Vahvan säästöpankkisektorin silpominen kilpailijoille 1990-luvun pankkikriisissä odottaa vielä loppukirjoitusta.
Näin uskoo pirkanmaalaisen Aito Säästöpankin toimitusjohtaja Pirkko Ahonen, joka toimi mustaksi torstaiksi nimettynä lokakuisena päivänä vuonna 1993 Keski-Pohjanmaan Säästöpankissa Ylivieskassa.
– Toimien kohteena olisi voinut olla yhtä hyvin KOP eli Kansallis-Osake-Pankki, Ahonen sanoo.
50 VUOTTA
Suomalaiset pysähtyivät lokakuisena torstaina vuonna 1993, kun Suomen Pankki otti Suomen Säästöpankin haltuunsa ja pilkkoi sen terveet osat eri paikkakunnilla kilpailijoille. Kommentaattorit todistivat uutisissa, että pankkikriisin jäljiltä Suomeen jää kaksi pankkileiriä.
Aito Säästöpankin toimitusjohtaja Pirkko Ahonen työskenteli myrskyn riehuessa Kalajokilaaksoon levittäytyneen Keski-Pohjanmaan Säästöpankin pääkonttorissa Ylivieskassa.
Pankkisektoria rajusti riepotelleissa tapahtumissa toimialalta hävisi merkittävästi työpaikkoja, eivätkä rahalaitokset olleet pitkään aikaan suosittuja työnantajia.
Pirkko Ahonen kertoo, että hän työvuosiltaan nuorena pankkilaisena jaksoi uskoa alan nousuun ja kukoistukseen.
Säästöpankkilainen on vakuuttunut siitä, että 1990-luvun pankkikriisin täyttä totuutta ei ole käsitelty julkisuudessa.
– Senkin aika vielä koittaa.
Ahonen muistaa hyvin, miten asiantuntijat vakuuttivat jokaisessa uutislähetyksessä, että Suomeen jää vain kaksi pankkileiriä.
– Puheet olivat varmasti tarkoitushakuisia, hän suomii.
– Vahvan vision turvin yritettiin ohjata kansalaisten käyttäytymistä. Kannanotoilla myös perusteltiin vahvan säästöpankkisektorin pyyhkäisemistä kartalta, Ahonen uskoo.
Hän on vakuuttunut siitäkin, että venäläinen ruletti kohdistui lopulta Suomen Säästöpankin hävittämiseen.
– Yhtä hyvin toimien kohteena olisi voinut olla KOP eli Kansallis-Osake-Pankki.
Pirkko Ahonen on vakuuttunut siitä, että kansalaiset oppivat paljonkin yhden toimijan laudalta lyömisestä sekä tämän joutumisesta vieraan pankin asiakkaaksi.
– Kahden viime vuosikymmenen tapahtumat todistavat, että ihmisten arvoja ei voi ylhäältä määrätä ja että asiakkaat eivät suostu hyväksymään vain isoja toimijoita.
Ahosen mukaan indikaatio osoittaa, että pienet paikalliset pankit ovat raivanneet varsin paljon elintilaa.
Säästöpankkilaiset estivät kaaoksen
Kun Suomen Säästöpankki oli jaettu kilpailijoille, vastaanottajarahalaitosten johtajat marssivat konttoreihin ja osoittivat, kuka on isäntä talossa.
– Pitkät urat tehneet pankkitoimihenkilöt kokivat, että he ovat täysin tollukoita, Pirkko Ahonen kuvailee monessa toimipaikassa vallinnutta tunnelmaa.
Hänen mukaansa säästöpankkilaiset jaksoivat turbulenssissa, koska suuri osa asiakkaista reagoi kannustaen ja tuoden pieniä muistamisia.
– Päivänselvää on, että vastaanottajat eivät olisi onnistuneet säästöpankkien konttoreiden haltuunotossa koetulla tavalla, jos asiakaspinnasta olisi viety tutut asiakaspalvelijat, Pirkko Ahonen miettii.
Hänen mukaansa kannattaisi kunnioittaa vaikeassa hetkessä vastuulliseen työhönsä sitoutuneita ammattilaisia ja osoittaa kiitos esimerkiksi yhteisöllisesti.
Aika ei ollut valmis finanssitavaratalolle
Pirkko Ahonen muistuttaa, että suuri yleisö reagoi myös taannoisiin Sampo Pankin aikeisiin rakentaa Suomeen finanssitavaratalo.
Säästöpankkisektorin uudelleen järjesteleminen vei Ahosen Sampo Pankin leipiin.
– Sen finanssitavaratalosuunnitelma ei saanut tarpeeksi tuulta siipiensä alle, joten odotukset eivät täyttyneet. Tuolloin aika ei ollut kypsä palvelut yhden sateenvarjon alle tuovalle toimijalle, hän miettii.
Pankkisektori on seurannut tarkasti OP-Pohjola-ryhmän levittäytymistä sekä paisumista.
– OP-Pohjola käyttää voimakkaasti ohjausta. Uskon, että pakon tuntuisesta maailmasta ei loppujen lopuksi synny tyytyväisiä asiakkaita.
Pirkko Ahonen vetoaa historiaan ja muistuttaa, että jokainen aika tarvitsee omat halkopinojen päiden parsijansa.
Toimiala synnyttää uusia ammatteja
Hiljan kansakunta ällisteli pitkää luetteloa, joka listasi lähitulevaisuudessa häviäviä ammatteja.
Pirkko Ahonen on vakuuttunut siitä, että ihmistyö säilyy muodossa tai toisessa pankkisektorilla.
– Toki tietotekniikka kehittyy ja tuo uusia mahdollisuuksia, mutta asiantuntijuus ja palveluherkkyys säilyvät ihmisillä.
– Ihminen löytyy joko kivijalkakonttorista tai puhelimen tai verkon ulottuvista.
Ahonen muistuttaa, että 1990-luvulla uskoteltiin vakavasti käteisen rahan poistuvan käytöstä.
– En usko vielä tänäkään päivänä, että kolikot ja setelit tyystin häviävät.
Säästöpankkilainen tunnistaa signaaleja, joiden mukaan nuoret viihtyvät työssä rahalaitoksissa.
– Kuten tutkimukset osoittavat, nuoret hakeutuvat toimialoille, joissa on hyvin etenemismahdollisuuksia.
Luottamus pitää instituutiona
– Niin kauan kuin pankit pitävät kiinni luotettavuudestaan, suuri yleisö noteeraa toimialan tärkeäksi instituutioksi, Pirkko Ahonen sanoo.
Hän viittaa tutkimuksiin, joissa kuluttajat nostavat kerta toisensa jälkeen luottamuksen pankkisektorin tärkeimmäksi ominaisuudeksi.
– Kärkeä ei kolkuttele esimerkiksi palveluiden hinta.
Säästöpankeista tulee maakunnallisia
Paikallisuus on ollut kautta vuosikymmenten juuri säästöpankkiketjun valttikortti.
Ikaalisten ja Luopioisten säästöpankeista syntyneen Aito Säästöpankin toimitusjohtaja näkee ryhmän tulevaisuuden fuusioissa.
– Säästöpankkien paikallisuus toteutuu maakunnallisuudessa, Pirkko Ahonen tarkentaa.
Hän huomauttaa, että säästöpankkileirissä on itsenäisiä toimijoita, jotka saattavat profiloitua liikepankkityyppisiksi vaihtoehdoiksi.
Kommentointi on suljettu.