Kaupungin synkästä taloustilanteesta on uutisoitu pitkin vuotta. Edellisessä Ylöjärven Uutisten pääkirjoituksessa paljastettiin uuden talousarviotyöryhmän valmistelemasta hengentuotteesta, joka rokottaa ankaralla kädellä eritoten viljakkalalaisia.
Luotettavasta lähteestä saadun tiedon mukaan kaupungin säästöraippa piiskaa Viljakkalan terveysasematoiminnan lopettamisen lisäksi myös kirjastopalveluita sekä nuorisotiloja. Kirjastoon kaavaillaan automatisoitua lainaus- ja kulkusysteemiä ja nuorisotiloille lappua luukulle.
Talousarviotyöryhmä ei kuitenkaan ole tehnyt vielä esitystä säästötarpeista kaupunginhallitukselle, joka asiasta päättää. Valmistelutkin ovat vielä kesken.
Viljakkalalaiset ovat liikekannalla, vaikka nuijaa terveyskeskuksen, kirjaston lainaus- ja palvelujärjestelmän tai nuorisotilan kohtalon suhteen ei ole kaupunginhallituksessa pöytään kopautettukaan.
Ensi vuoden alusta terveydenhuoltolaki muuttuu. Tammikuusta alkaen jokaisella on vapaus valita terveysasema, jonka palvelua haluaa saada – kuntarajoihin katsomatta.
Ylöjärven terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti on kuullut, että Mannin alueen asukkaat ovat keränneet adressin, jolla nämä ilmoittavat halustaan saada terveyspalvelut jatkossa Hämeenkyröstä.
UutisOivan jutussa hän toteaa lisäksi, että tämä tahdonilmaus on vaikuttanut suunnittelutyöhön.
Viime maanantaiaamuna Viljakkalassa mielenosoitukseen osallistunut kyläaktiivi Seppo Hyypöläinen kumoaa väitteen, että Mannin alueella olisi kerätty mitään adressia.
– Se on pötypuhetta. Koko suunnitelma pohjautuu virheelliseen tietoon, mikä on uskomatonta. Haluamme mielenosoituksellamme keskeyttää tämän valmistelutyön ja osoittaa, että Viljakkala tarvitsee terveysaseman – iäkkäitä ihmisiä on paljon. Terveysaseman lähtö tarkoittaisi hyvästejä myös muille, vielä jäljellä oleville palveluille, hän alleviivaa.
Mustia pilviä
Viljakkalan yllä
Vuonna 2007, kun Viljakkala napattiin osaksi Ylöjärveä, ei entisen Viljakkalan kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnallisneuvos Pirkko Vuolle osannut painajaisissakaan aavistaa, kuinka mustia pilviä entisen maalaispitäjän päälle lankeaisi vuonna 2013.
Nainen on tyrmistynyt kuulleessaan kaupungin suunnitelmista lopettaa terveysasematoiminta. Vuolteen mukaan Viljakkala suostui liittymään aikanaan Ylöjärveen, koska palveluiden laadun luvattiin petraantuvan.
– Suoraan sanottuna minun sanani eivät riitä kertomaan, miltä nyt tuntuu. Vaikka en ole enää politiikassa mukana, olen menettänyt yöuneni, kun olen asiaa pohtinut.
– Kyllä tässä on petetty olo, sillä ennen liitosta käydyissä neuvotteluissa silloiset Ylöjärven kaupungin luottamushenkilöt sekä viranhaltijat uskottelivat palveluiden kohentuvan entisestään. Toisin kuitenkin kävi. Viljakkala pystyi itsenäisenä tuottamaan parempia palveluita asukkailleen kuin Ylöjärvi, Vuolle lataa.
– Järjestetäänhän palveluita mallikkaasti Ylöjärven keskustassa, mutta kaikki eivät voi siellä asua.
Kumma
säästökohde
Vuolle kummastelee, millaisia säästöjä saadaan aikaan sillä, että terveysasematoiminta loppuisi tykkänään.
– Ihmisethän tarvitsevat edelleen palvelunsa. En ymmärrä, miten säästöjä kartutetaan, jos terveyspalveluja saa vastedes Hämeenkyröstä tai kaupungin keskustasta. Rahalliset säästymät ovat naurettavat. Ylöjärvellä pitäisi olla laskutaitoiset virkamiehet lukuja ynnäämässä. Tämä ei ihan siihen viittaa, hän napauttaa.
Nainen pahoittelee Viljakkalan varsin niukkaa edustusta kaupunginvaltuustossa.
– Ei tältä kylältä ole kuin kolme valtuutettua. On surkuhupaisaa, kun tällaiset asiat lankeavat luottamushenkilöiden vastuulle.
Kunnallisneuvoksella on vainu siitä, miksi Viljakkalasta viedään palveluita mutta Kuru on säästynyt pienellä.
– Kyllähän tämä viittaa siihen, ettei Viljakkalasta tykätä kaupungintalossa. Kurulaiset osaavat ilmeisesti pokkuroida viljakkalalaisia paremmin, Vuolle toteaa.
Hän kummastelee lisäksi ylöjärveläistä päätöksentekotapaa.
– Kaupungissa teroitetaan avointa hallinto- ja päätöksentekokulttuuria. Kuitenkin tärkeistä asioista, joista ollaan päättämässä, kuulee sattumalta kylältä. Vallitseva politiikantekotapa ei ole vilpitöntä.
”Kirjasto
saattohoitoon”
Entinen kunnallispoliitikko ei ihmettelisi, jos Karhen koulun lopettamiskortti kaivettaisiin jälleen naftaliinista.
– Se olisi todellinen sokki. Itse karhelaisena koen koulun hyvin erityiseksi. Kylällä ei ole onneksi vielä huhuttu koulun tulevaisuudesta. En kummastelisi, jos sen lopettamista käytettäisiin säästöaseena, Vuolle täräyttää.
Suhteellisen aktiiviseksi kirjaston käyttäjäksi itseään luonnehtiva Vuolle on sitä mieltä, että kirjaston muuttaminen itsepalvelupisteeksi merkitsee kuoliniskua.
– Selvähän se on, jos kirjaston tiskin takana ei istuisikaan enää ihminen vaan kone, että kirjaston käyttäjäkunta harventuisi. Sitten parin vuoden päästä onkin hyvä syy lopettaa koko kirjasto. Mikäli tällainen säästötoimi tehdään, aloitetaan kirjaston saattohoito, mikä on varmasti ihan tarkkaan harkittu juttu.
Nuorisotilan sulkeminenkin on suunnitellulla karsintalistalla. Vuolle korostaa, että nuorten nuorisotilalla käyminen on aaltoliikettä.
– Ei pitäisi tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Nuorten liikkuvuutta ei pysty ennustamaan. Välillä kävijöitä on enemmän, välillä vähemmän.
Pirkko Vuolle tahtoo välittää Ylöjärven päättäjille viestin,
etteivät nämä tekisi Viljakkalan suhteen nahkapäätöksiä.
– Viljakkalan aikana johtoajatuksenamme oli tuottaa viljakkalalaisille hyviä ja laadukkaita palveluita. Viljakkalan osuus koko kunnan budjetista on suhteellisen pieni. Säästöt tulisi mitoittaa saman prosenttiosuuden mukaan kuin mitä täältä kerätään verovaroja.
– Kirjastonhoitajan palkka on pieni pisara, eikä sitä huomaa kaupungin talousarviosta. Asukkaiden saama hyöty on kuitenkin paljon rahallista satsausta suurempi, hän antaa esimerkin.
”Viljakkala
teurastetaan”
Viljakkalan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja keskustavaltuutettu Teuvo Hakanen on raivosta kihisemässä. Hän ei katso hyvällä, että Viljakkalasta ollaan viemässä nyt vihonviimeisetkin palvelut.
– Tämä on sekä kuntalaisille että yrittäjille hirveää. Jos terveysasema poistuu, kaikkoaa myös apteekki. Täytyy sanoa, että näen Ylöjärven tällä hetkellä suoranaisena verilammikkona, hän pamauttaa.
Hakanen ei ymmärrä, mihin Viljakkalan alueen asukkaiden terveyspalveluiden tarpeet katoaisivat.
– Lääkäripalveluiden tarve ei häviä mihinkään. Toistaiseksi on myös epäselvää, mikä on kouluterveydenhuollon sekä neuvolapalveluiden kohtalo.
Hakasesta on käsittämätöntä, että Ylöjärvellä tehdään päätösesityksiä huhujen perusteella.
– Mannin alueella kiertää huhu, jonka mukaan alueen asukkaat voisivat ensi vuoden alusta käyttää Hämeenkyrön terveyspalveluita, kun uusi laki tulee voimaan. Minusta on kamalaa, että huhun pohjalta aletaan tehdä päätöksiä, hän jyrähtää.
Hakanen on totaalisen pettynyt Ylöjärven toimintaan.
– Kaikki hyvät ja kauniit ajatukset, joita Ylöjärveä kohtaan on alkanut muodostua, karisevat. Ennen kuntaliitosta luotimme virkamiesten ja päättäjien lupauksiin. Nyt nekin petetään. Päällimmäisenä on hirveä viha.
– Toivon, ettei yksikään kunta ajautuisi pakkoliitoksiin, koska näin siinä sitten käy, hän tiivistää.
Terveyspalveluiden häviäminen merkitsee reikää Viljakkalan imagolle.
– Imago romuttuu ja vetovoima laimenee, jos ihan peruspalvelut viedään pois.
Hakanen kummastelee myös sitä, miksi näin lopullisia ratkaisuja tehdään tulipalokiireellä.
– Luulisi, että löytyisi joitakin muita, näitä järkevämpiä ratkaisumalleja, kulut kun eivät karise mihinkään. Nyt valmisteluaikaa ei ole riittävästi, Hakanen pukahtaa.
Ei naulaa
kirjaston arkkuun
Kirjastotoimenjohtaja Marko Ojala toivoo, että itsepalvelumenetelmä olisi käytössä vain tiettyinä aikoina vuorokaudesta.
– Oma esitykseni on että Viljakkalan kirjaston aukioloaikoja lisätään tällä itsepalveluhankkeella iltaisin ja viikonloppuisin. Muutoin siellä on normaalisti kirjastonhoitaja pitämässä kirjastoa auki. Jouduimme lokakuun alusta alkaen supistamaan kirjaston aukioloja, koska emme saaneet vapautuneeseen toimeen kaupungin johtoryhmältä täyttölupaa. Nyt olisikin erityisen tärkeää saada teknisin ratkaisuin kirjastoa entistä paremmin viljakkalalaisten käyttöön.
– Tarkoituksena on siis säilyttää nykyiset normaalit aukiolot ja niiden lisäksi tarjota itsepalveluaukioloa, jotta erityisesti työssäkäyvillä ja lapsiperheillä olisi hyvät mahdollisuudet hyödyntää kirjaston palveluja, Ojala toteaa.
Käytännössä itsepalveluaikaan kirjastoon pääsisi sisälle kirjastokortilla ja tunnusluvulla.
– Aineistoa olisi mahdollista lainata ja palauttaa automaatilla. Tätä varten kirjastoon täytyy hankkia kulunvalvontalaitteita ynnä muuta teknistä välineistöä. Kirjastonhoitaja jatkaa työtään nykyiseen tapaan Viljakkalan kirjastossa. Itsepalvelulaitteilla ei voida korvata henkilökuntaa, mutta niillä voidaan petrata edes osaa kirjaston palveluiden saavutettavuudesta, hän painottaa.
Marko Ojalan mukaan vastaavia hankkeita on toteutettu Suomessa muutamia.
– Erityisesti Tanskassa tätä konseptia on otettu käyttöön laajasti, ja periaatteena on nimenomaan, että normaalien aukioloaikojen – jolloin henkilökunta on paikalla – lisäksi kirjastoa voisi käyttää itsepalveluperiaatteella.
Viljakkalan kirjastolle remontoitiin tilat entiseen kunnan virastotaloon vuonna 2007.
– Remontin kuluihin oli budjetoitu 300 000 euroa. Hankkeeseen saatiin 220 000 euroa valtion kuntaliitosporkkanarahaa.
Ojala katsoo merkitykselliseksi, että Viljakkalassa on oma kirjasto, vaikka Mannin asukkailla onkin sama matka Hämeenkyrön kirjastoon.
– Mannin asukkailla Viljakkalan ja Hämeenkyrön kirjastot ovat suurin piirtein saman etäisyyden päässä, mutta pidän itse tärkeänä Viljakkalan kirjaston säilyttämistä alueen palveluna. Elo- ja syyskuussa Viljakkalan kirjastosta on lainattu ilahduttavasti ennätysmäärä aineistoa. Taloudellisen tilanteen takia kaikilla toimialoilla on kovia säästöpaineita, mutta käyttämällä kirjastoa ahkerasti alueen asukkaat pystyvät parhaiten osoittamaan päättäjille palvelun tärkeyden.
Kommentointi on suljettu.