Tämän jutun ilmestymishetkellä Ylöjärven terveyspalveluissa on jo ehditty siirtyä uuteen aikaan. Kehuttu ja kohuttu valtakunnallinen potilastiedon arkisto otettiin puutarhakaupungissa virallisesti käyttöön eilen.
Uudistuksen jalkauttaminen käytäntöön on kaupungin sotejohtajille suuri helpotus. Mutkattomalta kuulostavaa muutosta edelsi nimittäin pitkä ja kivinen tie.
– Rehellisyyden nimissä on sanottava, että pahimmillaan potilasturvallisuuskin oli hetken aikaa vaarassa, johtava ylilääkäri Jussi Saarnisto täräyttää.
Ylöjärveläisen terveydenhuollon ylintä valtaa käyttävä Saarnisto viittaa rajuilla sanoillaan tilanteeseen, joka koitti maaliskuussa. Tuolloin, keskellä kovinta atk-järjestelmien päivitysrumbaa, Soppeenmäen terveysaseman tietokoneet päättivät sanoa työsopimuksensa irti.
– Erikoissairaanhoidon lähetteet eivät kulkeneet tietoverkossamme eteenpäin niin kuin niiden olisi pitänyt. Tätä kesti kahdeksan päivää, ja hetken aikaa pelkäsimme, että lähetteet olivat lopullisesti mennyttä, Saarnisto tarkentaa.
Kaikeksi onneksi uhkaava tilanne ratkesi lopulta onnellisesti. Lähetteet saatiin kuin saatiinkin pelastettua.
Kyseinen tapaus on äärimmäinen esimerkki siitä, miten paljon ponnistuksia uuteen Kanta-arkistoon siirtyminen Ylöjärvellä tuotti. Kaupungin käyttämään potilastietojärjestelmään piti alkuvuoden aikana tehdä lukuisia suuria päivityksiä, jotta se toimisi saumattomasti arkiston kanssa.
Sulavaa yhteispeliä ohjelmien välillä viilattiin pitkään.
– Uusissa versioissa oli aika paljon bugeja, joista tämä maaliskuun tilannekin johtui. Pikkuisen pitää siis antaa risuja ohjelmiston kehittäneelle yritykselle, Saarnisto toteaa.
– Pelkästään lääkärimme käyttivät uusien atk-asioiden opetteluun neljänneksen työvuodestaan. Muiden töiden ohella hoidettu urakka oli raskas, mutta pääsimme lopulta ongelmien yli, ylilääkäri kiittelee.
”Suurin uudistus aikoihin”
Vaiheittain koko maassa käyttöön otettava potilastiedon arkisto on pohjimmiltaan varsin simppeli juttu. Lyhyesti sanottuna muutoksessa on kyse siitä, että jatkossa tieto suomalaisten potilaskertomuksista, rokotustiedoista, lääkityksistä ja laboratoriotuloksista tallentuu potilaan oman paikkakunnan sotejärjestelmän lisäksi valtakunnalliseen tietopankkiin.
Käytännössä muutos on huomattavasti suurempi kuin miltä se kuulostaa. Suomen kunnat käyttävät paikallisesti monenlaisia potilastietojärjestelmiä, ja nyt niiden kaikkien täytyisi pelata yhteen uuden, standardisoidun arkiston kanssa. Samalla menevät uusiksi hoitajien tutut ja turvalliset tavat kirjata potilastietoja ylös.
– Kyllä tämä on alan suurin uudistus pitkään, pitkään aikaan. En muista, milloin viimeksi mitään näin suurta olisi tapahtunut, Jussi Saarnisto muotoilee.
– Tästä on kuitenkin paljon etua sekä potilaille että terveydenhuollon ammattilaisille. Toimiessaan arkisto luo potilasturvallisuutta, säästää aikaa ja rahaa sekä mahdollistaa toimivat hoitoketjut eri yksiköiden välillä, hän jatkaa.
Tuiki tavalliselle ylöjärveläiselle arkisto tuo mahdollisuuden omien potilastietojen tarkasteluun lähes missä ja milloin vain. Internetin uuden kanta.fi-verkkopalvelun käyttö onnistuu kaikilta, joilla on käytössään nettipankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sähköinen henkilökortti.
Erityisen paljon uudistuksesta hyötyvät muun muassa pitkäaikaissairaat.
– Arkistosta on helppo tarkistaa esimerkiksi se, mitä lääkityksiä potilaalle on määrätty. Ja nyt tuo tieto on siis saatavilla myös silloin, kun potilas asioi vieraan lääkärin tai hoitajan pakeilla, Saarnisto havainnollistaa.
Toinen Kanta-palvelusta selvästi hyötyvä ihmisryhmä ovat onnettomuuksien uhrit.
– Jos ylöjärveläiselle tulee yllättäen tarve erikoissairaanhoidolle vaikkapa Tampereella, saa hoitaja nyt heti kaikki hänen terveyteensä liittyvät tiedot, Saarnisto kertoo.
Laskee työtehoa – ainakin aluksi
Monessa mielessä potilastiedon arkistoa voisi verrata erääseen toiseen taannoiseen terveydenhuoltoalan uudistukseen, e-reseptiin. Vuonna 2012 käyttöön otettu sähköinen palvelu eroaa kuitenkin ensiksi mainitusta monella tapaa.
– E-resepti oli Kanta-arkistoon verrattuna pikkujuttu. Parin vuoden takainen uudistus oli pohjatöiltään aika kivuton, eikä käynnistämisvaikeuksiakaan ollut, johtava ylilääkäri Saarnisto muistelee.
– Kanta-arkiston välittömästä toimivuudesta sen sijaan ei voi mennä täyteen takuuseen. Uskomme ja toivomme tietysti, että kaikki pelaa, mutta näin isossa uudistuksessa pieniä lastentauteja saattaa alkuun ilmetä, hän lisää.
Yksi asia on joka tapauksessa varmaa: uusi arkisto syö soteammattilaisten työaikaa vielä jatkossakin. Ylilääkäri Teija Lahden mukaan potilastietojen uudenlainen kirjaaminen on merkittävästi hitaampaa verrattuna entiseen.
– Käytännössä hoitajamme ehtivät jatkossa ottaa yhden työpäivän aikana vastaan noin kaksi potilasta vähemmän kuin aikaisemmin. Se tekee vuositasolla aika paljon, Lahti harmittelee.
Pitkällä tähtäimellä Kanta-arkiston pitäisi kuitenkin muuttua vahvasti plusmerkkiseksi uudistukseksi. Olennaista on, miten nopeasti eri potilaiden tietoja ehditään järjestelmään syöttää. Valmiina arkistossa ei ole yhtään mitään.
– Vain tämän viikon tiistaista eteenpäin kirjatut tiedot ovat päätyneet Kanta-arkistoon, Saarnisto huomauttaa.
