Puutarhakaupungin päiväkotilapset loihtivat jo toisen julkisen taideteoksen tänä vuonna. Maataideteos kurkistaa ystävyyteen ja tulee jatkaneeksi paikallista maataiteen tarinaa.
Ohikulkijoiden päät kääntyvät pääkirjasto Leijan kupeessa. Katseet tarraavat pihamaata värittäviin ihmis-, eläin- ja satuhahmoihin, keppeihin, käpyihin ja kiviin.
Ne ovat päiväkotilasten maataidetta, jota tupsahti kirjaston nurmelle viime viikolla.
– Olen katsellut töitä muutaman päivän ohi kulkiessani, ja nyt tulimme niitä katsomaan, tyttärensä Jellan kanssa kuvien ääreen pysähtynyt Sanna Äijö hymyilee ja tulee todistaneeksi teoksen herättämää kiinnostusta.
Pala palalta teokseksi
Teos on usean päiväkotiryhmän koostama kokonaisuus. Kukin ryhmä taiteili osuutensa etukäteen ja kärräsi sen sitten ison työn jatkoksi.
Yhteisteos on kätevä keino toteuttaa Ylöjärven kulttuuritoimen ja varhaiskasvatuksen Kulttuurikude-projektin tavoitetta, että jokainen päiväkoti- tai perhepäivähoitolapsi saisi ainakin yhden toiminnallisen taide-elämyksen hoitovuosiensa varrella. Nyt lukuisat hoitopaikat saatiin kerralla mukaan.
Kaikista hoitopaikoista ei kuitenkaan ollut vielä näyttelyn ensi päivinä tullut työtä. Mutta vieläkin ehtii. Teosta saa kasvattaa aina näyttelyn loppuun, syyskuun 14. päivään, saakka.
– Halusimme toteutukseen joustavuutta, kulttuurituottaja Sini Kallio selittää päivä päivältä ja pala palalta -periaatetta.
Kaksi viikkoa voi tuntua lyhyeltä kokoamis- ja näyttelyajalta, mutta Kallio tyytyy toteamaan sen riittäväksi.
Ryhmätyöskentely ilahdutti Mikkolan päiväkodin lähihoitaja Merja Tuomea.
– Ryhmällämme on ollut aika vähän luovia yhteistöitä. Onhan kivaa heitellä yhdessä ideoita ja innostaa muita, hän sanoo.
Ystävyyden teema opettaa
Työn teema, ystävyys, sopii paitsi yhteistyöskentelyyn, myös näyttelyn nimeen Käsi kädessä.
Työn osat nimittäin kasvavat keskenään ikään kuin ystäviksi, asettuvat käsi käteen.
Toki teosten hahmoissakin on havaittavissa ystävyyttä. Tekstilaput teososien ohessa kertovat kaverin pelastamisesta ja kohtaamisista.
– Lapsille ystävät ovat niin kissaprinsessoja, lohikäärmeitä kuin prinsessan ystäviä, Kallio hymyilee.
Kaurasmäen päiväkotoryhmän teoksessa Robiini-hahmon hymy huokuu ystävällistä mieltä.
– Robiini on hyvä ystävä, koska se aina auttaa, joku lapsista keksii.
Ystävyys on lähihoitaja Tuomen mielestä tärkeä lasten kanssa esiin nostettava teema, koska ystävyyssuhteet ovat lastenkin elämässä tärkeimpiä asioita.
– Sitä, miten toisten kanssa ollaan, harjoitellaan tässä joka päivä. Teoksen teema sopi myös päiväkotimme syksyn teemaan eli kiusaamisen ehkäisyyn. Mietimme, millainen on hyvä ystävä ja miten kaveri otetaan huomioon.
Työkaluna taide on näiden kysymysten pohdintaan Tuomen mielestä oivallinen.
– Taide yleensäkin on älyttömän hyvä keino opettaa lapsia, varsinkin kun he pääsevät tekemään sitä itse. Taiteessa voi antaa tilanteen viedä ja asioiden risteillä. Kaikki on yhtä oikein.
Touhua ja oikeaa taidetta
Teos on lasten taiteena toisaalta puuhakkaasti toteutettu, toisaalta jotain, jota voi pitää ihan oikeana taiteena.
– Kyllähän lasten kanssa asiat tehdään leikin kautta. Lapsilla oli vapaus tehdä töistä aivan omannäköisiään, Kallio selittää touhukasta, ei turhan ryppyotsaista puolta.
– Näen lasten taiteen ilman muuta samalla viivalla kuin aikuistenkin taiteen. Siitä luovuus lähtee, kun kannustetaan pienestä lähtien, hän pohtii taiteellista puolta.
– Uskon, että monelle lapselle jää positiiviset muistot siitä, kuinka sai tarinansa ja kädenjälkensä keskeiselle paikalle näkyviin. Aidosti kuunnellaan lapsia, hän pohtii.
Samalla linjalla on Tuomi.
– Kaikki ihmisten tekemä taide on taidetta. Jos lapsille ei anneta mahdollisuutta tutustua taiteeseen, he eivät voi tietää, mitä kaikkea on olemassa, lähihoitaja sanoo.
Hänestäkin on tärkeää antaa lapsille kokemus siitä, että he ovat tehneet ihan oikeaa taidetta.
– Se viestii lapsille, että heitä arvostetaan.
Ajatus julkiselle paikalle tulevasta lasten teoksesta syntyi alkuvuoden Jääpuikkoja ja lumipalloja -taideprojektin innoittamana. Lasten töitä haluttiin taas kaikkien nähtäviksi.
Kalliosta on selvää, että jo lapset on otettava kulttuurin piiriin.
– Yhtä lailla lapset tarvitsevat kulttuurikokemuksia eheäksi ihmiseksi kasvamisessa kuin aikuisetkin, kulttuurituottaja puolustaa.
Pala maataidekakkuun
Pihamaalle rakentunut teos tuo pienen lisän Ylöjärven maataiteeseen: Pinsiön maataidealueen ansiostahan puutarhakaupunkia voi pitää maataidepaikkakuntana.
– Kyllähän Pinsiön maataide vaikutti, Kallio kommentoi taidemuodon valintaa naurahtaen.
Kallio toivoo, että projekti tuo maataide-sanaa tutuksi niin vekaroille kuin aikuisille.
– Teos varmasti laittaa monen ohi ajavan miettimään, mitä se on. Totta kai toivomme, että teos innostaa käymään myös maataideteoksilla Pinsiössä.
Tuomi tietää Pinsiön teoksista mutta veikkaa, ettei lapsista juuri kukaan tunne niitä. Projektin myötä lasten kanssa päästiinkin juttelemaan, ettei taide ole aina tauluja.
Kallion mielestä lasten teos tuo värikkään ja liikuttavankin lisän kaupungin maataiteeseen. Hän tuumaa, että työ voi monipuolistaa maataidekeskustelua.
– Toivon, että ihmiset kokisivat ympäristönsä omakseen.
