Sanovatko nimet Siem Oostenbrink, Ronald Polman tai Elly Mensen sinulle mitään? Älä huoli, eivät sano muillekaan. Maailman parhaat jakkolon pelaajat ovat Suomessa vähintään yhtä tuntemattomia kuin itse pelikin.
Yli 400 vuotta vanhaa hollantilaispeliä harrastaa maassamme reilusti alle sata aktiivipelaajaa. Pelipöytiä löytyy harvakseltaan ympäri Suomea, muun muassa kahdelta Ylöjärven nuorisotilalta.
– Tiedän pelistä perussäännöt ja sen, että joillakin vanhoilla ihmisillä on tällaisia kesämökeillään, Asuntilan nuorisotila Anteron vastaava ohjaaja Heidi Ruotsalainen sanoo hetken mietinnän jälkeen.
– Tämä on vanhan kansan unohdettu peli, hän lisää.
Anterossa on ollut oma jakkolopöytä reilun vuoden ajan. Lisäksi harvinaista peliä on pelattu ainakin nuorisotila Olkassa Soppeenmäessä sekä Nuokussa Kurun kirkonkylällä. Heidi Ruotsalainen myöntää, ettei keskiaikainen kiekonliu’utus ole 2010-luvun nuorille se kaikkein kovin juttu.
– Nykynuorten kannalta jakkolossa on kaksi erityistä haastetta. Ensinnäkin tämä vaatii aikaa ja keskittymistä, koska yksi peli voi kestää puolisen tuntia. Lisäksi niinä kertoina, kun pelaamme jakkoloa yhdessä, innostuneita nuoria onkin seitsemän tai kahdeksan kappaletta kerralla. Se venyttää peliaikaa entisestään, nuoriso-ohjaaja naurahtaa.
Pelin perusajatus on erittäin yksinkertainen. Tavoitteena on nakella pieniä puisia kiekkoja kahden metrin pelilaudan toisessa päässä oleviin lokeroihin. Eri lokeroista saa eri määrän pisteitä. Eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa.
– Mutta jos pelaaja saa jokaiseen neljään lokeroon yhden kiekon, niistä saa yhdessä enemmän pisteitä kuin erikseen. Tämä tuo peliin taktisen ulottuvuuden. Sen lisäksi jakkolo vaatii hyvän heittotekniikan, Ruotsalainen kertoo.
Yksi mies toi lajin kaupunkiin
Ylöjärven nuorisotilojen jakkolopöytien tarina juontaa juurensa vuoteen 2012. Kaupungin tamperelainen vapaa-aikajohtaja Sami Yli-Pihlaja päätti tuolloin pistää omat harrastusmahdollisuutensa kerralla kuntoon.
– Tilasin ulkomaisesta nettikaupasta itselleni uuden pöydän ja ajattelin, että nuorisotiloillakin voisi olla sellaisille käyttöä. Kun nuoriso-ohjaajat kertoivat olevansa kiinnostuneita, he saivat pöydät minun avullani, Yli-Pihlaja kertaa.
Innokkaaksi jakkoloharrastajaksi tunnustautuva Yli-Pihlaja ajautui hollantilaispelin pariin Pohjois-Saksassa nelisen vuotta sitten. Keski-Euroopassa jakkolo on varsin yleinen baaripeli.
– Lajissa viehätti sen perinteisyys, yksinkertaisuus ja helppo peli-idea. Jakkolo on myös sosiaalinen: sitä voi pelata yksin tai niin isolla porukalla kuin haluaa, Yli-Pihlaja kehuu.
Vapaa-aikajohtaja kertoo itse tarttuvansa puukiekkoihin muutaman kerran kuukaudessa. Joskus hän pelaa jakkoloa kotona perheensä kanssa, toisinaan taas Vastavirta-klubilla Tampereen Pispalassa.
Pirkanmaan punkväen kantapaikkana tunnettu Vastavirta on järjestänyt tiloissaan viime vuosina muutamia jakkoloturnauksia. Muilta osin maakunnan jakkoloskene on liki olematon.
Yli-Pihlajan mukaan asiasta ei voi kuitenkaan vetää sen kummempia johtopäätöksiä.
– Ei jakkolo ole mielestäni mikään vastakulttuuriväen peli. Kyse on vain siitä, että joidenkuiden pitää olla vieraiden asioiden omaksumisessa ensimmäisiä. Jakkolosta ei välttämättä edes tiedetä Suomessa juuri mitään, aivan kuten ulkomaillakaan ei tunneta esimerkiksi suomalaista mölkkyä, hän pohdiskelee.
”Sopii hyvin nuorisotilaan”
Tämän päivän nuorissa jakkolo tuntuu aiheuttavan melkoisesti hämmennystä. Ikivanha, epätrendikäs ja uppo-outo peli kiinnostaa Anterossa kuitenkin sen verran, että Ylöjärven Uutiset saa pienen suostuttelun jälkeen pari rohkeaa nuorta kokeilemaan jakkoloa.
Sekä Jeppe Siukola että Joonas Kemppainen eivät ole aiemmin kuulleetkaan koko pelistä.
– Siis mikä tää on? Mitä tässä tehdään? 13-vuotias Siukola ihmettelee avoimesti ennen kuin tarttuu kiekkoon.
Muutaman treeniheiton jälkeen puupalaset alkavat sujahdella lokeroihin. Pistemäärä on ensikertalaiselle kohtuullinen.
Heidi Ruotsalaisen mukaan jakkoloa suositumpi ajanviete Anterossa on biljardi. Sen äärellä riittää pelaajia illasta toiseen. Myös nykyaikaisia konsolipelejä pelataan, mutta ei läheskään niin paljon kuin vielä muutama vuosi sitten.
– Näkisin, että konsolipelaamisen kulttuuri on lyhyessä ajassa muuttunut: pelikoneita alkaa tätä nykyä löytyä jo melkein joka kodista, eikä niitä siksi haluta enää pelata nuorisotiloilla, Ruotsalainen miettii.
Nuorimmat Asuntilan nuorisotiloilla kävijät ovat kolmannella luokalla ja vanhimmat täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Kaikkia tulijoita yhdistää halu leppoisaan yhdessäoloon ja ajanvietteeseen.
– Sikäli jakkolo sopii nuorisotiloihin ihan täydellisesti, Ruotsalainen hymyilee.
Kommentointi on suljettu.