Muistatteko, kun Janne Holmén voitti maratonin EM-kultaa? Samoihin aikoihin liuta muitakin suomalaisia alkoi tehdä nousua kohti kestävyysjuoksun Euroopan kärkeä, ensi kertaa sitten Lasse Virénin päivien.
Noista ajoista on vierähtänyt nyt jo kymmenen vuotta. Juoksijatähtien nostattama innostus näkyy kuitenkin edelleen maamme teillä ja kevyen liikenteen väylillä. Myös Ylöjärvellä.
– Ensin tuli juoksu, sitten maastohiihto ja viimeisimpänä triathlon, liikunnanohjaaja Joonas Salo listaa Ylöjärven Uutisille.
Kestävyyslajien tunkeutuminen kuntourheilun markkinoille alkoi Salon mukaan – toden totta – melko tarkkaan vuosituhannen vaihteen tienoilla. Syyt eivät tosin ole aivan yksioikoiset.
– Buumien syntyyn ei oikeasti taida olla mitään kaavaa. Kun joku juttu ottaa tuulta alleen, se vain ottaa. Selkeää alkupistettä on vaikea osoittaa, Salo kertoo.
Haavistolaisessa Liikuntakeskus Ateenassa työskentelevä mies on tänä kesänä vetänyt lukuisia juoksutreenejä tuiki tavallisille ylöjärveläisille. Ohjaajan omasta ajatuksesta alkunsa saanut juoksukoulu on Ylöjärven oloissa varsin ainutlaatuinen kokeilu.
– Aloitimme toukokuun lopulla ihan nollatasolta, ja tavoitteenamme on elokuun 23. päivä juostava Ateena-juoksu. Tässä ajassa ehtii hyvin rakentaa sellaisen kunnon, että selviää pitkistäkin matkoista, Salo avaa treenien taustoja.
– Alkuvaiheessa koulun juoksijat lähinnä totuttelevat kroppaansa juoksemiseen. Sen jälkeen alkaa aktiivikausi, jolloin luodaan tarkat henkilökohtaiset tavoitteet jatkoon. Viimeisessä vaiheessa valmistaudutaan itse juoksutapahtumaan ja aletaan miettiä jo vähän ruokavaliotakin, hän jatkaa.
Harva kuntokeskus on tohtinut tarttua kepeiden höntsäilylajien maineessa oleviin liikuntaharrastuksiin. Ateenasta kuitenkin muistutetaan, että juoksunkin voi ottaa kuntoilumielessä hyvin tosissaan.
– Totta kai. Kun vauhtiin on päässyt, täytyy esimerkiksi jossakin vaiheessa alkaa tehdä myös oheisharjoitteita. Muuten keho tottuu rasitukseen ja kroppa ei kehity, Salo juttelee.
Haaviston Ateenassa juoksun saloihin on käynyt tutustumassa tähän mennessä parisen kymmentä liikunnan harrastajaa ympäri kaupungin. Jokunen tulija on Ylöjärven ulkopuoleltakin.
– Takavuosien kuumimmista buumiajoista on vähän tultu alaspäin, mutta juoksu kiinnostaa yhä. Sen huomaa selvästi, Salo toteaa.
Teillä juostaan, radoilla ei
Ylöjärvellä kestävyysjuoksun suosion voi havaita parhaiten lämpiminä ja poutaisina kesäiltoina. Polut, tienvarret ja pururadat täyttyvät tällöin jos jonkintasoisista sunnuntaijuoksijoista.
Suosittuja paikkoja hölkkäilylle ja juoksulle ovat esimerkiksi Haaviston kuntopolku sekä Näsijärven rannan hiljaiset kevyen liikenteen väylät. Ylöjärvenharjulla on viikonloppuisin joskus jopa ruuhkaa.
Urheiluseuroissa juoksubuumi ei kuitenkaan näy.
– Emme ole koskaan saaneet kestävyysjuoksua kovin suosituksi, Ylöjärven Urheilijoiden yleisurheilujaoston puheenjohtaja Eveliina Teponoja-Lahtinen myöntää.
Vuonna 1944 perustettu Urheilijat liikuttaa satoja puutarhakaupunkilaisia. Pääasiassa toiminta koskettaa lapsia ja nuoria.
– Ja junnuillehan kestävyyslajit on vähän ”buu”, Teponoja-Lahtinen naurahtaa.
– Pitkille lenkeille lähtevät pikemminkin jotkin vanhemmat, jotka tuovat lapsensa meille treeneihin. Kestävyysjuoksu taitaa olla vain perinteisesti enemmän aikuisten juttu, hän jatkaa.
Aikuisille juoksijoille on tänä päivänä olemassa jos jonkinlaisia kestävyysjuoksun erikoisseuroja, muun muassa ylöjärveläinen Teivo Stayers. Näidenkään porukoiden jäsenmäärät eivät ole kuitenkaan viime vuosina nousseet.
Buumeihin yritetään kuitenkin tarttua tosissaan.
– Esimerkiksi me Urheilijoissa kokeilimme jokunen vuosi sitten aikuisten yleisurheilukoulua. Se ei kuitenkaan ottanut lopulta tarpeeksi tuulta alleen, Teponoja-Lahtinen muistelee.
Kunnon kohotus motivoi yrittämään
Eräs kestävyysjuoksua tänä kesällä kokeileva liikunnan harrastaja on 51-vuotias Inkeri Lantta. Tamperelainen Lantta läksi mukaan Joonas Salon juoksukouluun heti, kun siitä ensi kerran kuuli.
– Olen käynyt Ylöjärvellä liikkumassa jo neljä vuotta. Pyrin kokeilemaan vähän kaikkea mahdollista, nainen perustelee.
Omien sanojensa mukaan Lantta on juoksemisessa aloittelija. Terveysongelmat ovat rajoittaneet kestävyystreenaamista niin, ettei lenkkareita ole tullut vedettyä jalkoihin pitkään aikaan.
Lantan tavoitte täksi kesäksi on saavuttaa perusymmärrys juoksuharjoittelusta.
– Kropalle pitää kuitenkin antaa jotakin rasitusta, että pysyy kunnossa. Miksipä ei siis tällaista? Tykkään olla ulkoilmassa ja olisi mukava jaksaa käydä kunnon juoksulenkeillä, hän hymyilee.
+++++
Liikuntakeskus Ateenan Ateena-juoksu starttaa 23. elokuuta Haavistolta. Matkat viisi, kymmenen ja 21 kilometriä. Ennakkoilmoittautuminen, ei osallistumismaksua.
Kommentointi on suljettu.