Jokainen kurulainen on taatusti kuullut 24 tunnin hiihdosta. Varmasti suhteellisen moni kivipitäjän asukkaista on myös osallistunut tähän tuttuun talviurheiluskabaan. Hiihtomittelö käynnistyi Kurussa vuonna 1981. Pari vuotta myöhemmin saivat alkunsa 24 tunnin hölkkä ja pyöräily. Lisäksi soutu starttasi vuonna 1984. Samana vuonna käynnistyi vielä 24 tunnin tapahtumien Kuru-kierros.
Seuraava kysymys kuuluu luonnollisestikin: ”Kuka toi Kuruun nämä massaurheilutapahtumat?”
Vastaus on selkeä: 1970-luvun alussa Kurun kunnan toimeen valittu raittius-, urheilu- ja nuorisosihteeri Vesa Lahelma.
Lahelma on syntynyt Helsingissä, mutta hän muutti opiskeluaikoinaan Tampereelle, josta matka jatkui edelleen Kuruun.
Sanalla sanoen nuorison liikuttaminen muodostui Vesa Lahelman elämäntyöksi. Keskeisenä ideana hänellä oli liikkumisen yhteisöllisyys eli se, että kaikki pääsisivät osallisiksi liikunnan riemusta.
– Olen itse aina nauttinut urheilemisesta. Meillä oli Kurussa kaikenlaista liikunnallista toimintaa.
– Missionani oli, että saisimme mahdollisimman paljon nuoria liikkumaan. Tavoitteenamme ei ollut huippujen etsiminen.
– Järjestimme esimerkiksi jalkapallosarjoja siten, että pyrimme jakamaan niin sanottuja hyviä pelaajia tasaisesti eri joukkueisiin, jotta ottelut olisivat mahdollisimman tasaväkisiä ja kaikki pääsisivät pelaamaan, Lahelma perustelee.
Jalkapallotyötä tehtiin myös aikuisten hyväksi.
– Järjestimme nuorten sarjojen lisäksi myös aikuisten puulaakimatseja.
Jo pitkään lasten ja nuorten liikuntalajien trendiykkösenä vaikuttanut salibandy eli tuttavallisemmin sähly teki tuloaan Vesa Lahelman työvuosina 1980-luvun Kurussa.
– Sähly rantautui liikuntamarkkinoille. Rakensimme uutuuspeliin sarjat sekä pojille että tytöille. Tässäkään emme unohtaneet aikuisia, Lahelma summaa.
Eikä lajikirjo jäänyt tokikaan sählyyn ja jalkapalloon.
– Meillä oli sarjat lisäksi sisäjalkapalloon ja lentopalloon. Yksilölajeista kavalkadiin lukeutui Kuru-hölkkä ja tietysti yleisurheilulajit Kurun mestaruuskisoissa.
Ajatus kypsyi erämaakoulussa
Palataan takaisin punaiseen lankaan eli siihen, kuinka Kurun 24 tunnin tapahtumat saivat alkunsa.
– Pidimme Rasinmäen erämaakoululla leirejä. Tarkalleen ottaen en tiedä, miten saimme päähämme ajatuksen 24 tunnin tapahtumista. Joka tapauksessa ideana oli se, että piti veikata, kuinka monta kierrosta joukkueet hiihtävät noin parin kilometrin mittaista latua vuorokauden aikana.
– Osittain näillä ”veikkaustuloilla” saimme hankittua moottorikelkan, jonka avulla rakensimme koulun maastoon muun muassa latureittejä leiriläisille.
Kun rennon oloinen hiihtotapahtuma sai tuulta alleen, Lahelmalle ja hänen adjutanteilleen tuli pyyntöjä tapahtuman laajentamisesta myös muihin sen ajan suosittuihin lajeihin.
– Paikallinen urheilukansa toivoi, että 24 tunnin tapahtumiksi pääsisivät myös hölkkä, soutu ja pyöräily. Näin kattauksesta muodostui samantyyppinen kuin Pirkan kierroksestakin, Lahelma taustoittaa.
Nuo kaikki lajit otettiin Kurun 24 tunnin tapahtumien perheeseen.
– Nämä edellä mainitut lajit jatkoivat tapahtumatarjonnassa noin kymmenen vuotta. Toteutimme monia sarjoja yhdessä aktiivisten paikallisseurojen kanssa.
Kilpailun puristukseen
Kurulaisten urheilutapahtumien ideanikkarit halusivat luoda jutustaan liikunnan iloa suurille massoille. Tästä huolimatta Kurun 24 tunnin urheilukekkereihin muodostui yhä enemmän kilpailumentaliteettia.
– Kuten tiedät, kun ihmiselle laitetaan numerolappu rintaan, ruokahalu kasvaa syödessä, Lahelma tokaisee.
– Varsinkin hiihtoon tuli kovia kilpasarjoja, hän jatkaa.
Hiihdossa tyylinä oli vapaa eli luisteluhiihto.
– Jos nyt saisin järjestää tapahtuman uudelleen, kilpailu pidettäisiin perinteisellä hiihtotavalla. Lisäksi kilpasarjoja ei olisi lainkaan.
Kun Kurun 24 tunnin hiihto oli parhaissa voimissaan, myös muu nuorisotoiminta hyötyi tästä.
– Huippuvuosina meillä oli hiihdon oheistapahtumana nuorten kulttuuri- ja kädentaitotapahtuma. Mukana oli muiden muassa vieraita ruotsalaisista ja virolaisista ystävyyskunnista.
Kansalaisliikunnan puolestapuhuja
Vesa Lahelmaa voidaan pitää hyvällä syyllä kansalaisliikunnan puolestapuhujana ja suurten massojen liikuttajana.
– Olin lapsena ujo ja hiljainen. Porukkaan pääseminen oli vaivalloista. Näin ollen halusin auttaa samanlaisia persoonia pääsemään kiinni esimerkiksi joukkuelajeihin.
Kuinka liikunta-aktiivi suhtautuu nykyiseen koululiikuntaan ja sen määrään?
– Sain itse vetää myös jonkin verran koululiikuntatunteja työssäni. Niiltä ajoilta jäin kaipaamaan ylimääräisiä kerhotunteja, joissa oli urheilun riemua parhaimmillaan.
– Nykypäivän lapsilla on tietysti tietokoneet, mutta silti he harrastavat liikuntaa yllättävän paljon, Lahelma pohtii.
+++++
29. Kurun 24 tunnin hiihto järjestetään 24.–25. tammikuuta. Ilmoittautuminen tapahtumaan on auki 16. tammikuuta saakka.
