Pyöreitä vuosiaan juhliva Pirkanmaan Jätehuolto ei tingi kansanvalistuksesta

”Lajittelun tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa”

Paljon on vettä virrannut Keijärvessä sen jälkeen, kun Sinikka Jalo aloitti uransa Pirkanmaan Jätehuollon leivissä. Yhtiön viestinnästä vastaava siivikkalalainen on nähnyt läheltä, miten maakunnan jäteasiat ovat edenneet siihen pisteeseen, missä ne ovat nyt.
– Suuri osa työstäni on ihmisten valistamista. Jätteiden lajittelun tärkeyttä ei voi tänäkään päivänä liiaksi korostaa, Jalo miettii.
– Onneksi nykyään melkein kaikki kierrättävät, ainakin jonkin verran. Jätettä syntyy aina, mutta sen pitää päätyä oikeaan paikkaan, hän tähdentää.
Ylöjärveläinen Sinikka Jalo on katsellut Pirkanmaan Jätehuollon 20-vuotista taivalta paraatipaikalta. Yhtiön viestintäpäällikkönä työskentelevän naisen mukaan kuluttajat kaipaavat jätehuolloltaan selkeyttä. – Tärkeintä on, että roskien voi luottaa katoavan silmistä ja menevän oikeaan paikkaan, Jalo tiivistää.

Ylöjärveläinen Sinikka Jalo on katsellut Pirkanmaan Jätehuollon 20-vuotista taivalta paraatipaikalta. Yhtiön viestintäpäällikkönä työskentelevän naisen mukaan kuluttajat kaipaavat jätehuolloltaan selkeyttä. – Tärkeintä on, että roskien voi luottaa katoavan silmistä ja menevän oikeaan paikkaan, Jalo tiivistää.

Työtehtäviään normaalisti Tampereelta käsin hoitava Jalo piipahti viime perjantaina Ylöjärven jäteasemalla Toimintatiellä. Syynä visiitille olivat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n 20-vuotisjuhlallisuudet.
– Kierrämme parin viikon ajan ympäri maakuntaa tarjoamassa asiakkaillemme kahvia ja jätetietoutta. Tämä on perinne, sillä teimme samoin jo 15-vuotisjuhlissamme viisi vuotta takaperin, Jalo kertoo Ylöjärven Uutisille.
Ilmaisesta sumpista ja pullasta saapui päivän aikana nauttimaan kaikkiaan satakunta ylöjärveläistä. Heidän joukossaan olivat seniori-ikään ehtineet Leena Surakka ja Liisa Koivunen. Naiset kuvailevat Ylöjärven jätehuollon tilaa kaikin puolin hyväksi.
– Mutta Ruovedellä olisi petrattavaa! Mökkeilen siellä, ja jätehuolto tökkii toden teolla Lähin ekopiste on 20 kilometrin päässä, Koivunen puhisee.
– Ja kerrostalossani Soppeenmäessä kaikki jäteastiat ovat täynnä jouluisin. Tämä ongelma tosin on sama varmaan kaikkialla, hän jatkaa.
Juuri tällaisia lausuntoja Jalo toivookin Toimintatiellä kuulevansa: aitoja kommentteja, joissa on tarttumapintaa ja elämän makua. Tavallisina työpäivinään viestintäpäällikkö ei pääse juuri olemaan tekemisissä asiakkaiden kanssa.
– Pirkanmaalaisten ympäristötietoisuus on parantunut 20 vuodessa selvästi. Yhtiön alkuaikoina jätteiden lajittelijat olivat edelläkävijöitä, mutta nyt melkein kaikki kiinnittävät huomiota tällaisiin asioihin, Jalo sanoo ja hörppää kahviaan.

Ääriasenteet yleistyneet

Toimintatien jäteasemalle tuodaan jos jonkinlaista rojua. Kaikki, mikä voidaan käyttää uudelleen, päätyy kierrätykseen.

Toimintatien jäteasemalle tuodaan jos jonkinlaista rojua. Kaikki, mikä voidaan käyttää uudelleen, päätyy kierrätykseen.

Viestintäpäällikkö Jalon mukaan jätehuolto toimii yleensä silloin, kun asiakas ei huomaa sitä ollenkaan. Roskan tie tavallisen ylöjärveläisen hyppysistä kierrätykseen pitää tehdä mahdollisimman sulavaksi, tai negatiivista palautetta tippuu välittömästi.
– Tietyille asiakkaillemme esimerkiksi roskapönttöjen tyhjennysajat ovat todella tärkeitä. Jos jäteauto luistaa niistä vähänkään esimerkiksi liukkaan ajokelin vuoksi, noottia tulee heti, Jalo sanoo.
– Tällaiset tapaukset kertovat siitä, että jätehuolto on pirkanmaalaisille tärkeä asia, hän hymyilee.
Kokeneen jätealan tuntijan mukaan suomalaiset jakautuvat roska-asioissa nykyään kahteen leiriin: toiset haluaisivat kierrättää kaiken mahdollisen, yhdet eivät mitään. Jalo korostaa, ettei kumpikaan näkökulma ole aukottoman järkevä.
– Ihan kaikkea ei nykytekniikallakaan pysty kierrättämään, vaikka kuinka haluaisi. Jätehuolto koskee kaikkia, myös kaikkein innokkaimpia ekoihmisiä, siivikkalalainen muistuttaa.
– Ja viimeksi mainittu porukka kaipaa puolestaan asennemuutosta. Jos haluamme jättää jälkipolville maailman, jossa on hyvä elää, pitää jäteasioitakin miettiä, hän lisää.
Juuri asenteisiin vaikuttaminen on tärkeä osa Jalon työtä. Tietoa jätteiden lajittelun tärkeydestä ujutetaan pirkanmaalaisille tänä päivänä monesta tuutista. Kaikkein tärkeimmät viestintäkanavat ovat edelleen sangen vanhakantaisia.
– Pienet opaslehtiset ovat todella kysyttyjä, samoin vuosittain julkaisemamme seinäkalenteri. Vaikka kerromme asioista kattavasti nettisivuillamme ja sosiaalisessa mediassa, jätehuoltotietoutta halutaan näemmä yhä pitkälti tällaisissa muodoissa, Jalo juttelee.
Perinteisinä ovat pysyneet myös Jalon laatimien tiedotteiden sisällöt. Pirkanmaan Jätehuollon ydinviesti asiakkailleen on vuosikymmenestä toiseen sama: ilman hyvää kotilajittelua jätehuolto ei voi toimia.
– Tiedotamme näistä asioista paljon myös lapsille, koska heissä on tulevaisuus. Toiveissa on, että heidän kauttaan ymmärrys jätehuollon tärkeydestä välittyy myös huoltajille kotiin.

Suurinvestoinnit eivät siirry hintoihin

Vuonna 1994 perustettu Pirkanmaan Jätehuolto Oy on jättänyt olemassaolonsa aikana selvän jäljen maakuntamme elämänmenoon. Yhtiön mukanaan tuoman muutoksen huomaa, kun tarkastelee Pirkanmaan karttaa.
Auki olevia kaatopaikkoja ei sieltä enää juuri löydy.
– Niin, yhteisyhtiön myötä on pantu kiinni peräti 21 kaatopaikkaa. Yksi niistä oli Ylöjärven Metsäkylän kaatopaikka, joka oli rehellisesti sanottuna tullut jo tiensä päähän, Jalo kertoo tottuneesti.
– Nykyään käytössä on 22 jäteasemaa. Ne ajavat täysin saman asian ja ovat samalla ympäristöystävällisempiä kuin vanhanaikaiset kaatopaikat, hän jatkaa.
Ylöjärvellä kaatopaikka korvattiin Toimintatien jäteasemalla noin kymmenen vuotta sitten. Paikan päälle Elovainiolle tuotavasta jätteestä suurin osa pystytään hyödyntämään tavalla tai toisella uudelleen. Kaatopaikkojen tarve ei ole kadonnut, mutta nykyään se on huomattavasti pienempi kuin ennen.
– Tampereen Tarastenjärven ja Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukset riittävät tämän päivän jätemäärille hyvin. Tulevaisuudessa tavoitteena on jätteen määrän saaminen entistäkin pienemmäksi, Jalo linjaa.
Tällä hetkellä Pirkanmaan Jätehuolto valmistautuu täyttä häkää vuoteen 2016. Tuolloin astuvat voimaan Valtioneuvoston tuoreet säädökset, joiden mukaan maatuvaa jätettä ei enää saa viedä kaatopaikoille, vaan se pitää hyödyntää.
Nyt Tampereelle rakenteilla olevan jätteenpolttolaitoksen on valmistuessaan määrä alkaa tuottaa biojätteestä sähköä ja kaukolämpöä. Projekti on kunnianhimoinen, kauaskantoinen – ja kallis.
– Paineita jätemaksujen korotuksiin ei tällä hetkellä kuitenkaan ole, Jalo vakuuttaa.

+++++
Pirkanmaan Jätehuollon 20-vuotisjuhlakahvit tarjolla tänään keskiviikkona Viljakkalan jäteasemalla klo 16–20.

Puoli vuosisataa Ylöjärvellä asuneen Simo Pasasen mielestä puutarhakaupungin jätehuolto pelaa kaikin puolin hyvin.

Puoli vuosisataa Ylöjärvellä asuneen Simo Pasasen mielestä puutarhakaupungin jätehuolto pelaa kaikin puolin hyvin.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Mikä: pirkanmaalainen, lakisääteisiä jätehuoltovelvoitteita hoitava yritys
Toiminta-alue: Ylöjärvi, Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Pälkäne, Juupajoki, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Ruovesi, Virrat ja Mänttä-Vilppula
Omistajat: edellä luetellut osakaskunnat
Henkilöstö: 62 työntekijää
Liikevaihto: 38,8 miljoonaa euroa
Muuta: juhlii tänä vuonna 20-vuotista taivaltaan

Lähde: pirkanmaan-jatehuolto.fi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?