Vuoden se kesti, mutta valmista tuli. Työkoneiden äänet Juuritiellä ovat vaienneet, ja uusi vaikeasti kehitysvammaisille ylöjärveläisille pyhitetty talo komeilee paikallaan asukkaita odottaen.
Aikoinaan jopa arvostelua herättänyt rakennushanke sujui sitä läheltä seuranneen Katri Suorsalammi-Kanniston mukaan erittäin jouhevasti. Naapurustossa kytenyt epäluulokin tuntuu nykyään laantuneen.
– Olen tästä talosta valtavan ylpeä, Ylöjärven Palvelutalosäätiö Kaksikon johtaja myhäilee.
Yhteensä 13 kuukautta kestänyt rakennusurakka oli muutoin hiljaisen asuinalueen viime aikojen väripilkku. Juuritien tuntumassa asustavilta ei taatusti jäänyt huomaamatta, että entisellä vanhusten palvelutalojen kohdalla puuhattiin suuria.
– Kaikki täällä on uutta. 1970-luvulla rakennetut vanhustentalot purettiin urakan alta pois, ja toimeen tartuttiin syyskuussa 2012. Olisimme halunneet aloittaa rakentamisen jo saman vuoden heinäkuussa, mutta hitaan byrokratian vuoksi työt hieman viivästyivät, Katri-Suorsalammi-Kannisto kertaa.
Uudessa, yhtenäisessä kokonaisuudessa piisaa lääniä. Suurten yhteisten oleskelu- ja ruokailutilojen lisäksi taloon muuttavat saavat nauttia yksityisyydestä parinkymmenen neliön kokoisissa omissa huoneissaan. Myös perisuomalaiset sauna- ja suihkutilat löytyvät.
Suorsalammi-Kanniston mukaan kyse on nykyaikaisesta ryhmäasumisesta parhaimmillaan.
– Joulukuun puolivälistä eteenpäin tilat alkavat täyttyä asukkaista. Tänne tulevista ylöjärveläisistä moni on niin vaikeasti kehitysvammainen, ettei pärjäisi ilman ympärivuorokautista hoivaa, hän kertoo.
Kaikkiaan Juuritien ryhmäkotiin muuttaa 15 vakituista asukasta. Tulijoista suuri osa saapuu paikalle Ylisen hoiva- ja kuntoutuskeskukselta, jonka toiminnot ajetaan kokonaan alas lähivuosien aikana.
– Maamme hallitus on tehnyt periaatelinjauksen, jonka mukaan vuoden 2020 jälkeen yksikään vammainen ei asuisi enää laitoksessa. Myös tämä urakka aloitettiin pohjimmiltaan osin tuosta syystä, Suorsalammi-Kannisto avaa.
Tarkkaan harkittuja yksityiskohtia
Kaikki Juuritie 8:n rakennusratkaisut on tehty Suorsalammi-Kanniston mukaan kodinomaisuuden ja esteettömyyden ehdoilla. Rakennusta suunniteltaessa on pidetty mielessä niin tulevat asukkaat kuin työntekijätkin. Hyvänä esimerkkinä asiasta käyvät kalliit, mutta näppärät henkilönostimet.
– Ne helpottavat paitsi vammaisten, myös heidän hoitajiensa elämää. Nostimet ovat mainioita niin työergonomisuutensa kuin monikäyttöisyytensäkin vuoksi, Suorsalammi-Kannisto kehuu.
Vielä tyhjyyttään kaikuvia tiloja hallitsevat pääosin lämpimät värit, joita ei vanhanaikaisista laitoksista löydä. Lukuisat taite- ja liukuovet eivät nekään ole paikoillaan sattumalta.
– Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA vaati, että tilojen täytyy olla tarvittaessa muunnettavissa myös toisenlaiseen käyttöön. Emme voi juuri nyt tietää, millaisia potilastarpeita tällä talolla on täytettävinään vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua, Suorsalammi-Kannisto juttelee.
ARA:n vaatimuksia kuunneltiin hankkeen aikana tarkalla korvalla, eikä syyttä. Yhteensä 3,5 miljoonaa euroa maksaneen pytingin kustannuksista puolet katettiin ympäristöministeriön alaisen laitoksen suoralla tuella.
– Ja toiset 1,75 miljoonaa saimme ARA:lta korkotukilainana. Talouden taantuma ei näkynyt ryhmäkodin valmistumisessa oikeastaan mitenkään.
”Tämän hetken tarpeet nyt täytetty”
Uutta ryhmäkotikokonaisuutta on odotettu Ylöjärvellä pääasiassa innolla. Jopa hanketta alunperin hieman karsastaneet lähiympäristön asukkaat ovat Suorsalammi-Kanniston mukaan muuttuneet asialle myötämielisiksi.
– Lokakuun lopulla kutsuimme kaikki Juuritien asukkaat katsomaan tiloja ja kuulemaan, mitä täällä tehdään. Melkein kaikki pääsivät paikalle, ja ilmapiiri oli positiivinen, Ylöjärven Palvelutalosäätiö Kaksikon johtaja hymyilee.
Vuoden 2012 alussa asumisyksikön rakentamisesta ja tuttujen rivitalojen purkamisesta väännettiin peistä aina Ylöjärven Uutisten mielipidesivuja myöten. Suorsalammi-Kannisto kuitenkin painottaa, ettei vastustuksessa ollut kyse kehitysvammaisten pelkäämisestä.
– Ehei, tässä ihan vieressähän on ollut toinen kehitysvammaisten asumisyksikkö jo iät ja ajat. Uskon, että kyse oli pikemminkin rakennuksen koosta ja ulkonäöstä, hän pohtii.
Suorsalammi-Kannisto vakuuttaa, ettei Juuritien ryhmäkodeista koidu lähiympäristölle melu- tai muitakaan haittoja. Modernisti toteutettu rakennus erottuu lähinaapureistaan korkeintaan tuoreen näköisellä ulkokuorellaan.
Kaikkiaan 14 hoitoalan ammattilaista työllistävä asumisyksikkö alkaa sykkiä elämää parin viikon kuluttua. Ensin talolla alkaa pörrätä henkilökuntaa ja myöhemmin myös asukkaita.
– Työntekijät laittavat ensi töikseen kaiken valmiiksi muuttajia varten. Tuleviin soppeenmäkeläisiin käydään myös tutustumassa etukäteen, mikä on kotiutumisen kannalta erittäin tärkeää, Ylöjärven kaupungin kehitysvammahuollon osastonhoitaja Sanni Rantanen kertoo.
– Tämä rakennus on kaupungille tärkeä. Sen avautumisen myötä kehitysvammaisten palveluasumispaikkoja on tarpeeksi ainakin joksikin aikaa, hän jatkaa.
+++++
Katso kuvagalleria uudesta kehitysvammaisten asuintalosta alta!
