Ylöjärveläisen Hilkka Kellokosken arki täyttyy auttamisesta. Apua ei tule juurikaan Hilkalle itselleen, vaan hän toimii itse avunantajana. Kellokoski hoitaa sairasta miestään Ahtia kotonaan Soppeenmäessä.
Kellokoski on uupunut ja kyllästynyt omaishoitajien kohteluun. Soppeenmäkeläinen toivoo, että tulevissa eduskuntavaaleissa päättäjien paikoille nousee ihmisiä, jotka ottavat omaishoitajien asiat omikseen.
Ahti Kellokoski sairastaa Parkinsonin tautia sekä muita arkea kovasti hankaloittavia sairauksia. Polvileikkaukseen pian menossa oleva Hilkka Kellokoski hoitaa miestään aamusta iltaan. Toisinaan Ahti tarvitsee apua myös öisin.
– Vaikka en enää edes jaksaisi ajatella näitä meidän ongelmiamme, niin kuitenkin viimekin yönä valvoin neljä tuntia ja pyörittelin asioita päässäni, Hilkka Kellokoski sanoo totisena.
Rakennustöissä ja Pilkington Laminolla työuransa tehnyt ja jo pitkään eläkkeellä ollut Ahti Kellokoski ei ole enää pariin vuoteen käynyt ulkona, koska hänen liikkumisensa on kovin vaikeaa. Suomen Trikoolla aikoinaan uraa tehnyt Hilkka Kellokoski ulkoilee puolestaan rollaattorin avulla kaupassa käydessään.
– Ahti ei juuri puhu. Lokakuussa hän tippui sängystä, ja sen seurauksena Ahdilta katkesi kolme kylkiluuta, Hilkka Kellokoski kertoo.
Kellokoskien elämään ovat tuoneet raskautta myös muut murheet. Kellokoskien kolmesta lapsesta yksi menehtyi noin yhdeksän vuotta sitten vaikeaan sairauteen, ja toinen lapsi sairastui vakavasti viisi vuotta sitten.
– Yhdestä koettelemuksesta ei ehdi selvitä, kun tulee jo toinen, Hilkka Kellokoski huokaa.
Hän on itse kärsinyt aikoinaan aivoinfarktin.
Tuen määrä on pienentynyt
Aiemmin Hilkka Kellokoskelle jäi omaishoidon tuesta käteen 416 euroa. Nyt tuki on pienentynyt niin, että käteen jäävä raha on supistunut noin 260 euroon.
– Me omaishoitajat koemme, että meitä käytetään hyväksi. Olemme kolmannen luokan kansalaisia, Kellokoski sanoo.
Nykyisin käytössä olevan syklin aikana Ahti Kellokoski on neljä viikkoa kotona ja viikon hoitolaitoksessa. Perjantaisin kotipalvelu käy auttamassa Ahtia peseytymään.
– Se on pieni apu, mutta otan sen tietysti vastaan, Hilkka Kellokoski toteaa.
Omaishoitajat säästävät rahaa
Omaishoitajat ja läheiset -liitto käynnisti viime marraskuun lopussa kampanjan, jossa nykyisiä ja tulevia päättäjiä kehotetaan tutustumaan omaishoitajan arkeen.
Kampanjan avulla pyritään lisäämään ymmärrystä omaishoitajan arkitodellisuudesta sekä omaishoitajuuden merkittävyydestä. Kampanja päättyy puolentoista viikon kuluttua.
Omaishoitajat ja läheiset -liitto muistuttaa, että omaishoito ilman yhteiskunnan apua on Suomessa pääasiallinen vanhusten sekä eri-ikäisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden hoitomuoto.
Pelkästään omaishoidon tukea saavien omaishoitajien työ säästi kuntien sosiaalipalvelujen menoja noin 1,1 miljardia euroa vuonna 2013.
Tällä hetkellä omaistaan auttaa yli miljoona suomalaista. Heistä pääasiallisia auttajia eli omaishoitajia on noin 350 000. Työelämässä on noin 250 000 omaistaan hoitavaa henkilöä.
Raskaita omaishoitotilanteita, joissa hoidettava olisi laitoshoidossa ilman omaishoitoa, on noin 60 000.
Yllä mainituista luvuista huolimatta vain noin 43 000 omaishoitajalla on omaishoitosopimus hoidettavan asuinkunnan kanssa.
Palvelua pitää kohentaa
Ylöjärveläinen kansanedustajaehdokas Minna Sorsa (vihr.) tutustui viime perjantaina Hilkka ja Ahti Kellokosken arkeen. Sorsa kuunteli mietteliäänä Hilkka Kellokoskea. Sorsan mukaan Kellokoskien tarina kertoo sen, että vanhuksista puhutaan vain kulueränä, vaikka kyse on ihmisistä.
Sorsan mielestä etenkin tiedonkulku kaupungin ja omaishoitajien välillä vaikuttaa puutteelliselta.
– Ei ole oikein, että on omaishoitajan omasta aktiivisuudesta kiinni, saako hän tukea vai ei. Kaupungin täytyisi olla läheisessä kontaktissa omaishoitajien kanssa ja kuulostella asiakkaiden tarpeita, Sorsa sanoo.
Sorsan mukaan ei voida olettaa, että uupuneet ikäihmiset etsivät itse tarvitsemaansa tietoa netistä.
– Omaishoitajille täytyy kertoa selkeästi, mitä asioita kaupungilta ja yksityisiltä hoitolaitoksilta saa ja mitä kaikki maksaa.
Lain mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa ja huolenpitoa. Tuen myöntäminen perustuu kuitenkin aina kunnan harkintaan.
Omaishoidon tukea myönnetään kunnan laatimien kriteerien ja tarkoitukseen varaamien määrärahojen puitteissa.
Minna Sorsa muistuttaa, että kaupungin sosiaalipalvelujen työntekijä voi vaikuttaa siihen, minkälaista asiakastyötä työntekijä itse tekee ja miten hän jakaa tietoa.
– Tietenkin kaupungilla on vain tietty summa rahaa käytössään, mutta moneen asiaan voidaan vaikuttaa hyvällä palvelulla. Se on jokaisen työntekijän oma valinta, Sorsa linjaa.
– Tarvitaan siis ymmärrystä omaishoidon arjesta päätöksenteon perustaksi, Sorsa lisää.
Vertaistuelle iso tarve
Aktiivisesti Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:ssä sekä Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONIssa toimiva Hilkka Kellokoski sanoo, että ylöjärvelläkin on paljon niin uupuneita omaishoitajia, etteivät he edes jaksa hakea omaishoidon tukea.
– Eivät kaikki ole niin jääräpäisiä kuin minä, vaan moni lannistuu ja masentuu, jos tukea ei heti myönnetä, Kellokoski sanoo.
Kellokosken mukaan tärkeintä olisi saada samat omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit koko Suomeen. Hänen mukaansa ei ole oikein, että tuen määrä vaihtelee sen mukaan, missä kaupungissa tai kunnassa omaishoitaja ja hoidettava asuvat.
– Kaikkia ihmisiä pitäisi kohdella samanarvoisesti. Suomeen pitäisi saada yhteiset toimintamallit tuen myöntämisen kriteerien ja omaishoitajien vapaapäivien osalta, Kellokoski ohjeistaa.
Kellokoski harmittelee etenkin sitä, että aiemmin Ylöjärvelläkin kerran kuukaudessa järjestetty omaishoitajien hemmottelupäivä ei enää toteudu.
– Hemmottelupäivänä söimme, keskustelimme ja jumppasimme toisten omaishoitajien kanssa. Tunne oli kuin janoinen olisi päässyt keitaalle juomaan, Kellokoski muistelee lämmöllä.
Minna Sorsa lupasi Hilkka Kellokoskelle tehdä tällaisesta vertaistukipäivästä valtuustoaloitteen. Sorsan mukaan kaupunki voisi tarjota omaishoitajille tiloja ja toimintaa.
Kellokoski muistuttaakin, että päättäjien kannattaa kuunnella vaalien alla tarkasti omaishoitajien toiveita.
– Me äänestämme ihmisiä, jotka ajavat meidän asioitamme. Meitä ei kuitenkaan voi juksata, vaan lupaukset on pidettävä. Meillä on hyvä muisti. Muistamme kaikki teot sitten taas neljän vuoden päästä, Kellokoski sanoo jämerästi.
Päättäjien tulevia päätöksiä odotellessaan Hilkka Kellokoski jatkaa kuitenkin päivittäistä puurtamista miehensä apuna.
– Yritän iloita pienistä asioista, kuten tyttäreni kehottaa tekemään, Hilkka Kellokoski päättää.
Kommentointi on suljettu.