Jo yhdennentoista kerran jaetun Ylöjärven kaupungin elinkeinopalkinnon saaja Tampereen Kovakivi Oy luottaa suomalaisen graniitin maailmanlaajuiseen voittokulkuun.
Hallituksen puheenjohtaja Tapani Elomaa ja toimitusjohtaja Antti Elomaa sanovat, että jo sata vuotta Kurun harmaata, punaruskeaa ja mustaa louhinut ja jalostanut perheyritys aikoo elää kivestä tulevaisuudessakin.
– Meillä on ollut jo sadan vuoden ajan suomalainen kivi sydämellämme, isä ja poika muistuttavat.
Tapani ja Antti Elomaa ovat siirtäneet juhlavaihteen normaaliin arkeen Tampereen Kovakivi Oy:n satavuotispaalun jälkeen.
– Kun kuulimme, että perheyrityksemme saa kotipaikkakuntamme elinkeinopalkinnon, alkoivat mopomme vähän keulia. Arvostettu huomionsoitus hivelee meidän itsetuntoamme, Elomaat hymyilevät.
Satavuotias Tampereen Kovakivi Oy on yhdestoista Ylöjärven kaupungin elinkeinopalkinnon pokkaaja.
Suomalainen kivi sydämellä
Kolmannen polven kivimies Tapani Elomaa on hionut pyöreitä vuosia täyttäneelle yritykselleen nasevan iskulauseen ”100 vuotta suomalainen kivi sydämellä”.
Neljännen polven Kurun harmaan työstäjä Antti Elomaa lisää, että Kurussa on opittu menenään ”läpi harmaan kiven”.
– Suvussamme graniitti on jo geeneissä. Pärjäämme kovalla sisulla ja ahkeralla yrittämisellä, sillä luonnollisesti kivitoimialakin elää laskuja, nousuja sekä seesteisiä aikoja, Elomaat korostavat.
Heidän mukaansa suomalaisen kiven markkinat eivät vedä automaattisesti kotimaan kamaralla.
– Meidänkin on tehtävä jatkuvasti markkinointityötä. Korjaamme suuren yleisön virheellistä käsitystä kotimaisen kiven hintatasosta. Muistutamme asiakkaitamme luonnonkiven ajattomuudesta ja käytännöllisyydestä sekä kestävyydestä. Esimerkiksi graniitti ei pala, ei homehdu eikä käyristy, Elomaat luonnehtivat.
– Kiveä on pidettävä aktiivisesti esillä, miehet kiteyttävät.
Sinivalkoisen suosiminen ei fraasi
Vuosisatainen kurulainen kivityöperinne heiluttaa voimakkaasti suomalaisen työn lippua.
– Oma työn tekeminen ja mahdollisuus tarjota työtä muille ihmisille lämmittää voimakkaasti mieltäni, Tapani Elomaa sanoo.
– Jos suomalainen yhteiskunta voisi edes jonkin verran karsia byrokratiaansa, yritykset saisivat nykyistä otollisemmat olosuhteet keskittyä oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen tekemiseen, Antti Elomaa toivoo.
– Maassamme on keskusteltu aktiivisesti viime aikoina yritystoimintaa vaikeuttavan laki-, pykälä- ja säädösviidakon raivaamisesta. Vaatimukset ja odotukset ovat oikeutettuja, kurulaisyrittäjät vakuuttavat.
– Jos saisimme toivoa jotakin, niin pyyntömme kohdistuisi siihen, että yhteiskuntamme ja sen vastuunkantajien olisi oltava nykyistä ketterämpiä, Elomaat sanovat.
Tapani ja Antti Elomaa tietävät, että Tampereen Kovakivi Oy:n louhoksissa riittää maailmankuulua Kurun harmaata, punaista ja mustaa graniittia hamaan tulevaisuuteen.
– Meillä on motivoitunut ja osaava henkilökunta. Väkemme viihtyy tehtävissään.
– Olemme aina huolehtineet ympäristöstämme. Maaperä ja kalliot ovat ja pysyvät paikoillaan. Kivi tarjoaa työtä nimenomaan tässä ja nyt, Elomaat sanovat.
Kiven suosio aaltoilee
Viime syksynä satavuotista taivaltaan juhlineessa Tampereen Kovakivi Oy:ssä jos missä tiedetään, että suomalaisen kiven kysyntä elää tyynestä suvannosta korkeisiin menestyspiikkeihin.
Tapani ja Antti Elomaa vetoavat yhteiskunnassamme rakentamisesta ja korjaamisesta vastaaviin päätöksentekijöihin, jotta he arvostaisivat suomalaista työtä sekä raaka-ainetta.
– Kiviteollisuuteen liittyy hyvin paljon ekologisia arvoja. Kotimaan kamarasta louhitusta kivestä saa puhua yhtä lämpimästi kuin lähiruoasta, Elomaat korostavat.
Kuinka moni tulee ajatelleeksi, että kivi on kierrätettävä tuote? Esimerkiksi Tampereen Hämeenkadun kivet on nostettu useita kertoja ylös ja laitettu takaisin paikoilleen väylän kunnostuksen yhteydessä.
Kivien moni-ilmeinen maailma tarjoaa kovakiviläisille kiintoisia tehtäviä. Hiljan kurulaiset muotoilivat ja korjasivat Tasavallan Presidentin linnan piha-alueiden kiviä.
Kurulaiskivimiehet ihmettelevät harhaista mielikuvaa, joka on syntynyt kuin varkain kotimaiselle kivelle.
– Kiveä pidetään kalliina.
– Muutamat vuosikymmenet sitten vauraat pankit, vakuutusyhtiöt sekä yhteiskunnalliset instituutiot rakensivat aktiivisesti kivestä. Suuri yleisö liitti kohteisiin vaurauden, ja ajatusmaailma synnytti yleistä mielikuvaa kerskarakentamisesta. Onneksi kiven rooli on tullut viime vuosina arkiseksi, kun muiden muassa omakotitalorakentajat laittavat portaansa ja keittiönsä tasot kivestä.
Elomaat nostavat kiinnostavana yksityiskohtana esille muun muassa yritykset, joilla betoni yritetään saada hautamuistomerkkien valmistusraaka-aineeksi.
– Jotkin valmistajat ovat tarjonneet betonipaaseja muutamia kertoja tasaisin välein, mutta ne eivät ole saavuttaneet suosiota.
– Maassamme on rakennettu varsin paljon taloja, joiden julkisivut ovat keramiikkaa tai lasia. Kivi olisi aina todellinen vaihtoehto, he painottavat.
”En työskentele liukuhihnalla”
Jari Järvinen on yksi Tampereen Kovakivi Oy:n 22:sta työntekijästä. Hän on ollut yrityksen palveluksessa seitsemän vuotta ja vakuuttaa viihtyvänsä pestissään erinomaisesti Niemikylän louhimolla.
– Päiväni muodostuvat hyvin erilaisiksi. En paiski hommia liukuhihnalla, Järvinen hymyilee.
– Kun pestautuu kivifirmaan, tulijan on viihdyttävä ulkohommissa. Täällä pöly ja kura tulevat tutuiksi, mies lisää.
– Kivimiehen on muistettava, että kivi on painavaa.
Jari Järvinen on paljasjalkainen kurulainen, joten hän jo parivuotiaana vesana tutustui paikkakunnan kuuluun kivimaailmaan.
– Olen seurannut koko ikäni kiven työstämistä, kuten moni muu kurulainen.
Aikuisiällään Järvinen vuoli vihreää kultaa metsäkoneurakoitsijanakin.
Kivi kiehtoi miestä, joten hän hakeutui kurulaistakin kurulaisemmalle alalle. Aluksi leipäpuun tarjosi toinen yritys.
Tampereen Kovakivi Oy on investoinut hiljan uuteen pyöräkuormaajaan, josta Järvinen huolehtii.
– Louhoksella ahkeroiminen vaatii omat kikkansa, jotka yleensä omaksutaan ikänestoreilta ja arjen työssä kantapään kautta, mies kertoo.
Järvinen nostaa esimerkiksi kiilaamisen.
– Kiilaamista ei todellakaan saa vain huiskaista. Tehtävä on hoidettava rauhallisesti ja varovasti, hän kuvailee.
Järvinen muistuttaa, että kiveä ei voi työstää välinpitämättömästi mihin tahansa suuntaan.
– Samalla tavalla kuin lihassa on syyt tai puussa lustot, niin kivessä on käyntisuunnat. Kivimiehen on etsittävä ja tunnistettava käyntisuunnat, jotta kivi saadaan ehjänä irti. Yleensä käyntisuunnat myötäilevät jääkauden kulkua, hän kertoo.
Järvinen korostaa, että kiven louhimisen tekniikka ei ole muuttunut puoleen vuosisataan.
– Työkalut ovat kehittyneet. Perinteisestä kolmisorkasta on tultu mittava matka eteenpäin, hän toteaa.
+++++
Ylöjärven kaupungin elinkeinopalkinnon ovat aiemmin saaneet Ylöjärven Uutiset Oy, Sukkamestarit Oy, Avant Tecno Oy, Rakennustoimisto Arkta Oy, Dynaset Oy, Kauppakeskus Elo/ kauppiasyhdistys, ST-Koneistus Oy sekä Terttu ja Jaakko Pirtinaho, Plastiroll Oy ja SIM Finland Oy.
