Potilaan muistettava vastuunsa terveysaseman vaihdossa

02.01.2014 08:30

Eilisestä lähtien suomalaiset ovat voineet valita oman terveysasemansa kaikista Suomen terveysasemista. Valinnan mahdollistaa tuore terveydenhuoltolaki, joka laajensi vapautta valita hoitopaikka ja hoitohenkilöstö julkisessa terveydenhuollossa. Ylöjärvellä odotetaan mielenkiinnolla, ryntäävätkö naapurikunnissa asuvat ihmiset hyvien terveyspalvelujen äärelle puutarhakaupunkiin.
Terveydenhuoltolaki mahdollistaa sen, että Ylöjärven terveyskeskukseen voi saapua asiakkaita vaikka kuinka kaukaa.
Terveydenhuoltolaki mahdollistaa sen, että Ylöjärven terveyskeskukseen voi saapua asiakkaita vaikka kuinka kaukaa.

Ylöjärven johtavan ylilääkärin Jussi Saarniston mukaan kuluu muutama kuukausi ennen kuin nähdään, miten terveysaseman valintamahdollisuus näkyy käytännön työssä.
– Tämä on asia, josta me emme vielä tiedä mitään. Kevään aikana ihmisten tietoisuus valintamahdollisuudesta lisääntyy, minkä jälkeen potilaita alkaa varmaankin jonkin verran siirtyä kuntarajojen yli. Uskon, että toukokuun alkaessa olemme tässä asiassa viisaampia, Saarnisto miettii.
Ylöjärvellä on jo jonkin verran kokemusta potilasvaihdosta Tampereen kanssa. Tämä johtuu siitä, että Ylöjärven terveyskeskuksen laboratoriopalvelut toimittaa Tampereen yliopistollisen sairaalan Fimlab Laboratoriot Oy.
– Osa länsitamperelaisista on siis jo tottunut käyttämään Ylöjärven terveyskeskuksen palveluita. Voi siis olla, että osa heistä siirtyy jatkossa käyttämään kaikkia terveysasemamme palveluita – myös sen vuoksi, että meillä on hyvä lääkäritilanne eikä hammashuollossa ole jonoja, Saarnisto arvioi.
Hän kuitenkin muistuttaa, että samaan aikaan naapurikaupunki on satsannut Länsi-Tampereen terveyspalveluihin. Lielahteen nousee uusi terveysasema, ja Tipotien sosiaali- ja terveysasema on jo avannut ovensa.

Mitä tapahtuu muualla?

Saarnisto aikoo seurata kiinnostuneena myös, miten muiden naapurikuntien ja toisaalta Ylöjärven asukkaat käyttäytyvät terveysaseman valinnassa.
– Pinsiössä hämeenkyröläisiä ja nokialaisia saattaa siirtyä Ylöjärven puolelle. Täytyy lisäksi tarkkailla, mihin Viljakkalan ja Mannin alueiden ihmiset suuntaavat.
Se tiedetään, että Ruotsissa noin kolme prosenttia väestöstä on käyttänyt terveysaseman vaihtomahdollisuutta hyväkseen.
Määrä ei ole kovin suuri, mutta alueellisesti vaikutukset voivat silti vaihdella merkittävästi.
Saarnisto ei ole kuitenkaan huolissaan, vaikka Ylöjärvelle alkaisi tulla runsaastikin lisää potilaita.
– He tuovat myös rahaa mukanaan, joten jonkinlaisella viiveellä me voisimme sitten rekrytoida lisää lääkäreitä ja hoitajia. Ja pienillä lisäjärjestelyillä mahdollinen alkuryntäyskin pystytään hoitamaan.

Tasavertaista kohtelua

Myös erikoissairaanhoidon palveluja saa halutessaan muualta kuin kotikunnastaan.
Myös erikoissairaanhoidon palveluja saa halutessaan muualta kuin kotikunnastaan.

Ilmoitus terveysaseman vaihdosta on tehtävä kolme viikkoa etukäteen. On myös syytä muistaa, että terveysaseman voi vaihtaa vain vuodeksi kerrallaan.
Vuoden määraika on asetettu sen vuoksi, että potilaan hoidon kokonaisvastuu säilyy edes jollakin taholla.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen on muistuttanut, ettei kukaan enää kiinnittäisi huomiota sairauksien ehkäisyyn, mikäli potilas vaihtaisi hoitopaikkaa vähän väliä.
Ylöjärvellä terveydenhuollon henkilökunta on ohjeistettu toimimaan terveysasemanvaihtotilanteissa. Muualta tulevan potilaan kirjaaminen Ylöjärven potilastietojärjestelmään pitäisi siis sujua ilman ongelmia.
Terveysaseman vaihtajan on kuitenkin itse huolehdittava ajanvarauksestaan.
Joka tapauksessa muualta siirtyvä potilas saa valitsemallaan terveysasemalla lain mukaan tasavertaista hoitoa paikkakuntalaisiin verrattuna. Toki myös lääkärin etiikka velvoittaa aina tasavertaiseen kohteluun.
– Muualta Ylöjärvelle saapuvaa potilasta ei laiteta jonon hännille, mutta hän ei myöskään pääse jonon kärkeen. Hän on siis yksi potilas muiden joukossa, Jussi Saarnisto sanoo.

Kaikki hoidot samasta paikasta

Lain mukaan potilaan on tehtävä kirjallinen ilmoitus sille terveysasemalle, josta hän lähtee sekä terveysasemalle, johon hän siirtyy.
Jussi Saarnisto muistuttaa, että vaihtomahdollisuutta hyväkseen käyttävän potilaan pitää muistaa oma vastuunsa.
– Potilaan vastuulla on pyytää vanhaa terveysasemaa lähettämään potilastiedot uudelle terveysasemalle. Muuten emme tiedä siirtyvästä potilaasta yhtään mitään. Meillä ei valitettavasti ole vielä olemassa valtakunnallista potilastietojärjestelmää.
Ihmisen vaihtaessa terveysasemaa hän vaihtaa samalla kaikki tarvitsemansa hoidot aseman mukana.
– Sellainen ei ole mahdollista, että potilas jättäisi osan hoidoista aikaisemmalle terveysasemalleen ja valitsisi esimerkiksi vain suun terveydenhuollon toisesta paikasta, ylilääkäri Saarnisto muistuttaa.
Terveysasemanvalintamahdollisuuden alettua kuntien välinen laskutus varmasti lisääntyy. Haasteita asettaa se, että läheskään kaikkia terveydenhuollon palveluja ei ole tuotteistettu, toisin kuin erikoissairaanhoidossa.
Jussi Saarniston mukaan valtakunnallinen ohjeistus laskutuksen hoitamiseksi on melko suurpiirteinen.
– Tampereen seudulla on jo tehty tuotteistusta lääkärin ja hoitajan vastaanotoista ja päivystyskäynneistä. Eniten huolestuttaa se, miten jo nyt ylikuormitettu sihteeripalvelumme selviää. Jos laskutusta tulee paljon lisää, se tuottaa vielä runsaasti lisätyötä, Saarnisto miettii.
Ylöjärven kaupungin verkkosivuilta löytyy ohjeistus terveys-
aseman valinnasta. Ohje on saatavissa myös Ylöjärven terveysasemilta.

Mahdollisuudet valita lisääntyvät

Potilailla on valintamahdollisuuksia toki muuallakin kuin perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa hoitopaikan voi valita mistä tahansa terveydenhoidon yksiköstä. Valinta tehdään yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa.
Tarvittaessa lääkäri voi esimerkiksi kirjoittaa ylöjärveläiselle lähetteen Helsingin sairaanhoitopiiriin. Tässä tapauksessa sairaanhoitopiiri laskuttaa potilaan kotikuntaa annetusta hoidosta.
Vuoden alusta voimaan astui myös Euroopan unionin potilasdirektiivi, joka antaa potilaalle mahdollisuuden hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan, Norjaan, Islantiin tai Sveitsiin.
Tässä tapauksessa potilas maksaa kulut ulkomailla ensin itse, minkä jälkeen potilaalle maksetaan korvaus samalla tavalla kuin Kela-korvaukset yksityisessä terveydenhuollossa Suomessa.