Nautintoa mukavuusalueen ulkopuolella

25.02.2015 09:00

Puolitoista vuotta sitten Tanja Petman ei edes tiennyt, mitä voimanosto on. Nyt hän on voimanoston ja penkkipunnerruksen kaksinkertainen SM-mitalisti.  Menestyksen taustalla on tietysti lahjakkuutta mutta myös määrätietoista ja intohimoista harjoittelua. Voimailu on personal trainerina työskentelevälle Petmanille elämäntapa.
Urheilutalon punttisali on Tanja Petmanin suosikkipaikka.
Urheilutalon punttisali on Tanja Petmanin suosikkipaikka.

32-vuotias elektroniikan diplomi-insinööri teki aikoinaan koulutustaan vastaavaa työtä viitisen vuotta, minkä jälkeen hän päätti jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Pian kahden lapsen äiti huomasi kaipaavansa kotitöiden rinnalle jotakin uutta sisältöä elämäänsä.
Petman itse asiassa kokeili kuntosaliharrastusta jo 25-vuotiaana. Kolme vuotta myöhemmin treenit jäivät kuitenkin vähiin, kun Tanja ja Timo Petman saivat perheenlisäystä. Tanja Petmanin punttisalielämä alkoi uudelleen, kun perheen kahdesta pojasta nuorempi oli parin kuukauden ikäinen.
– Mieheni hoiti lapsia sillä välin, kun kävin treenaamassa. Pian harjoittelemisesta tuli entistä tavoitteellisempaa ja huomasin haluavani lisätietoa etenkin voimanostosta ja kaikesta treenaamiseen liittyvästä, Tanja Petman kertoo.
Niinpä hän alkoi opiskella personal traineriksi kotitöiden ohessa. Petman opiskeli Fitness Acedemy of Finlandissa personal traineriksi ja kuntosaliohjaajaksi. Lisäksi hän on saanut liikkuvuus-, voimantuotto- ja ryhtikoulutuksen.
– Elektroniikkainsinöörin töitä on nyt aika vähän tarjolla, joten päätin kokeilla yrittäjyyttä personal trainerina. Tämä työ sopii minulle erittäin hyvin, sillä se antaa minulle mahdollisuuden hoitaa myös omat treenini kunnolla.

Elämänlaatuun kohennusta

Personal trainereita ja muita erilaisia kuntosali- ja liikuntaohjaajia on paljon. Petman luottaa kuitenkin omaan osaamiseensa. Hän haluaa tartuttaa asiakkaisiinsa sen intohimon, joka hänellä itsellään on voimailua kohtaan.
– Asiakkaani ovatkin sanoneet, että intohimo paistaa minusta läpi. Korostan aina, ettei liikunnan pidä olla pakkopullaa vaan että pitää liikkua liikkumisen ilosta. Kun asettaa itselleen pieniä tavoitteita ja saavuttaa niitä, saa onnistumisen elämyksiä, jotka kantavat, Petman selvittää.
Asiakkaansa Petman tapaa joko kotinsa pienellä kuntosalilla tai julkisilla saleilla, joilla ulkopuolinen personal trainer saa vierailla. Lisäksi Petman palvelee asiakkaitaan alkuviikon iltoina Ylöjärven Liikunta- ja hyvinvointikeskus Fressissä.
Petman ei lupaa asiakkailleen pikatuloksia. Mutalalaisohjaaja korostaa pysyvää elämäntapojen muutosta.
– Emme tuijota heti vaakaa vaan alamme palauttaa asiakkaan toimintakykyä ja kohentaa hänen elämänlaatuaan. Asiakas pysyy motivoituneena, kun hän näkee, miten liikunta ja oikea ruokavalio vaikuttavat hänen arkeensa, Petman sanoo.
Hänen mukaansa jo pelkästään treenien onnistuminen antaa motivaatiota.
– Kyllä paino sitten jossain vaiheessa alkaa väkisin tippua. Jo sitä ennen muutoksen huomaa usein vyötärön ympärysmitan kapenemisena. Vaaka ei siis ole ainoa mittari.
Petman naurahtaakin, että asiakkaat ovat ihmetelleet television laihdutusformaatteja. Monen mielestä ne eivät kerro todellisesta elämästä.
– Mikäli laihduttaa todella rajusti, kuurin aikana katoavat rasvan lisäksi lihakset. Kun sen jälkeen tulee repsahdus, rasva tarttuu kehoon paljon entistä herkemmin. Siksi puhun mieluummin pysyvästä muutoksesta kuin laihdutuskuurista.

Ruokailutottumuksiin muutos

Petmanin treenit sisältävät monipuolista lihasharjoittelua.
Petmanin treenit sisältävät monipuolista lihasharjoittelua.

Kenties liikkumattomuuttakin suurempi ongelma on se, että suuri osa ihmisistä syö väärin. Lähes jokaisen ruokailutottumuksissa on korjattavaa.
– Kehotan välttämään kaiken maailman trendidietteejä. Sen sijaan suosin jo koulun penkillä opittua lautasmallia. Syömisen perusrunko on itse asiassa aika tylsä mutta toimiva. Perusruoalla pääsee jo pitkälle. Suurin ongelma on ruokailujen välissä maiskuteltavat herkut tai sitten pitkät ruokailuvälit ja ilta-ahmiminen, Petman vinkkaa.
– Itse syön peruslautasmallin mukaisesti. Jos minun pitää tiputtaa pari kiloa esimerkiksi kisoihin, saatan vähentää hieman hiilihydraattien syömistä. Proteiinia syön tasaisesti, Petman lisää.
Hän myöntää käyttävänsä myös lisäravinteita, vaikka niitä ei aina suositellakaan.
– Kunnon ruoallakin pärjää. Juon kuitenkin treenin jälkeen palautusjuoman. Ja jos teen pitkän työpäivän asiakkaiden kanssa, saatan silloinkin ottaa jossain välissä proteiinijuoman. Mieluummin juon sen kuin olen syömättä.

Nopeasti Suomen huipulle

Vaikka Petman on huippukunnossa, hänenkin pitää silloin tällöin tiputtaa kilo tai kaksi. Näin tapahtuu ennen voimanostokilpailuja, joissa Petman kilpailee alle 63-kiloisten sarjassa.
Petman innostui voimanostosta vuoden 2013 syksyllä, kun hänen ystävänsä vinkkasi lajista.
– En ollut kuullutkaan voimanostosta. Ajattelin, että tarjolla on vain erilaisia fitnesskisoja, joista en innostunut. Lopulta katsoin voimanostoliikkeet YouTubesta ja lähdin heti kokeilemaan lajia salille, Petman kertoo.
Jokunen viikko ensimmäisten nostotreenien jälkeen Petman rohkaistui ja otti yhteyttä Ylöjärven Ryhdin voimanostojaoston puheenjohtajaan Heimo Rauniolahteen.
– Se oli iso kynnys, Petman nauraa.
– Minut toivotettiin kuitenkin heti tervetulleeksi treenaamaan. Ryhdissä on mahtava porukka. Kaikki kannustavat, antavat vinkkejä ja auttavat toisiaan. Ja tarpeen tullen nostajat myös haastavat toisiaan entistä kovempiin suorituksiin, Petman lisää.
Petmanin harjoittelumotivaatio kasvoi nopeasti, kun hän huomasi tulostensa kehittyvän. Vuoden 2013 syksyllä Petman nosti penkkipunnerruksessa 50 kiloa. Vain hieman myöhemmin vuoden 2014 kesällä Petman punnersi klassisen penkkipunnerruksen SM-kisoissa penkistä 67,5 kiloa. Tuloksella irtosi heti komeasti pronssimitali.
Tämän vuoden tammikuun toisena viikonloppuna Petman debytoi klassisen voimanoston SM-kilpailuissa Ylitorniossa. Siellä jalkakyykyssä nousi 112,5 kiloa. Penkkitulos oli 67,5 kiloa ja maastavedossa Petman nosti 150 kiloa. Yhteistulos 330 kiloa oikeutti SM-pronssille.
– Valmentajani Teemu Sinisalo sanoi ennen kilpailuja, että minun pitää lähteä hakemaan mitalia. Hieman se kauhistutti. Katselin etukäteen sarjani muiden 13 nostajan tuloksia, vaikka Teemu kielsi. Ajattelin, että ei minulla ole mahdollisuuksia pärjätä, mutta onneksi onnistuin, Petman kertoo.

Kohti uusia menestyshetkiä

Voimanoston ensimmäinen laji on jalkakyykky, joka vaatii paitsi jalkavoimia myös keskikehon hallintaa.
Voimanoston ensimmäinen laji on jalkakyykky, joka vaatii paitsi jalkavoimia myös keskikehon hallintaa.

Kilpailutilanne on aina paljon jännittävämpi kuin tavallinen harjoitus kotisalissa. Tanja Petman muistelee, miten hänen kätensä tärisivät Ylitornion kisoissa.
– Adrenaliinia oli veressä älyttömästi. Kun vielä viimeinen kyykkynosto epäonnistui eikä toinen nosto penkistäkään tuonut kaivattua tulosta, aloin kasata itselleni paineita. Onneksi sain viimeisellä nostolla penkistä hyvän tuloksen, minkä jälkeen maastaveto sujui paremmin kuin koskaan.
Petman myöntää, että nälkä kasvaa syödessä. Hän haluaa siis jatkossakin menestyä voimanostokilpailuissa.
– Kai sitä täytyy yrittää saavuttaa yhä kirkkaampia mitaleja. Tavoite on ainakin se, että tulokset paranevat jokaisessa kilpailussa.
Tulosten kohentaminen vaatii tietysti kurinalaista harjoittelua. Petmanin melko tyypillinen harjoitusviikko sisältää neljä treenipäivää.
Kahtena päivänä hän harjoittelee jalkakyykkyä ja maastavetoa, ja kaksi päivää kuluu penkkipunnerruksen parissa. Lisäksi selkätreenit kuuluvat reilun tunnin mittaisiin harjoituksiin toistuvasti.
– Nostelun ohella huollan tietenkin kehoa ja venyttelen paljon. Kroppa menee aika nopeasti jumiin, jos venyttely jää väliin.
Myös nostotekniikkaa hiotaan jatkuvasti, koska isojen rautojen kolistelu vaatii nostajalta myös teknistä osaamista.
– Jos nosto epäonnistuu, on yleensä tekniikka pettänyt. Toisaalta pitää muistaa, että voimanosto on voimalaji, joten voimaa pitää saada koko ajan lisää, Petman toteaa.
Vaikka voimanosto on Tanja Petmanille intohimo, on perhe tietysti naiselle kaikista tärkein asia. Petman on onnistunut jakamaan ajankäyttönsä mielestään oikein hyvin.
– Kyllä se välillä aikamoista sumplimista kalenterien kanssa on. Onneksi myös mummi auttaa lastenhoidossa, joten voin tehdä iltatöitä ja joten yhteiset treenit mieheni kanssa saadaan myös mahtumaan kalenteriin.