Valtioneuvoston paimentamana kunnat ovat Tampereenkin seudulla joutuneet kaavailemaan tulevaisuuden toimintamuotoja.
Tampereen seudun kunnat ovat toimineet ansiokkaasti ja maanlaajuisesti arvostetusti monessa asiassa hyvässä yhteistyössä.
Nyt on valmisteltu erilaisia uusia mahdollisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Pitäytymättä esillä olleisiin malleihin sellaisenaan, pelkistän esillä olleet vaihtoehdot kolmeen peruskuvioon.
1) Nykyinen malli ja yhteistyömuotojen edelleen tiivistäminen niissä toiminnoissa, joissa se katsotaan perustelluksi. Tässä mallissa kaikki alueen kunnat säilyttävät itsenäisyytensä nykyiseen tapaan.
2) Metropolimalli, joka alun perin oli tarkoitettu Helsingin seudun toimintojen järjestämiseen, on otettu esille myös tämän alueen yhtenä toimintamallina. Tässäkin mallissa kunnat säilyttävät itsenäisyytensä. Hallintoa tulisi toki olemaan alueella monentasoista.
3) Yhden kunnan malli, jonka peitelty versio on niin sanottu eurooppalainen malli. Kaikille on selvää, että yhden kunnan malli on yksi Tampereen kaupunki.
Aivan samoin on niin sanotun eurooppalaisen mallin kanssa. On juridisesti ja toiminnallisesti vain yksi kaupunki, jolla on tämän osoituksena oma juridisen aseman osoittama Y-tunnuksensa. Tämä yhteinen kaupunki omistaisi niin omat kuin nykyisten ympäristökuntienkin maat ja kiinteistöt. Verotusoikeus olisi yksin yhteisen Tampereen käsissä.
Näin ollen paikallisesti ei enää voitaisi säädellä, mitä tehdään ja mitä tekemättä jätetään oman verotusoikeuden avulla. Tämä malli on sikäli peruuttamaton, että sen toteutumisen jälkeen ei olisi enää mitään neuvotteluosapuolia. Tampereen kaupungin keskushallinto viime kädessä suvereenisti määräisi mitä tehdään ja mitä ei.
Esillä olleet mahdollisuudet jakaa Tampere 2–4 osa-alueeseen, jollaisia osa-alueita nykyiset ympäristökunnatkin olisivat, eivät muuta miksikään ympäristökuntien itsenäisyyden täydellistä ja peruuttamatonta menettämistä. Ylöjärvi, Nokia ynnä muut ympäristökunnat putoavat yksiselitteisesti pois kuntina kuntien joukosta. Vai voisiko joku kuvitella, että jokin Hervanta ympäristöineen nousisi kuntien joukkoon – ei nouse.
Tässä sanotaan tavoiteltavan suuruuden ekonomian hyötyjä. Näytöt tästä ovat olemattomat, päinvastoin muun muassa Turun taudiksi mainitut talousongelmat ovat tuttuja vuosikymmenten ajalta.
Tausta-aineistossa ei ole lainkaan mukana taloudellisia selvityksiä. Kyllä nyt ainakin päätöksentekijöiden tulisi tietää mahdollisten uusien kuvioiden taloudelliset vaikutukset.
Kuulemistilaisuudet
antoivat paljon
Olin seuraamassa Ylöjärven lisäksi kuntalaiskeskusteluja aiheesta myös Nokialla ja Tampereella.
Nokialla keskusteluissa vallitsi täydellinen yksimielisyys kaupungin itsenäisyyden säilyttämisen puolesta.
Tampereella kateederilla istunut suuri joukko pormestareita tavoitteli yksiselitteisesti yhden Tampereen mallia mieluusti sellaisenaan tai sitten niin sanottuna eurooppalaisena mallina, koska ei oikein jaksettu uskoa, että ainakaan kaikki ympäristökunnat olisivat noin vain liittymässä Tampereeseen.
Suomessa julkinen sektori on kovien aikojen edessä. Bruttokansantuote makaa vuoden 2006 tasossa. On selvääkin selvempää, että uudelleen järjestelyjä julkisella sektorilla tarvitaan.
Ensimmäiseksi tulisi selvittää, miten tehtävät jaetaan valtion ja kuntien ja muidenkin mahdollisten toimijoiden kesken.
Sitten olisi selvitettävä muun muassa rahoitusvastuut valtion ja kuntien välillä.
Merkittävä sote-ratkaisukin on vielä auki. Kuntauudistuskin jatkuu ja jatkaminen vapaaehtoisuuden pohjalta on sinänsä perusteltua. Olisi kuitenkin suuri virhe kuvitella, että kuntatalouden saati julkisen talouden ongelmat olisivat ratkaistavissa kuntauudistuksella. Vaikka maassa olisi vain yksi ainoa kunta, olisivat taloudelliset ongelmat käsillä, kuten nytkin muun muassa väestön ikääntymisen myötä.
Ylöjärvi ja muutkin Tampereen ympäristön kunnat ovat kooltaan ja voimavaroiltaan optimikokoisia hoitamaan alueensa asiat täsmäpalveluina ja tarpeen mukaan hyvää yhteistyötä tehden itsenäisinä kuntina.
Ylöjärven tai muidenkaan ympäristökuntien ei ole mitään syytä suhtautua tulevaisuuteen pessimistisesti. Toistan. Nämä kunnat ovat optimikokoisia hoitamaan alueensa asiat yhtä hyvin kuin mikä muu kunta Suomessa tahansa.
On hyvin helppo olla samaa mieltä eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman kanssa, joka on esittänyt, että näiden sote- ja kunta-asioiden uudistaminen vaatii perusteellisen parlamentaarisen valmistelun.
VEIKKO PALOVIITA
Julkishallinnon ja
-talouden tilintarkastaja
Ylöjärvi
Kommentointi on suljettu.