Hirven- ja peuranmetsästys alkaa suurimmassa osassa Suomea syyskuun viimeisenä lauantaina. Ylöjärven Erämiehet lähtevät hirvijahtiin kuitenkin vasta viikkoa myöhemmin, lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Toiveissa on mukava ja tuottoisa jahti.
– Joskus aikoinaan aloitimme aiemmin, mutta lämpimillä ilmoilla oli vaara, että liha ehtii pilaantua. Lisäksi, kun lehdet ovat ehtineet pudota puusta, näkyvyys metsissä on hyvä, Ylöjärven Erämiehet ry:n puheenjohtaja Mauno Kangasniemi sanoo.
Tänäkin syksynä hirvenmetsästykseen arvioidaan Suomessa osallistuvan yli satatuhatta metsästäjää. Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen alueella hirvien perässä painelee
4 000–5 000 erämiestä.
Yksi heistä on Mauno Kangasniemi, joka on harrastanut metsästystä polvenkorkuisesta lähtien.
– Ensin metsästin isoveljeni kanssa ja sen jälkeen yksinäni. En ole pitänyt kirjaa kaatamistani hirvistä, mutta kyllä niitä kymmeniä on. Etenkin 1980-luvun alussa tuli ammuttua paljon, kun lupamäärät olivat puolta nykyistä suuremmat, Kangasniemi kertoo.
Hän on koko ikänsä ajan metsästänyt kaikkea riistaa. Hirven lisäksi luodista ovat saaneet peurat, jänikset, ketut ja linnut. Metsästyksessä Kangasniemeä viehättää ennen kaikkea luonnossa kulkeminen.
– Kuljen metsässä paljon myös metsästysajan ulkopuolella. Lisäksi harrastan kalastusta.
Kangasniemen mukaan metsästys on varsin edullinen harrastus.
– Kun ostaa heti hyvät aseet, ne kestävät läpi loppuelämän. Tietysti pitkät jahtireissut ulkomaille syövät rahaa, mutta lähimaastossa metsästäminen ei maksa edullista metsästyskorttia enempää.
Metsästäjät suojelevat luontoa
Ylöjärven Erämiehet on varsin aktiivinen metsästysseura. Jäseniä seurassa on lähemmäs sata, ja tekemistä riittää.
– Suoritamme riistanhoitoa ja järjestämme ammuntoja sekä koirakokeita. Lisäksi talkoita riittää, kun pidämme huolta metsästysseuran talosta, eli Kuuselan pirtistä, sekä Tappikankaan ampumaradasta, Kangasniemi selvittää.
Erämiehiin ei tällä erää oteta juurikaan uusia jäseniä, sillä asutuksen keskellä sijaitsevat metsästysmaat eivät meinaa riittää nykyistä suuremmalle jäsenmäärälle. Suurin osa metsästäjistä on nykyisellään keski-ikäisiä miehiä.
– Toki meillä on jonkin verran myös nuoria jäseniä. Tosin tänä päivänä nuorilla on niin paljon muita harrastusmahdollisuuksia, ettei kovin moni nuori innostu metsästyksestä, Kangasniemi toteaa.
Yhä tänä päivänä metsästystä pidetään joissakin piireissä raakalaismaisena harrastuksena, joka pitäisi jopa kieltää.
Totuus lienee kuitenkin toisenlainen. Metsätyksen avulla riistakannat pidetään sopivalla tasolla, jolloin eläinten aiheuttamat vahingot ja haitat jäävät pieniksi. Ja itse asiassa metsästäjät ovat monesti kaikista innokkaimpia luonnonsuojelijoita.
– Ruokimme esimerkiksi kauriita tuhansilla viljakiloilla vuosittain. Toisaalta en tiedä, miten paljon siitä on hyötyä, kun ilveskanta on kasvanut kovasti ja tupsukorvat syövät ruokkimamme kauriit, Kangasniemi naurahtaa.
Hänen mukaansa Ylöjärvellä ei ole viime vuosina ollut haittaa salametsästäjistä.
– Meillä on niin paljon jäsenistöä, että valvonta tapahtuu oikeastaan automaattisesti. Lisäksi taaja asutus vähentää salametsästystä.
Hirviä on nyt sopiva määrä
Mauno Kangasniemen harmaa norjanhirvikoira odottaa kotona jo malttamattomana syksyn hirvijahdin alkamista. Kangasniemi toivoo, että Erämiehet saisivat saalista sopivasti.
– Vaikuttaa siltä, että Mutalan puolella on vähemmän hirviä kuin viime vuonna. Toisaalta kaupungin länsipuolella, Hämeenkyrön rajaa kohti mentäessä, on näkynyt aiempaa enemmän hirviä. Toisaalta, jos hirviä ei löydy, voimme lopettaa jahdin. Meidän ei ole pakko ampua hirviä koko lupamäärän laajuisesti.
Riistakeskuksen Pohjois-Hämeen alueelle myönnettiin tulevalle metsästyskaudelle yhteensä 1 420 hirven pyyntilupaa.
Syksyn hirvisaaliin arvioidaan Pohjois-Hämeessä nousevan runsaaseen 1 700 hirveen, kun yhdellä pyyntiluvalla saa ampua joko aikuisen hirven tai kaksi vasaa.
Pohjois-Hämeen alueella hirvikanta on pysynyt viime vuodet melko vakaana ja hirvikannan tiheyden arvioitiin viime kauden metsästyksen jälkeen olleen noin 3,1 hirveä tuhatta metsästyshehtaaria kohden.
– Hirvikanta on nyt sopiva, eikä lupia kannata myöntää nykyistä enempää. Hirvet eivät ole aiheuttaneet täällä pitkään aikaan vahinkoa, joten niitä sopisi olla jopa nykyistä enemmän.
Hirvikolarista täytyy ilmoittaa
Viime huhtikuussa voimaan tulleen metsästysasetuksen muutoksen jälkeen punainen huomioväri ei ole enää hyväksytty metsästäjien asuissa.
Huomiovärin päähineessä ja ylävartalon vaatetuksessa on oltava oranssi tai oranssinpunainen. Siirtymäaikaa on kuitenkin annettu sen verran, että punaista saa käyttää tammikuun loppuun saakka.
Hirvijahdin käynnistymisen ajankohta on määritelty sen mukaan, että syksyisin hirvi liikkuu enemmän kuin muina vuodenaikoina. Samalla hirvien kiima-aika, syksyn pimeys ja hirvien siirtyminen talvilaitumille lisäävät merkittävästi hirvikolaririskiä.
Vakavat hirvikolarit ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi. Viime vuonna hirvikolareissa ei kuollut yhtään ihmistä. Heinäkuussa hirvikolari tosin vaati kahden ihmisen hengen Porin Ahlaisissa.
Mauno Kangasniemen mukaan Ylöjärvellä on tänä vuonna sattunut ainoastaan yksi hirvikolari.
Suomessa sattuu vuosittain noin 4 000 hirvieläinkolaria, joista lähes kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä. Hirvieläimen kanssa ajetusta kolarista tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen, vaikka eläin jatkaisi kulkuaan kolarin jälkeen.
