Kansalaisten pysyminen kirkon jäseninä on eri liikkeille hyvä syy pitää yhtä

Ylöjärveläinen kirkolliskokousedustaja Jaakko Löytty uskoo niin evankelisluterilaisen kirkon kuin Ylöjärven seurakunnankin onnistuvan perustehtävässään, kun ne viljelevät toiminnassaan avoimuutta ja hyvää elämää.
Muusikko ja aluesihteeri Löytty toivoo, että moniarvoisen kirkon sisälle luontevasti sopivat liikkeet etsisivät yhteistä nimittäjää lujittaakseen selustansa sekä rivinsä.
– Kun kirkko saa lähetettyä eheän ja selkeän viestin, kansalaiset pitävät kiinni jäsenyydestään, hän uskoo.

Jaakko Löytty astelee rivakasti Ylöjärven kirkon ja kaupungintalon yhdistävää puistosolaa lumeen tallautunutta polkua pitkin.
Hänen mielestään puistomainen aukio symbolisoi konkreettisesti koko yhteiskuntaa, johon kuuluvat niin maallinen kuin hengellinenkin ulottuvuus. Miehen mielestä kaiken toiminnan keskiössä on ihminen, joten esimerkiksi poliittista väriä tunnustava henkilö voi toimia arvojensa mukaan niin kaupungin kuin seurakunnan vastuunkantajana.
– Kulloisenkin sukupolven tehtävä on rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Esimerkiksi kirkko,  paikallisseurakunta, valtio tai kaupunki ei voi elää omaa erillistä todellisuuttaan, Jaakko Löytty miettii.
Kirkolliskokousedustaja toivookin, että moni ylöjärveläinen löytäisi reitin kotiseurakunnan luottamushenkilöksi.
– Kirkollisvaaleihin ehdokkaaksi heittäytyvä saa olla oma itsensä. Se riittää. Sopivuutta ja hyvyyttä ei arvoteta esimerkiksi jumalanpalveluksissa käynneillä. Eikä kirkkovaltuutetun tarvitse näyttää hurskaalta, Löytty pohtii.
Muusikko näkee, että vallitsevien arvojen tukeminen on mainio syy kenelle tahansa tähytä seurakunnalliseksi päättäjäksi.
– Kirkko on tehnyt vuosituhantisen historiansa aikana valtavan suuren ja monipuolisen kulttuurityön. Me suomalaiset olemme saaneet kirkon vanavedessä kirjakielen, koululaitoksen sekä rikkaan arkkitehtuurin.
Siivikkalalainen pitää Ylöjärven seurakunnan moni-ilmeisyyttä suurena siunauksena.
– Suur-Ylöjärvellä voimme tavoitella hyvää yhteistä elämää vaalimalla kurulaisuutta, viljakkalalaisuutta sekä ylöjärveläisyyttä. Niistä mitään ei pidä jyrätä maanrakoon.
Löytyn mukaan Ylöjärvellä perinteinen maaseutu ja urbaani yhteiskunta lyövät kättä toisilleen.

Avoimuutta ja hyvää elämää

Marraskuisten kirkollisvaalien teemoiksi Jaakko Löytty nostaa avoimuuden ja hyvän elämän.
– Teesit nivoutuvat jokaiselle elämän osa-alueelle, hän muistuttaa.
Löytyn avoimuus lähtee siitä, että kirkollisvaaleihin ehdokkaita asettavat tahot kertovat rehdisti värinsä ja arvomaailmansa.
– Seurakuntavaaleissa kohdataan useasti valitsijayhdistyksiä, jotka kokoavat sateensuojan alle väljällä otsikolla pyrkijöitä. En pidä tätä hyvänä mallina. Suhtaudun skeptisesti niin sanottuihin epäpoliittisiin seurakuntaväen listoihin, sillä niissä saattavat aivan erilailla ajattelevat tahot saada turhaa ääniapua toisistaan. Sellainen ei ole reilua demokratiaa.
Löytyn mielestä esimerkiksi poliittisten puolueiden listat ovat selkeitä, koska ne ovat avoimesti aatteellisia. Pelkät henkilölistat ovat huonoja. Kirkollispolitiikkaakin pitää tehdä aina asia edellä.
– Tahot, jotka ovat muunkin yhteiskunnan vastuunkantajia, sopivat luontevasti kirkkoon. Moniarvoisuus korostaa perinteistä kansankirkollista linjaamme.
Löytty muistuttaa, että Ylöjärvelläkin arvokas pyhäkkö sijaitsee koko elämänpiirin keskellä.
– Temppeli toimintoineen ei ole erillinen saareke.
– Jokainen ihminen haudataan, kun elämä päättyy. Suuri osa kansalaisista käy evankelisluterilaisen kirkon rippikoulun. Valtaosa vauvoista kastetaan. Avioliiton solmijat arvostavat kirkon siunausta vihkimistilaisuudessa.

Ei julisteta heti sotaa

Hyvään elämään Jaakko Löytty liittää jokaisen yksilön oikeuden olla oma itsensä.
– Erilaisten asioiden ja painotusten salliminen sekä hyväksyminen on kaiken a ja o, hän korostaa.
Löytty harmittelee alttiutta, jolla moni henkilökohtaisten arvopainotustensa vankina ryhtyy herkästi sotaan eri mieltä olevan kanssa.

Päätöksellä on aina taustansa

Päättävien tahojen ratkaisut kirvoittavat useasti turpakäräjiä.
Jaakko Löytyn mielestä on välttämätöntä, että eri elimet tuovat kaikki taustat mahdollisimman tarkasti ja kattavasti julkiseen tietoisuuteen.
– Tiedotusvälineilläkin on keskeinen rooli, kun ne uutisoivat esimerkiksi seurakuntien päättävien elinten kuten kirkkoneuvostojen ja -valtuustojen ratkaisuja.
Löytty muistuttaa, että yksittäiset päätökset piirtävät yleiskuvaa kokonaisuudesta, jossa esimerkiksi kirkko tai seurakunta elää,  sekä kuvaa, mihin suuntaan koko laiva kyntää.

Taito mennä itseensä

Vallanhimo raastaa monessa yhteisössä, myös kirkon sisällä.
Jaakko Löytyn mukaan vallanhimoon nivoutuu sitkeästi henkilön halu olla oikeassa. Totuuden torvet viljelevät muiden arvojen aliarvioimista, kritisoimista sekä mollaamista.
– Useasti päällepäsmäröinti paljastaa persoonan heikon identiteetin. Sitä pönkitetään polkemalla toiset jalkoihin tai vaientamalla eri näkökulman edustajat, hän sanoo.
Löytty huomauttaa, että narsistisessa oikeassa olemisessa on aina väite, jonka mukaan kaikki muut ovat automaattisesti väärässä.
– Jokaisen on osattava mennä itseensä, hän pyytää.
Löytty harmittelee surullista ilmiötä, jonka mukaan myös kristilliset piirit taitavat pahan puhumisen, ivaamisen sekä härskien väitteiden heittelyn.
– Tämä todentuu, kun lukee vaikkapa Kotimaa24:n keskusteluja. Uskovaisten joukot eivät ainakaan tuolla areenalla osoita olevansa kummempaa väkeä.

Eteenpäin tiiviissä yhteisrintamassa

Naispappeus ja homoparit ovat kestoteemoja, joilla evankelisluterilaiset repivät rivejään, jos muita sytykkeitä ei ole.
Jaakko Löytty sanoo, että molemmat aiheet ovat loppuunkoluttuja.
– Kirkkomme on elänyt naispappeuden aikaa jo runsaat kaksi vuosikymmentä.
– Samaa sukupuolta olevien parisuhteita on ollut kautta aikojen.
Löytty odottaa, että eri aiheista peistä taitettaessa oltaisiin reiluja.
– Kun joku nostaa syyttävän sormensa ja tuomitsee naispappeuden tai samaa sukupuolta olevien yhteiselon epäraamatulliseksi, hän valjastaa pyhän kirjan keppihevosekseen.
Jaakko Löytty toivoo hartaasti, että kaikki kirkon nimissä sekä suojissa toimivat tahot ymmärtäisivät yhtenäisyyden arvon ja merkityksen.
– Aikana, jolloin uskontoa kohtaan hyökkäillään monesta suunnasta, rivinsä ojennuksessa pitävä yhteisö selviää murentamispyrkimyksistä.
– Kun kirkon siipien suojassa toimivat olisivat samalla puolella ja etsisivät yhteistä nimittäjää, ulkopuoliset eivät voisi horjuttaa ja satuttaa, hän näkee.

Erot ovat signaaleja

Kun kansalainen hylkää uskontokuntansa, hän lähettää samalla viestin.
Jaakko Löytty kehottaa tunnistamaan signaalit.
– Jokainen eroaminen on huolestuttava, hän lisää.
– Luopuminen kertoo aina tyytymättömyydestä.
– Kuitenkin meillä jokaisella on etsivä ja kaipaava mieli.
Löytty on vakuuttunut siitä, että pettymyksensä tiimoilta pois lähtevät eivät ole kohdanneet kirkon oikeaa viestiä.
– Kun kahden vaiheilla jäsenyytensä kanssa olevat kohtaisivat oikean sanoman, he jäisivät.
Löytty on sitä mieltä, että jokaisen mahdollisen ihmisen pitäminen sisällä on hyvä syy pitää yhtä.
– Jokaisella on lupa ajatella tavallaan.
Hän harmittelee sitä, että jyrkät piirit saattavat sanoa ”Joutavatkin lähteä kirkosta, kun eivät ole uskovaisia.”
– Asenne on mielestäni hyvin ikävä, Löytty toteaa.