Suomen teatterilavoja on kiertänyt jo jonkin aikaa varsin omalaatuinen mies. 33-vuotias Juuso Kekkonen puhuu Outo Homo -monologissaan avoimesti elämänmuutoksestaan, joka rikkoo perinteisen seksuaalikäsityksen rajoja.
Yleisömagneetiksi osoittautunut yksinpuhelu sisältää myös runsaasti viittauksia Ylöjärvelle. Ja miksi ei sisältäisi: viettihän Kekkonen kehyskunnassa koko nuoruutensa.
– Ylöjärvi oli hieno paikka asua ja elää, mutta Moision yläaste oli kammottava. Kiusaaminen oli siellä 1990-luvun puolivälissä laajaa ja systemaattista, Kekkonen muistelee.
Kainuun pääkaupungista Kajaanista syntyjään oleva Juuso Kekkonen muutti Ylöjärvelle kymmenvuotiaana. Perheen ensimmäinen koti Pirkanmaalla sijaitsi Kurussa, mutta siellä Kekkoset viihtyivät vain puoli vuotta.
– Vuonna 1990 muutimme ihan Ylöjärven keskustaan, Tiikontanhualle. Asuin siellä kaikkiaan kymmenen vuotta, Kekkonen kertoo.
Herkät nuoruusvuodet olivat tulevan teatteri-ihmisen elämässä merkittävää aikaa. Käsitys omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta hakivat vielä Kekkosen päässä muotoaan, aivan kuten muillakin saman ikäisillä tytöillä ja pojilla.
Kasvuympäristö ei ikävä kyllä ollut täydellisen vakaa ja turvallinen. Yläasteelle siirtyminen merkitsi Kekkoselle siirtymistä täyteen ahdettuun Moision kouluun.
– Koulu oli silloin mitoitettu ehkä 300–400 oppilaalle, mutta meitä oli siellä erään arvion mukaan jopa 800. Se oli tavallaan gettokoulu, jossa opettajilla ei ollut minkäänlaisia resursseja hoitaa työtään kunnolla, Kekkonen miettii.
Säännöllisen kiusaamisen kohteeksi joutuneelle Kekkoselle kouluun meneminen ei ollut kivaa. Murrosiän tyrskyissä olisi ollut tarpeeksi tekemistä ilman henkistä ja fyysistä satuttamistakin. Mies muistelee, että myös eräitä opettajia kiusattiin.
– Olihan se – etenkin näin jälkeenpäin ajatellen – todella erikoista aikaa. Kerran koeviikko esimerkiksi keskeytettiin pommiuhkauksen vuoksi, mikä lienee aika harvinaista suomalaisissa peruskouluissa. Voisi kai sanoa, että olimme kuin rotat liian ahtaassa häkissä.
Kekkosen mielestä on selvää, että Moision koulun villien vuosien ongelmat johtuivat vain ja ainoastaan koulun ylipopulaatiosta. Häntä helpottaa tietää, ettei Ylöjärvellä ole enää samankaltaisia jättikouluja.
– Moisiota lukuun ottamatta minulla on Ylöjärvestä vain lämpimiä muistoja. Esimerkiksi kiusaaminen loppui kuin seinään heti, kun menin lukioon, Kekkonen juttelee.
Outo Homo räjäytti pankin
Ylöjärveltä parikymppisenä pois muuttanut Kekkonen käy nuoruuden maisemissaan nykyään enää harvakseltaan. Miehen elämä on juurtunut tiiviisti Helsinkiin, jossa hän on hankkiutunut teatterialan pyörteisiin.
Viime vuonna Kekkosesta tuli yllättäen julkkis, kun hänen luomansa Outo Homo -monologi ampaisi suursuosioon. Valtavasti kiinnostusta herättänyt tarina seksuaalisen identiteetin löytämisestä poiki keikkapyyntöjä ympäri Suomea. Suomen Kulttuurirahaston myöntämän mojovan taiteilija-apurahan turvin Kekkonen jätti päivätyönsä ja heittäytyi teatterin freelanceriksi.
Tähän päivään mennessä Outoa Homoa on esitetty jo yli 70 kertaa. Kolmituntinen esitys on Kekkosen omien sanojen mukaan tarina siitä, miten hänestä kasvoi onnellinen mies.
– Se on hauska ja erittäin henkilökohtainen kertomus, jossa kuvaan oman seksuaalisuuteni kehitystä lapsuudesta tähän päivään. Suuri osa esityksestä käsittelee nykyistä parisuhdettani, taiteilija selvittää.
Kekkosen ajatusmaailmassa seksuaalisuus ei ole suora ja selkeä jana vaan monimutkainen himmeli. Ajatuksen Outo Homo -monologiinsa hän sai, kun hänen tyttöystävänsä ilmoitti korjaavansa sukupuolensa mieheksi.
Suhde ei loppunut muutokseen. Nyt Kekkosella on transsukupuolinen poikaystävä.
– Vaikka olen heterohko mies, pystyn näemmä rakastamaan toista miestä. Rakkauteni kumppaniani kohtaan oli vahvempaa kuin seksuaalinen suuntautuminen, hän tiivistää.
Monologin avoimuus ja henkilökohtaisuus eivät Kekkosta vaivaannuta.
– Ajattelen, etten voi elää elämääni peläten, mitä minusta ajatellaan. Koen parantavani Oudolla Homolla seksuaalivähemmistöjen asemaa Suomessa, mikä on minulle erittäin tärkeää.
”Teineille puhuminen on palkitsevaa”
Viime syksynä Kekkosen yleisestä poikkeavaan seksuaali-identiteettiin tutustuivat teatteriyleisön lisäksi peruskoululaiset. Outo Homo Menee Kouluun -nimeä kantavan teineille suunnatun monologin kirjoittaminen oli taiteilijalle tärkeää.
– Siinä missä aikuisille esitettävä Outo Homo on taiteellisesti tyydyttävintä, mitä olen koskaan tehnyt, on koululaisille esiintyminen antoisinta. On mahtavaa huomata, että oma viestini kolahtaa herkässä iässä oleviin teineihin täysillä, hän pyörittelee.
Kekkosen pääviesti koululaisille on seuraava: älkää yrittäkö olla normaaleja, koska se perustuu vain arvaukseen, mitä muut teiltä haluavat. Tätä tärkeämpää on yrittää olla onnellinen.
– Nämä ovat asioita, joita moni teini miettii mielessään joka tapauksessa. Olen saanut paljon palautetta, jossa on kehuttu sitä, että aikuinen puhuu näistä asioista sopivan ronskisti ja suoraan, Kekkonen sanoo.
– Olisin itsekin halunnut kuulla näistä asioista enemmän omassa nuoruudessani, hän lisää.
Kesän jälkeen Kekkonen aikoo jatkaa Outo Homo Menee Kouluun -esityksiä niissä kouluissa, jotka osoittavat sitä kohtaan kiinnostusta. Ylöjärvelle hän ei ole monologiaan toistaiseksi tuonut.
– Moision kouluun olisi tietysti erityisen hauskaa tulla puhumaan. Ympyrä tavallaan sulkeutuisi, mies päättää.
