Kirkon paikallistason rakenteen kehittäminen on ollut vireillä pitkään. Nyt kehittämisessä ollaan ottamassa viimeistä askelta, kun kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle uutta seurakuntayhtymämallia.
Malli muuttaa hallinnollisesti myös Ylöjärven seurakunnan asemaa, koska tulevaisuudessa kaikkien seurakuntien on kuuluttava johonkin seurakuntayhtymään. Ylöjärven kirkkoherra Kimmo Reinikainen toivoo, että edessä oleva muutos näkyy ensi syksyn seurakuntavaalien ehdokasasettelussa.
Vaikka seurakuntien rakennemuutos mietityttää, kirkkoherra Kimmo Reinikainen ottaa pääsiäisen riemuiten vastaan.
Ylöjärven seurakunnan kannalta neuvottelu seurakuntayhtymän perussopimuksesta on kaikista tärkein vaihe. Jos seurakunnan luottamushenkilöt ajattelevat fiksusti, niin vaalien ehdokasasettelussa satsataan ihmisiin, joilla on vahvaa neuvottelukokemusta erilaisista rakenneneuvotteluista tai muista yhdistymisratkaisuista, Reinikainen linjaa.
Reinikainen muistuttaa, että lopullinen päätös kirkon paikallistason rakennemuutoksesta tehdään todennäköisesti vasta marraskuussa. Sen vuoksi seurakuntavaaleissa ei varmaankaan väännetä vielä kovin paljon kättä siitä, mihin seurakuntayhtymään Ylöjärven seurakunta voisi kuulua.
– Vaikka periaatepäätös tulevasta rakennemuutoksesta on melko selvä, on tässä vaiheessa turha edes arvailla seurakuntamme suuntaa. On viisautta odottaa ja katsella, mitä tapahtuu, Reinikainen sanoo.
Entistä vahvempi yhteisöllisyys
Kirkkohallituksen täysistunto päättää rakennemuutosesityksen lopullisesta sisällöstä ensi viikon tiistaina. Se on selvää, että esityksessä ehdotetaan kirkon paikallistason rakenteita koskevien kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten muuttamista.
Esityksen tavoitteena on seurakuntien läheisyyden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, vastuullisen taloudenhoidon tukeminen sekä jäsenlähtöisyyden ja monipuolisen toiminnan mahdollisuuksien kehittäminen.
Lisäksi esityksen tavoitteena on joustavuuden lisääntyminen työvoiman käytössä sekä hallinnon tehokkuus ja johtamisvastuiden selkeyttäminen. Esitys pyrkii varmistamaan, että seurakuntalaisilla on yhä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan itseään ja lähiyhteisöään koskeviin asioihin.
Talouden hoito leveille hartioille
Kenties kaikista suurin muutos on luvassa taloushallinnon puolella. Seurakuntayhtymää perustettaessa seurakuntien omaisuus siirtyy seurakuntayhtymän omaisuudeksi.
Seurakuntayhtymä hoitaa siis kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jaon seurakuntien kesken. Myös seurakuntien kiinteistöt siirtyvät seurakuntayhtymän omistukseen.
Kimmo Reinikainen ei usko, että hyvin hoidetut seurakunnat joutuvat maksamaan myös huonosti hoidettujen seurakuntien laskut.
– Puhutaan, että on huonosti hoidettuja seurakuntia, mutta aika harva pystyy sormella osoittamaan, missä sellaisia on. Toki jokainen seurakunta valvoo tulevissa seurakuntayhtymäneuvotteluissa omia etujaan ja pyrkii säilyttämään oman toimintakykynsä korkealla tasolla, Reinikainen pohtii.
Kirkkoherra muistuttaa, että seurakuntayhtymä ei pelasta yhtäkään seurakuntaa sopeuttamistoimilta, joita täytynee tehdä kirkollisverokertymän pienentyessä ja yleisen kustannustason noustessa.
Reinikaisen mukaan seurakuntayhtymä voi toimia tukena ja turvana jollekin pienen alueen paikallisseurakunnalle.
– Pienellä paikkakunnalla saattaa seistä iso kirkko, jonka ylläpitäminen voi olla raskas taakka pienelle seurakunnalle. Seurakuntayhtymä auttaa tällaisissa asioissa ja ottaa laajoille hartioilleen vastuut kiinteistöistä ja henkilöstöstä.
Perustyöhön ei suurta muutosta
Esityksen mukaan jatkossa kaikki seurakuntien viranhaltijat ja työsopimussuhteiset työntekijät olisivat seurakuntayhtymän palveluksessa.
Kirkkoherra Reinikainen ei kuitenkaan usko, että uusi tilanne vaikuttaisi kovinkaan paljon Ylöjärven seurakunnan työntekijöiden päivittäiseen työhön.
– Kenties kuitenkin yhteistyö yli seurakuntarajojen lisääntyy. Erilaisten yhdistelmävirkojen ja jaettujen virkojen käyttö helpottuu. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että jollakin pienellä paikkakunnalla saatetaan käyttää osa-aikaista pappia.
Reinikainen myös muistuttaa, ettei edessä oleva rakennemuutos vaikuta käytännössä mitenkään tavallisen seurakuntalaisen elämään.
– Muutoksen tavoite on vahvistaa paikallisseurakunnan toimintoja niin, että seurakunnat voisivat toimia aktiivisesti myös paikkakunnilla, joissa taloudellinen kantokyky on heikko, Reinikainen sanoo ja jatkaa:
– Seurakunnan perustehtävä ei muutu, vaan seurakunnan identiteetti vahvistuu ja voimistuu.
Tärkeät aiheet esille vaaleissa
9. marraskuuta järjestettävien seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta. Seurakuntavaaleissa valitaan siis seurakunnan kirkkovaltuusto, joka on seurakunnan ylin päättävä elin. Ylöjärven kirkkovaltuustoon kuuluu 33 jäsentä.
– Jokaiset vaalit ovat tietysti tärkeät. Tietyllä tavalla nyt edessä on kuitenkin historiallisesti merkittävät vaalit sillä oletuksella, että seurakuntarakenneuudistus etenee odotetulla tavalla, Reinikainen sanoo.
Kirkkoherra kuitenkin toivoo, että vaalien puheenvuoroissa pidetään esillä hallintoasioiden lisäksi myös sisällöllisiä ratkaisuja.
– Toivottavasti esillä on jokapäiväiseen elämään kuuluvia asioita, joissa on kysymys ihmisen hyvinvoinnista. Puheissa kannattaisi nostaa esille myös kirkon kansainvälinen vastuu, diakoniatoiminta, luomakunnan arvostaminen sekä perheiden ja kasvatuksen parissa työskenteleminen.
Ylöjärvellä onkin viime vuosina keskitytty voimakkaasti perhe- ja lapsityöhön. Ylöjärven seurakunnan henkilötyöresursseista peräti 32 prosenttia on kohdennettu perhe- ja lapsityöhön. Valtakunnallisesti vastaava luku on 12 prosenttia.
Kimmo Reinikaisen mukaan Ylöjärven seurakunnalla on selkeä tavoite nostaa edellisten seurakuntavaalien äänestysprosenttia, joka jäi Ylöjärvellä 17:ään.
– Tavoittelemme ilmoittelussamme ja kaikessa toiminnassamme sitä, että äänestysprosentti nousee.
Seurakuntavaalien teemana on tänä vuonna Usko hyvän tekemiseen.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että käydään äänestämässä. Mukana on usko Jumala-todellisuuteen ja hyvän tekemiseen, Reinikainen sanoo.
Hänen mukaansa vaaleissa pitäisi myös etsiä suuntaa, jossa seurakunta vastaisi uuden sukupolven kysymyksiin entistä paremmin ja entistä kiinnostavammin.
Pääsiäinen on riemun aikaa
Edessämme on kirkkovuoden vanhin ja tärkein juhla, pääsiäinen. Ylöjärven kirkkoherra Kimmo Reinikaisen mielestä tämän vuoden pääsiäistä kuvastaa ennen kaikkea riemu.
Pääsiäismuna on ylösnousemuksen symboli. (Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio)
– Viestit maailmalta ovat masentavia, ja kaikilla on kyselevä olotila. Tähän väliin pääsiäinen tuo sanoman, että elämässä voi tapahtua jotakin käänteentekevää. Siksi voimme kääntää kasvot kohti aurinkoa, Reinikainen viestittää.
Hän muistuttaa, miten huikea matka pääsiäisen kertomuksessa tehdään.
– Ensin on kiirastorstain levollinen yhdessä olo. Sitten tulee pitkäperjantain ääretön epätietoisuus, suru, murhe, kärsimys, kuolema ja kaiken toivon katoaminen. Sunnuntaiaamu paljastaa sitten hämmentävän asian, joka tuo tullessaan suuren riemun.
Reinikainen naurahtaakin, että maanantaita, toista pääsiäispäivää tarvitaan myös sitä varten, että kaikkea edellisinä päivinä tapahtunutta pitää sulatella jonkin aikaa.
– Pääsiäistä kuvaa äärimmäinen latautuneiden tunteiden kirjo, Reinikainen toteaa.
Ylöjärven seurakunnassa pääsiäistä vietetään luonnollisesti erittäin intensiivisesti. Seurakunnan väki on liikekannalla, ja kirkot ovat auki hiljentymistä varten.
– Tulkaa kulkemaan kanssamme samaa matkaa, sillä se matka on katsomisen ja kokemisen arvoinen. Pääsiäistä voi aistia kaikilla viidellä aistilla, ja kirkkoon mahtuu vielä, Reinikainen vinkkaa.
Viimeisimmät kommentit