Lentopalloilija Urpo Sivula vastaa puhelimeen Turkin läntisimmästä suurkaupungista Izmiristä ja vilkaisee lämpömittaria.
– Näkyy olevan lähestulkoon keväinen sää: 15 astetta plussaa!
Kuultuaan, että Pirkanmaalla kärvistellään kipakassa pakkasessa Sivula naurahtaa, että voisi hyvinkin vaihtaa plussat miinuksiksi, jos ehtisi piipahtaa kotipuolessa. Kausi Turkin pääsarjassa Arkas Izmirin joukkueen hakkurina on kuitenkin vielä pahasti kesken.
– Taitaa mennä huhtikuun puolelle, ennen kuin kerkiän käydä Pirkanmaalla, kurulaislähtöinen Sivula arvelee.
– Jospa silloin ehtisi kunnolla rauhoittua vähäksi aikaa paikalleen, kun on ne häätkin tulossa…
Sivula taluttaa avovaimonsa Emma Laksolan alttarille elokuussa, ja pari viettää viikon hääloman, kunnes Suomen maajoukkue kutsuu taas Sivulaa palvelukseensa.
Tuoreena ukkomiehenä hän pääsee moukuttamaan palloa parkettiin Puolassa järjestettävissä MM-kilpailuissa. Siitä tulee historiallinen reissu, sillä edellisen kerran Suomi pelasi MM-lopputurnauksessa vuonna 1982.
– Hääpäivä sovittiin loppuvuodesta ennen MM-karsintoja, Sivula kertoo.
UL:n valinta palkitsi kovan työn
Sivula pelasi niin vahvan viime kauden maajoukkueessa, että Urheilutoimittajain liitto valitsi hänet vuoden parhaaksi suomalaiseksi lentopalloilijaksi.
– Se tuli kyllä vähän puskista, mutta ihan hienolta tuntuu, koska tässä on takana aika värikäs puolitoista vuotta, jonka aikana olen joutunut tekemään paljon töitä joka saralla.
– Itse olisin kallistunut joko Mikko Eskon tai Mestareiden liigassa hienosti esille päässeen Eemi Tervaportin kannalle, Sivula kehuu maajoukkuepassareita.
Kovaa työntekoa hänellä on riittänyt, jotta kesällä 2012 maailmanliigareissulla Brasiliassa puhjennut diabetes on saatu hallintaan, ja jotta huippu-urheilu on voinut jatkua normaalisti.
– Diabetes on nyt hyvin balanssissa, vaikka onhan se vaatinut taistelua. Välillä arvot heittelevät, mutta se taitaa olla ihan normaalia kaikilla diabeetikoilla.
Izmir on turkkilaiseksi kaupungiksi hyvinkin länsimaalaisen oloinen, ja ruokaa löytyy diabeetikonkin tarpeisiin riittävästi sekä monipuolisesti.
– Joka lähtöön löytyy hyviä ravintoloita ihan kämppäni läheltä. Ei minulla muutenkaan ole valittamista, sillä Istanbuliin verrattuna asioita on täällä helppo hoitaa, koska Izmir on paljon pienempi kaupunki.
Seura hoitaa asiat mallikkaasti
Tuppukylään Sivula ei toki ole tälläkään kertaa joutunut ammatikseen pelaamaan, sillä Izmirissä on asukkaita noin 2,8 miljoonaa.
Kontrasti on kuitenkin melkoinen verrattuna kaoottiseen Istanbuliin, jonka Galatasarayssa Sivula pelasi kevätkauden 2009.
Arkas kuuluu Turkin huippuseuroihin, mistä kielii sekin, että joukkue on keikkunut koko tämän kauden sarjataulukon kärkikolmikossa.
– Alku oli aika hankalaa, koska joukkueemme saatiin lopullisesti kokoon vajaa viikko ennen sarjan alkua, mutta pelit ovat lähteneet kulkemaan hyvin.
– Sarjassa on kuudesta seitsemään tasaisen kovaa ryhmää, mutta sitten taso putoaa selvästi. Yhteenkään peliin ei silti voi lähteä läpsyttelemään, Sivula arvioi.
Turkin kieli ei ole vielä ruvennut taittumaan hänen suussaan, mutta eipä sille ole ollut joukkueen toiminnassa tarvettakaan.
– Meillä on pari hyvin koulutettua tulkkia, jotka auttavat hienosti asioiden hoitamisessa. Yleensähän Turkissa kyllä maksetaan rahaa hyvin, mutta muuten asiat jätetään retuperälle.
Arkasissa pelaa Sivulan lisäksi kaksi kanadalaista ja kaksi slovenialaista, ja kun päävalmentajakin on kanadalainen, englanti käy hyvin työkieleksi.
Slovakia-peli jäi parhaiten mieleen
Sivula laskeskelee pitäneensä viimeksi viime keväänä, Kokkolan Tiikereiden SM-kultajuhlien jälkeen kahden viikon tauon pelaamisesta. On ollut maailmanliigaa, EM-turnausta, harjoitusmaaotteluita ja MM-karsintaa.
Slovakiassa loppiaisen tienoilla pelattua MM-karsintaturnausta Sivula muistelee erityisen lämppimästi. Hän nostaa Slovakia-pelin koko pitkän rupeaman mieliinpainuvimmaksi otteluksi.
– Tunteet heilahtelivat siinä laidasta toiseen. Hävityn ensimmäisen erän jälkeen mietimme, mitenkähän meidän oikein käy, ja kun MM-paikka ratkesi kahteen erävoittoon, olin ihan pihalla neljännen erän.
Aivan elokuun lopulla alkavaan MM-lopputurnaukseen osallistuu 24 maata, ja mukana on muista maanosista etukäteen jonkin verran Suomea heikompia joukkueita.
– Meille on aivan realistinen tavoite selviytyä 12 parhaan joukkoon. Sillä mielellähän sinne pitääkin lähteä, etteivät pelit pääty alkulohkoon, ja siitä eteenpäin päivän kunto ratkaisee paljon, Sivula sanoo.
Tanskan EM-turnauksessa Suomi voitti alkulohkonsa, kunnes tie katkesi jälleen kerran Italiaan puolivälierissä. Ilman mahdollisuuksia Suomi ei kuitenkaan ollut sitäkään vastaan.
– Pelasimme hyvin, mutta Italia oli laajalla rintamalla meitä tasaisempi, Sivula pohtii.
Tänäkin vuonna Suomi osallistuu maailmanliigaan, ja ohjelmaan ennen MM-kilpailuja tungetaan myös EM-karsinnat. Kiirettä todellakin pitää.
– Päävalmentaja Tuomas Sammelvuo joutuu varmasti miettimään tarkasti, kuka missäkin ottelussa pelaa, sillä kukaan ei voi hakata kaikkia pelejä, Sivula arvelee.
