa ole juurikaan taimenelle kohtalokkaita nousuesteitä.
– On kuitenkin vaikea arvioida lopulta vaeltamaan lähtevien taimenten lukumäärää, Holsti tuumaa.
Mätirasiaistutuksia pitää tehdä useana vuotena perättäin, jotta saadaan aikaiseksi pysyvä taimenkanta. Myös istutusten seuranta sähkökalastuksella on ensisijaisen tärkeää.
– Pyrimme kalastusalueiden kanssa selvittämään niin mätirasiaistutusten kuin myös virtavesikunnostusten vaikutuksia taimenkantoihin. Vain pitkäjänteisellä seurannalla voidaan arvioida, mitä toimenpiteitä pitää tehdä, jotta taimenkannat kohentuisivat, Holsti kertoo.
Moni taho mukana tukemassa
Nyt tehdyt istutukset ovat mahdollisia, koska Näsijärven kalastusalueen väki on toiminut alueella aktiivisesti virtavesien ja taimenkantojen parantamiseksi.
Istutuksiin ja niiden tuloksellisuuden seurantaan on saatu rahoitusta myös Näsijärven Lohikalayhdistykseltä ja ELY-keskukselta.
Lisäksi Ylöjärven kaupunki on antanut jo kahtena vuotena avustusta virtavesi-inventointeihin sekä sähkökalastustutkimuksiin. Ylöjärven kaupunki on luvannut avustusta myös Myllypurossa ensi syksynä tehtäviin kunnostustalkoisiin.
Edellä mainittujen tahojen ohella myös Pirkanmaan perhokalastajat, Kyröskala ry sekä Vammalan Urheilukalastajien jäsenet ovat ottaneet osaa talkookunnostustapahtumiin.
Heikki Holsti muistuttaa, että vain virtavesien kunnostuksilla voidaan saada pysyviä myönteisiä vaikutuksia taimenkantoihin.
Ensimmäinen kunnostustalkootapahtuma järjestettiin vuonna 2013. Viime vuonna tapahtumia oli jo kolme, ja tänä vuonna virtavesiä kunnostetaan viidessä talkootapahtumassa. Talkoiden määrä riippuu paljolti vapaaehtoisten määrästä.
– Heitänkin haasteen jokaiselle ylöjärveläiselle ja pirkanmaalaiselle kalastajalle. Jokainen kalastaja voisi osallistua edes yhteen talkootapahtumaan vuosittain, Holsti toivoo.
On kuitenkin hyvä muistaa, että kunnostustoimet vaativat aina maanomistajan ja vesialueen omistajan luvan. Myös kalastusalueen tahojen sekä ELY-keskuksen vesilain valvojan kuuleminen on tärkeää. Omatoimisilla toisen maalla tehtävillä kunnostustoimilla voi saada herkästi aikaiseksi ristiriitoja.
Tutkimus ennen istutusta
Vaikka alkuperäistä taimenta on Pirkanmaalla havaittu melko vähän, kenenkään ei tulisi hetken mielijohteesta ryhtyä istuttamaan taimenta. Taustalla pitää aina olla tarkka tutkimustieto siitä, mitä ollaan tekemässä.
– Istutus saattaa heikentää vesistössä jo olevaa luontaisesti lisääntyvää taimenkantaa, koska kannat voivat sekoittua keskenään, Heikki Holsti sanoo.
Istutusvesistössä mahdollisesti esiintyvä taimenkanta pitää siis ennen istutustoimia selvittää sähkökalastuksilla.
– Vesistössä olevia heikkoja taimenkantoja tulisi ensisijaisesti pyrkiä vahvistamaan virtavesistön kunnostustoimilla, Holsti linjaa.
Älä kalasta turhaan
Taimenen elinkierto mätimunasta 60 sentin alamitan täyttäväksi kalaksi kestää viidestä kuuteen vuotta.
Taimenen kasvuaika on siis huomattavan pitkä, minkä takia virtavesiä ja taimenkantoja on hoidettava pitkäjänteisesti.
– Jos vedestä nousee 60-senttinen taimen, kannattaa miettiä, onko se pakko nostaa ylös. Jos tällainen taimen on luontaisesti lisääntynyt, se on äärimmäisen arvokas taimenkannan elvyttäjänä, Holsti toteaa.
Istutetun ja luontaisesti lisääntyneen taimenen erottaa siitä, että istutetulta taimeneltaon leikattu pois pyrstön lähellä oleva rasvaevä.
