Lauantaina, kansainvälisenä naistenpäivänä, ylöjärveläisillä on sopiva hetki hieraista silmää ja huomata, että kaupungin kahdella poliittisella kärkipallilla istuu nainen. Voimakaksikko törmää toisinaan naiseuteensa arjen tilanteissa, mutta yleensä osaaminen ja asiat menevät edellä ja sukupuoli on sivuseikka
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen keulahahmojen Leena Joensivun (sd.) ja Katja Luojuksen (kok.) mielessä ei pyöri jatkuvasti ajatus naiseudesta. He eivät aprikoi, kuinka edustaa sukupuoltaan.
– Nainen–mies-asetelmalla ei ole käytännön politiikassa merkitystä. Oikeastaan se pitää vain unohtaa, Joensivu toteaa.
Mutta kun naisasian nostaa varta vasten esiin, ovat voimahahmot saavutuksestaan mielissään.
– Onhan se aika harvinaista, että johtoduossa molemmat ovat naisia, Joensivu tuumii.
Hän myös toteaa tehneensä rooliaan omannäköisekseen kunnallisneuvos Tapani Jarvan vuosikausia kestäneen ja miehisesti värittyneen puheenjohtajakauden jälkeen.
Naiskaksikko on löytänyt työssään yhteisen sävelen.
– Minulla oli Katjan edeltäjän Mika Kotirannankin kanssa hyvä työkumppanuus. Mutta kun minulla ja Katjalla on naisaspekti, jaamme henkilökohtaista elämää ehkä enemmän kuin mitä olen koskaan työkaverin kanssa jakanut, valtuuston nokkanainen sanoo.
Naiseus ei tietysti ole yksin syynä hyvään henkeen. Kaksikolla on yhteinen terveysalan tausta, joten yhteistä maaperää löytyy sieltäkin.
Naisilla menee nyt hyvin
Nainen johtajan pallilla ei tänä päivänä ole kumma näky. Hameväki on saavuttanut varsin hyvän aseman yhteiskunnassamme.
Joensivu nyökkää väittämälle.
– Seutukunnallamme poliittisissa johtotehtävissä on monta naista. Me naiset olemme miesten kanssa aika fifty-fifty, hän sanoo.
– Se, onko itsestään selvää, että nainen voi olla merkkitehtävässä, onkin sitten jo hyvä kysymys. Mutta naiset ovat nykyään koulutettuja, ja se heijastuu politiikkaankin, Luojus puntaroi.
Leena Joensivu vastaa empimättä kieltävästi kysymykseen, onko hän kohdannut epäilyä tai väheksyntää viime vuosina.
– Minä en ole kohdannut suoraan sanottua väheksyntää mutta ehkä sellaista, jonka olen itse saattanut tulkita, Luojus miettii.
Yleensä hän kuitenkin näkee ennakkoasenteiden murtuvan, kun keskustelukumppani huomaa, että nainen puhuu asiantuntevasti.
– Mutta minulla on tunne, että nainen joutuu tekemään aika paljon työtä ollakseen uskottava – uskallan väittää, että enemmän kuin mies, hän huomauttaa.
Kannustusta kaksikolle on sadellut.
– Jokunen vuosi sitten sotilasvala annettiin Ylöjärvellä, ja minä otin juhlaväen vastaan. Kun seisoin korokkeella, minusta tuntui käsittämättömältä, että olin ylöjärveläisenä naisena edustamassa kaikkia, Joensivu kertoo.
Yleisön joukosta tuli nainen jos toinenkin nykäisemään Joensivua hihasta ja kiittämään, että hän, yksi ylöjärveläisnaisista, hoiti hienosti keulatonttinsa.
– Silloin tajusin, että okei, minuun voi samaistua. Olen ihan tavallinen nainen ja pysyn sellaisena.
– Minullekin on tullut naisilta olalle taputtelua ja kiittäviä viestejä, Luojus nyökyttelee.
Hallituksen johtohahmo on saanut tsemppiä ja huolenpitoa myös miehiltä.
Vaikka sukupuoli on taka-alalla, parivaljakko löytää käyttäytymisestään piirteitä, joita naiseus voi selittää.
– Katja vie asioita keskustelemalla eteenpäin. Hän puhuu asiat puhki. Hoksasin juuri, että se on ehkä juuri naisten tapa.
– Ehkä naisena osaan käyttää pelisilmää ja lukea tilannetta. Voin käyttää herkkyyttäni, Luojus nyökkäilee.
Sisukkuudella tähän päivään
Aina nainen ei ole seisonut samassa ruudussa kuin nyt. Ylöjärveläispolitiikassakin naisten voittokulku on vielä melko tuoretta: Joensivu on kaupungin ensimmäinen valtuuston naispuheenjohtaja ja Luojus toinen hallituksen naisluotsi.
Joensivun oli alkuaikoinaan 1970- ja 1980-luvulla kynnettävä polkuaan.
– Oli silloinkin toki kannustusta, mutta kyllä minulle opetettiin, että on oltava nöyrä.
Joskus palaute oli rajuakin, jos nuori nainen erehtyi olemaan eri mieltä johtohahmojen kanssa.
– Silloin sanottiin ihan suoraan. Se, että oli nainen ja nuori, oli kauhea yhdistelmä. Mutta kommentit vain sisuunnuttivat minua.
Nuoren neidon ehdotukset sivuutettiin helposti, mutta kun hetken perästä joku muu lausui aivan saman idean, se upposi kuin veitsi sulaan voihin.
– Se oli tietynlaista mitätöintiä.
Joensivun mukaan naisiin kohdistuvat asenteet ovat muuttuneet parempaan päin hiljakseen.
– Se on tullut linjalla Uosukainen–Rehn–Halonen.
Toisaalta puheenjohtaja jää miettimään, kuinka paljon muutosta on siunaantunut koko yhteiskunnassa. Hänen tunteensa edistyksestä näet selittyy osin karttuneella kokemuksella sekä sen tuomalla arvostuksella.
– Kokevatko meidän nuoret naisemme nyt sitä, mitä minä koin aiemmin?
Joensivu myös näkee, että naisen asema ja rooli ovat ottaneet takapakkiakin. Hän viittaa tutkimukseen, jonka mukaan monen nuoren käsitykset noudattelevat hyvin perinteistä sukupuoliroolitusta.
– Olen vähän huolissani, kun 1950-luvulta saakka on luotu naisen asemaa ja tasa-arvoa ja nyt nuoret naiset haaveilevat roolista, jollainen naisilla oli 1950-luvulla.
Puntit eivät tutise
Kaksikko seisoo omine asenteineen vankalla maalla. Toverukset eivät ole epäröineet työssään hetkeäkään sukupuolensa vuoksi.
– On enemmänkin persoonallisuus- kuin sukupuolikysymys, että olen analyyttinen ja mietin siirtojani, Luojus erittelee.
Luotsit eivät ole liioin kokeneet, että heidän tulisi naisina todistaa kykyjään.
– Olen työtilanteissa ihminen. Muut voivat tulkita minut siten, että todistaisin kykyjäni naisena, mutta itse en ajattele niin, valtuuston vetäjä sanoo.
Nyt on tekojen vuoro
Vaikka naisten jalansijan eteen on tehty paljon, tietä on tuskin asteltu loppuun.
Voimakaksikko näkee, että pohjatyöt lakeineen päivineen on jo taputeltu pitkälle. Nyt naisten asiaa voidaan ajaa teoilla.
– Emansipatorisen naisasialiikkeen aika on ohi Suomessa. Kaikki elementit ovat olemassa, kunhan vain naiset ryntäävät paikalle. Kansanedustajanaisia on kivasti, mutta kunnalliseen päätöksentekoon tarvitaan massiivinen naisten esiinmarssi, Joensivu tähyää.
– Sukupuolikiintiöistä en vielä olisi luopumassa, mutta toivottavasti niitä ei kauaa tarvita, hän lisää.
Kaksikko uskoo, että naismyönteiset asenteet syntyvät hameväen aktiivisuuden myötä, kuin sivutuotteena.
Parivaljakon mielestä naisten on oltava miesten kanssa tasa-arvoisia, jotta naisnäkökulma saadaan esiin.
– Puolet yhteiskunnan ihmisistä on naisia. Naisten realiteettien, vaikkapa lastenvaunujen kanssa liikkumisen uudella asuinalueella, pitää näkyä päätöksenteossa, Joensivu vaatii.
Kommentointi on suljettu.