Brittifarssi vääntää makkarasta asiaa

23.10.2013 09:11

Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä viime viikon torstaina ensi-iltansa saanut Maanalainen armeija iskee jälleen on tuulahdus tv-sarjojen historiasta. Mika Eirtovaaran ohjaaman brittifarssin keskiössä on mehukas henkilögalleria.
Kahvilanpitäjä René Artois (Ola Tuominen) on kolmen naisen koukussa (Suvi-Sini Peltola etualalla, Minna Hokkanen ja Heidi Kiviharju) ja yhtä monen Hitlerin otteessa brittifarssissa Maanalainen armeija iskee jälleen.
Kahvilanpitäjä René Artois (Ola Tuominen) on kolmen naisen koukussa (Suvi-Sini Peltola etualalla, Minna Hokkanen ja Heidi Kiviharju) ja yhtä monen Hitlerin otteessa brittifarssissa Maanalainen armeija iskee jälleen.

”Tarjotaan hänelle juotavaa, toivotetaan menestystä sodassa, pyydetään nimmari eikä viedä laskua.” Tällä juonella René Artois (Ola Tuominen) palvelee ranskalaisten, saksalaisten, englantilaisten ja italialaisten sekalaista seurakuntaa pikkuruisessa kahvilassaan, jossa mies joutuu käymään omaa, eriskummallista selviytymistaisteluaan.
René itse lukisi mieluummin historiaa kuin olisi sotkettu siihen mukaan, mutta minkäs teet, kun kahviosta on tullut natsien ja vastarintaliikkeen yhteinen kantapaikka.
Maanalainen armeija iskee jälleen -hulluttelu sijoittuu saksalaisten miehittämään, toisen maailmansodan ajan Ranskaan.
René-reppana on kuin lapsi, jonka pitäisi miellyttää kumpaakin vanhempaa. Yhtäällä hiostavat miehittäjät ja vastarintaliike, toisaalla vaimo ja sensuellit rakastajattaret.
Kahvioon saksalaisia vetää hemaisevien tarjoilijattarien lisäksi Van Klompin kallisarvoinen taulu Langennut Madonna, joka on piilotettu makkaran sisälle. Myös Hitler himoitsee arvotavaroita itselleen ja lähettää gestapokätyri Flickin asialle.
Taiteen lisäksi metsästyksen kohteena ovat kahviossa piileskelevät, alasammutut englantilaispilotit, jotka vastarintaliike yrittää lennättää takaisin kotiin.

Mahtava mimiikka

Maanalainen armeija iskee jälleen (’Allo ’Allo’!) pyöri BBC:llä kymmenisen vuotta ja on alun perin parodia yhtiön omasta sarjasta Maanalainen armeija.
Näyttämöversio syntyi 1980-luvulla draamasarjan vanavedessä, uusittu käsikirjoitus kantaesitettiin vuonna 2008 ja maailmankiertueelle lähtenyt brittifarssi sai Tampereella Aino Piirolan tuoreen suomennoksen.
Esityksessä leikitellään ihmisen ilmiömäisellä kyvyllä sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Toki Renén sopeutumista motivoi myös pelko saksalaisten teloitusryhmän eteen joutumisesta.
Ongelmia riittää naisrintamallakin. Edith-vaimon yllättämä mies joutuu keksimään yhä oudompia selityksiä lähitaisteluistaan kiihkeiden tarjoilijatyttöjen kanssa.
Mies turvautuu mielistelyyn, nöyristelyyn ja oveluuteen. Komediassa se tarkoittaa kiihdytyskaistoja, juonenmutkia, kehollista turbulenssia ja läheltä piti -tilanteita. Suuri näyttämö tarjoilee tekijöille teknisesti täydellisen menun, muuten esitys sopisi paremmin intiimimpään tilaan. Katsomon etuosassa istuvat onnekkaat: Eirtovaara panostaa mehukkaaseen henkilögalleriaan, ja mahtava mimiikka on nähtävä läheltä.
Marjaana Mutasen mainio lavastus herkkuineen on saanut inspiraationsa tv-sarjasta.

Hervoton sekakieli

Tarina pursuaa tilannekomedian arkkityyppejä ja sitcomin tyyliin nauru kumpuaa karikatyyrisistä hahmoista – ja niitä riittää: natsiaaseja, muka salaisia agentteja, käkenä kukkuvia lentäjiä, Fiat-mitalein tapetoituja italianoja, ”keikkailevia” tarjoilijoita, kattoon morsettavia anoppeja, kakadukauppiaita ja Hitlereitä hirvitykseen asti.
Roolijako on onnistunut, ja koko työryhmä painelee railakkaasti tankin kaasu pohjassa.
Ola Tuominen on erinomainen René. Tuomisen riihikuivat kasvot ovat mimiikan helmi.
Näytelmä leikittelee stereotypioilla ja aksenteilla. Lopputuloksena on hillitöntä vääntöä kieli poskessa. Tästä on malliesimerkki Tommi Raitolehdon agentti Crabtree, joka riemastuttaa jo olemuksellaan, puheista puhumattakaan. Hervoton sekakieli vaatisi Crabtree-sanakirjan. Raitolehto saa hyisenä Flickinä silmälaseihinkin hullunkiillon.
Suvi-Sini Peltola hyppelee mainiosti aksentista toiseen. Tarjoilijahupakko Yvette on kuin pieni, makea, ranskalainen macaron-leivos. Ja Helga, Saksan armeijan salainen ase, jonka suonissa virtaa koneöljy, puristaa miehestä mehut pelkällä äänenpainolla.
Heidi Kiviharjun Mimi-tarjoilija on suivaantuneena kuin kävelevä karateisku. Minna Hokkasen Edith osoittaa lopulta, ettei mikään ole niin viisas kuin vanha vaimo.
Makkaratestin tapaisena tiivistyksenä: Pientä tuhmailua ja puskahuumoria sopivan mittaisessa suolessa. Nautitaan pikkujouluillan alkupalana ja huuhdellaan naurut glögillä alas.

Kommentointi on suljettu.