”Vasta jouluna avataan kaikki luukut”

Pappi Juha-Pekka Haavisto tähdentää, että adventin aikana on tarkoitus rauhoittua ja valmistautua tulevaan merkkihetkeen. Vasta jouluna päästetään juhlariemu rintaan. Haavisto harmittelee, että kulutushysteria tuppaa jättämään adventin sanoman jalkoihinsa.
Seurakunnan väki tutustuttaa lapset adventtiajan kertomuksiin muun muassa puisten hahmojen avulla. Juha-Pekka Haavisto toivoo, että joulukalentereissa olisi 25. luukku ja siinä Jeesus-lapsi. – Ensimmäisissä adventtikalentererissa oli talo ja sen ikkunat. Niistä kurkittiin hiljalleen joulun taloon.
Seurakunnan väki tutustuttaa lapset adventtiajan kertomuksiin muun muassa puisten hahmojen avulla. Juha-Pekka Haavisto toivoo, että joulukalentereissa olisi 25. luukku ja siinä Jeesus-lapsi. – Ensimmäisissä adventtikalentererissa oli talo ja sen ikkunat. Niistä kurkittiin hiljalleen joulun taloon.

Adventtiaika tuo seurakuntaan eloa, mutta hiljentymisen sanomasta ei silti tingitä.
– Kyllähän se tuo iloa ja valoa, kun tulee lauluja ja lasten esityksiä. Me suomalaiset tarvitsemme tämän joulun ajan, pappi nyökyttelee.
Mutta ydinviesti on kehotus hiljentymiseen.
– Haluamme seurakunnassa kertoa, että adventti on jouluun valmistautumista. Kristityillä on tuona aikana pikku paasto. On tarkoitus tutkia itseään ja kieltäytyä huvituksista ynnä muusta sellaisesta – siis jättää pois kaikki turha.
Adventtien ajan väri violetti symboloi juuri itsensä tutkimista ja katumusta.
Adventtiaika aloittaa kirkkovuoden.
– Siksi aika on tärkeä saareke ja keidas kirkkovuodessa.
Adventtien aika ja joulu ovatkin pääsiäisen ohella kirkkovuoden kohokohtia.
– Joskin pääsiäisen sanoma on vielä isompi kuin joulun.
Haavisto korostaa, että adventtijakso ja joulu tulisi pitää toisistaan erillisinä.
– Adventtina pitäydytään itsensä tutkimisessa, ja vasta jouluna avataan kaikki luukut. Joulunodotuksessa on vaarana, että juhlan alla syö koko kinkun ja että jouluna on vain luu jäljellä.

Tapahtumia ja toisten auttamista

Adventtijakso tuo kokonaisen tapahtumakattauksen Ylöjärven seurakuntaan.
Joka adventtina on aamulla kirkko ja illalla musiikkiohjelmaa. On konsertteja ja kauneimpien joululaulujen yhteisveisuuta.
Seurakunnan väki vierailee kerhoissa ja päiväkodeissa pitämässä hartauksia. Pilteille on myös joulukirkkoja.
Listaan mahtuu myös myyjäisiä, Koop Arposen hyväntekeväisyyskonsertti ja kynttiläillallinen pariskunnille.
– Joulun aika on kristityille hyvän antamista muille, ei vain sen keräämistä itselleen. Tässä haluamme kulkea vähän vastavirtaan nykymaailmassa.
Niinpä eri puolilla Suomea vietettyjen kauneimpien joululaulujen tapahtumista kertyneet tuotot suunnataan kehitysmaiden vammaisille lapsille.
– Filippiinien tapahtumat ovat ihmisillä mielessä, Haavisto toteaa ja tuumaa tämän erityisesti nostaneen auttamisen teeman pintaan.

Harva muistaa adventin tarinat

Lukuisissa kodeissa adventti on lähinnä sitä, että nostetaan kynttilät ikkunalle ja virittäydytään juhlatunnelmaan. Kirkollisen adventin sisällöt jäävät usein hämärän peittoon.
– Joulu tunnetaan, mutta tieto adventin merkityksistä on selvästi ohentunut.
Haavisto tuumaa, että koulu- ja päiväkotiopetuksen ansiosta adventin teemat ja tarinat tulevat varsin tutuiksi lapsiperheille. Aikuisten suuntaan viesti ei sen sijaan ole kaikunut niin hyvin kuin pappi toivoisi.
– Kulutushysteria vie mennessään ajatukset, sydämen, ajan ja rahat.
Kuhunkin adventtipäivään kuuluu kiinteästi tietyt aihepiirit ja tarinat. Varsinkaan niitä harva muistaa.
– Ensimmäinen adventti aloittaa kirkkovuoden. Tuolloin toivotetaan Jeesus tervetulleeksi koteihin ja sydämiin. Tehdään joulunodotukselle ja joulun ilolle. Puhutaan Jeesuksen ratsastamisesta Jerusalemiin.
Toinen adventti pureutuu Jeesuksen toiseen tulemiseen aikojen lopulla.
– Tämä on mielenkiintoinen aihe kaiken blingblingin keskelle. Se saa miettimään elämää.
Kolmantena adventtina puhutaan Johannes Kastajasta ja hänen kehotuksestaan katumukseen ja parannukseen.
Neljäs adventti omistetaan lasta odottavalle Marialle.
– Tämä on viimeinen silaus ennen joulua.

Perinteet elävät kodeissa

Vaikkei adventin ydin ole kaikille kristallinkirkas, monessa perheessä aikaan toki liitetään paljon perinteitä.
Kynttilät ikkunalaudalla ovat kenties tutuimmat.
– Samalla kun laittaa kynttilät, voisi askarrella jouluseimiasetelman, pappi ehdottaa.
Mikäpä olisi joulunodotuksessa tutumpi kuin joulukalenteri. Haavistolla on kuitenkin toive kalenterien valmistajille.
– Toivon, että luukkuja olisi 25 ja että niistä viimeisessä näkyisi Jeesus-lapsi. Joulukalentereissakin alkuperäinen idea jää usein hukkaan. Odotetaan vain suklaata tai yllätystä.
Haavisto ei näe adventtiperinteiden erityisesti muuttuneen vuosien saatossa. Pari männävuosina lisäpontta saanutta tapaa hän kuitenkin poimii.
– Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien suosio on kasvanut paljon. Toinen ilahduttava juttu on kirkon ulkomaanavun kautta ostettavat lahjat, kuten vuohet, jotka lähetetään kehitysmaihin.
Haaviston mukaan adventtikirkoissa käy melko vähän väkeä.
– Mutta jouluyön messussa saadaan jengi takaisin. Öinen kirkko on lyönyt itsensä lävitse.
Pappi arvelee, että vuosikymmeniä sitten oltiin nykyistä tiukemmin kiinni vuodenkierrossa ja siten kenties kirkkovuodenkin vaiheissa.
– Nyt pitäisi olla joulu joka päivä. Aina saa kaiken, mitä haluaa. Malttamista ja odottamista ei saa helposti myytyä tämän ajan ihmisille.
Haaviston adventtiaika kuluu töiden merkeissä. Kotona pannaan joka vuosi esiin seimiasetelma ja kynttilät.
Tämän vuoden joulun alus on Haavistolle erityisen täynnä odotusta: hänellä on pitkästä aikaa vapaa joulu – ja mikä vielä jännittävämpää, miehestä on tulossa pian vaari.

Kommentointi on suljettu.