Lempiäniemen puukottaja yhä karkuteillä

Tunnettu ylöjärveläinen leipomoyrittäjä Petteri Wilenius koki elokuun alussa kauhunhetkiä. Rattoisa illanvietto Pimeesalmen telakalla oli päättyä kohtalokkaasti, kun tuntematon mies iski Wileniusta puukolla kasvoihin.
Erityisen pöyristyttäväksi tapahtuman tekee se, että hyökkäys sattui Wileniuksen kotipihassa Lempiäniemessä. Sekä puukottajan henkilöllisyys että motiivi ovat myös hämärän peitossa.
Ylöjärven poliisi myöntää, ettei se ole päässyt tekijän jäljille.
Lempiäniemeläisen Petteri Wileniuksen silmäkulmaa komistaa edelleen pitkä arpi. Päällekarkaajan puukottamaksi joutunut leipomoyrittäjä on vammastaan huolimatta tehnyt töitä entiseen malliin – ainakin melkein. – Tiskin taakse myymälään en ole kehdannut mennä. Eipähän tarvitse selittää niin monelle ihmiselle, mitä minulle on tapahtunut, Wilenius kertoo.
Lempiäniemeläisen Petteri Wileniuksen silmäkulmaa komistaa edelleen pitkä arpi. Päällekarkaajan puukottamaksi joutunut leipomoyrittäjä on vammastaan huolimatta tehnyt töitä entiseen malliin – ainakin melkein. – Tiskin taakse myymälään en ole kehdannut mennä. Eipähän tarvitse selittää niin monelle ihmiselle, mitä minulle on tapahtunut, Wilenius kertoo.

Perheensä mukana Ylöjärvelle jo alle kymmenvuotiaana muuttanut Wilenius, 40, sanoo suoraan, ettei ole koskaan kokenut mitään vastaavaa. Hänen mielestään Ylöjärvi – Lempiäniemen kylästä puhumattakaan – on aina ollut turvallinen paikka asua ja elää.
– Tuttavat ja kylänmiehet ovat kyselleet paljon tästä puukotuksesta. Ihmisiä tuntuu kiinnostavan hirveästi, mitä minulle oikein tapahtui. Kai se kertoo siitä, että tällainen on aika harvinaista näillä main, Tampereella omaa leipomoaan pyörittävä Wilenius miettii.
Edelleen silmäkulmaansa paranteleva Wilenius on kertonut kokemuksestaan avoimesti kaikille, jotka siitä ovat häneltä kyselleet. Ylöjärven Uutisille hän kertaa kauhujen yön tapahtumat mielellään.
– Kaikki alkoi, kun olimme eräänä lauantai-iltana vaimoni kanssa telakkatansseissa. Ilta meni mukavasti, ja tuttavapariskunta kyyditsi meidät yöllä kotiin. Vaimoni meni katsomaan koiriamme alakertaan, ja minä olin suuntaamassa hampaiden pesulle, Wilenius muistelee.
– Sitten oveen koputettiin. Ajattelin, että ehkä olimme unohtaneet kaverimme autoon jotakin, joten avasin oven, hän jatkaa.
Seuraavat minuutit kuluivat Wileniuksen mukaan kuin pikakelauksella. Parissa minuutissa tapahtui niin paljon, että mies muistaa tapahtumista vain pääkohdat.
– Kun ovi aukesi, sain heti voimakkaan nyrkiniskun naamaani. Menin siitä vähän sekaisin, mutta pystyin jotenkin hoippumaan pihalle. Nappasin vaistomaisesti maasta käteeni kiven ja löin sillä hyökkääjää pari kertaa päähän. Hän lyyhistyi polvilleen.
– Seuraavaksi hyökkääjä vetäisi esiin puukon ja huitaisi sillä kohti silmääni. Silmälaseista isku kimposi silmäkulmaani. Viilto sattui hirveästi, Wilenius kertoo vakavana.
Välittömästi puukotuksen jälkeen hyökkääjää kutsuttiin lähelle pysäköidystä henkilöautosta. ”Ala tulla” ja ”lähdetään”-huudot kaikuivat vielä Lempiäniemen yössä, kun nopeajalkainen puukkojunkkari oli jo ehtinyt auton sisään.
– Yhteensä henkilöitä oli ainakin kolme. Minulla ei ole aavistustakaan, keitä he olivat, Wilenius sanoo.

Poliisi: rikosilmoitus tuli turhan myöhään

Ylöjärven poliisista Lempiäniemen tapausta ihmetellään.
Ylöjärven poliisista Lempiäniemen tapausta ihmetellään.

Puukotettu ja tuskissaan ollut Wilenius kävi terveysalan ammattilaisten paikkailtavana vasta sunnuntaiaamuna. Jonottaminen Acutan yöpäivystyksessä Tampereella ei miestä houkuttanut, vaikka hänen vaimonsa siihen patistelikin.
Rikosilmoituksen leipomoyrittäjä kävi puolestaan tekemässä maanantaina.
– Sen koommin en ole asiasta enää kuullut. Tiedän, että poliisi on kuulustellut joitakin tuttujani, mutta käsittääkseni virkavalta ei ole päässyt tekijöiden jäljille, Wilenius kertoo nyt, viikkoja tapahtuman jälkeen.
Ylöjärven poliisin komisario Erkki Walinen vahvistaa Wileniuksen tiedon Ylöjärven Uutisille. Tutkinta on käynnissä, mutta ketään ei ole saatu sen tiimoilta nalkkiin. Ratkaisusta ollaan itse asiassa vielä erittäin kaukana.
– Tässä tapauksessa on erityisen ongelmallista se, että saimme tiedon rikoksesta vasta yli vuorokausi sen sattumisen jälkeen. Jos meille olisi ilmoitettu asiasta välittömästi, roistot olisi saatettu saada hyvinkin kiinni tuoreeltaan, Walinen sanoo hivenen kriittisesti.
– Mistäs sen tietää, vaikka partiomme olisi ollut juuri tuohon aikaan jossakin Lempiäniemen lähistöllä. Toivomme, että vastaavissa tapauksissa poliisiin otettaisiin reippaasti heti yhteyttä, hän jatkaa.
Walinen ei lupaa käynnissä olevalta rikostutkinnalta ihmeitä. Tällä hetkellä tapausta tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä tai tapon yrityksenä.
– Käytännössä ainoa toivo tässä tilanteessa alkaa olla se, että asianosainen uhri tunnistaa tekijät jälkikäteen. Nyt he ovat saaneet niin paljon etumatkaa, että koko porukka saattaa olla vaikka jo Suomen rajojen ulkopuolella, komisario harmittelee.
Petteri Wileniuksen mukaan häntä puukottanut henkilö oli noin 185 senttiä pitkä, tummahko ja rotevahko mies. Wileniuksen mukaan myös autolla olleet kaksi henkilöä olivat miehiä. Kaikki asianosaiset puhuivat selvää suomen kieltä.
– Ilta tansseissa meni rauhallisesti, eikä riitaa kenenkään kanssa syntynyt. Minulla ei myöskään ole tietääkseni vihamiehiä. Sikäli tämä ihmetyttää kyllä suuresti, noin seitsemän vuotta nykyisessä talossaan asunut Wilenius hämmästelee.
Komisario Walinenkin on tapauksesta ymmällään.
– Ylöjärvellä tehdään kyllä paljon asuntomurtoja, mutta yleensä tekijät pötkivät pakoon, jos he havaitsevat, että talossa ollaan kotona. En muista, että mitään vastaavaa olisi tapahtunut tässä kaupungissa moneen vuoteen.

Ei syytä paniikkiin

Ylöjärven rikoselämää jo usean vuoden ajalta tunteva Erkki Walinen korostaa, ettei Ylöjärvi ole nyt sen vaarallisempi kaupunki kuin ennenkään. Lempiäniemen pihapuukotus on hänen mukaansa hyvin poikkeuksellinen sattumus.
– Paikkakunnan asukkaiden ei siis tarvitse olla erityisen varuillaan. Normaalit varotoimet, kuten pihan hyvä valaisu, ovien lukitseminen ja kevyt valvonta ovat niitä juttuja, joilla tällaisiin yllätyksiin voi varautua, komisario ohjeistaa.
Puukotuksestaan hyvää vauhtia toipuva Wilenius aikoo itse ottaa tapauksesta vaarin. Nykyään miehen pihaa koristaa tuliterä kameravalvontalaitteisto.
– Ei tästä muuten ole mitään traumoja jäänyt. Olen käynyt töissä melkein entiseen malliin, mitä nyt leipomon tiskin taakse en tämän arven kanssa ilkeä mennä, Wilenius kertoo.
– Lähinnä olen ajatellut, että onneksi se olin minä, joka avasi sen oven. Hirvittää ajatella, mitä olisi voinut tapahtua, jos vaimoni tai pienet lapseni olisivat olleet siinä tilanteessa minun sijastani, hän jatkaa hiljaa.

Kommentointi on suljettu.