Kaupunginhallituksen toissa viikolla asettama talousarviotyöryhmä kokoontui viime viikolla ensimmäistä kertaa.
Kokoonpanon tarkoituksena on suunnitella ja avata aiempaa tiiviimmin ensi vuoden talousarviota, josta päätetään lopullisesti joulukuun valtuustossa.
Syinä uudelle menettelylle ovat vallitseva taloustilanne sekä kaupunginhallituksen kesäkuussa antama uusi, 1,5 miljoonan euron säästötavoite.
Talousarviotyöryhmä aloitti työnsä viime tiistaina. Ensimmäisessä kokouksessa keskustelu oli vielä varsin yleisluontoista.
Työryhmä pureutuu talousasioihin eri työalojen johdon kanssa ja pyrkii etsimään erinäisiä rakenteellisia muutoksia.
Historian
vaikein tilanne
Viime kuukausina kaupunginjohtaja Pentti Sivunen on joutunut useaan otteeseen jyrähtämään ja lyömään pöytään kortit, jotka kertovat, minkä mittaluokan säästötoimista nyt puhutaan.
– Edessämme ovat sellaiset talouden sopeuttamistoimet, joita ei työurallani ole koskaan aikaisemmin ollut. Huolestuttavinta on, että mikään ei viittaa tilapäiseen suhdannekuoppaan, vaan tasapainotustarvetta on vielä vuosien ajan. Oma arvioni tulojen ja menojen epätasapainosta on kahdeksasta kymmeneen miljoonaa euroa. Kun taustalla ovat jo useat sopeuttamistoimet, näiden miljoonien löytyminen on erittäin vaikeaa, hän kertoo pysäyttävästi.
Näistä syistä talousarviotyöryhmä on ehdottoman tarpeellinen.
– Luottamushenkilö-päätöksentekijät tarvitsevat entistä enemmän taustatietoa, jotta tuleviin vaikeisiin poliittisiin päätöksiin voidaan sitoutua. Työryhmän asettamisella haetaan juuri tuota sitoutumista. Vastaavaa ryhmää ei aikaisemmin ole ollut. Työryhmän toimilla luodaan pohjaa tulevalle valtuustotason päätöksenteolle. Siksi työryhmään osallistuu henkilöitä kaikista valtuustoryhmistä, Sivunen valottaa.
Ei mikään
varjohallitus
Kaupunginhallituksen sekä talousarviotyöryhmän puheenjohtaja Katja Luojus (kok.) haluaa painottaa, ettei viime viikolla ensikokouksensa pitänyt ryhmä ole päätösvaltainen.
– Joissakin ryhmissä on juteltu, että tämä talousarviotyöryhmä olisi jokin varjohallitus. Työryhmä ainoastaan selvittää ja ehdottaa hallitukselle. Olen sanonut, että tämä on talouden remonttiryhmä. Se hoitaa likaisen työn ja ehdottaa kaupunginhallitukselle, joka päättää.
Nainen valottaa työryhmän toimenkuvaa tarkasti.
– Tarkoitus on naulata hallitukselle kasaan esitys tarvittavista toimenpiteistä, rakenteellisista uudistuksista ja leikkauksista talouden remontoimiseksi. Näen valmistelutyöryhmän erittäin tarpeelliseksi keskustelufoorumiksi, jossa joudutaan ymmärryksen jälkeen tekemään kipeitäkin esityksiä. Koko hallitus olisi liian suuri valmistelua tekevä työryhmä, mutta porukka koottiin sen jäsenistä. Toisaalta ryhmä lavennettiin koskemaan kaikkia poliittisia puolueita edustuksellisuuden takaamiseksi.
Säästöt
keskustelemalla
Hallitusluotsin mukaan tarkoitus ei ole juustohöylän tapaan leikata tasaisesti joka osastolta.
– Nyt etsitään säästöjä siten, että aiheutetaan mahdollisimman vähän vahinkoja. Joka osastoa kuullaan ja säästettävää etsitään yhteisymmärryksellä.
Sivunen toteaa, että käyttöön on otettu järeät aseet.
– Kaikki keinot säästöjen etsimiseksi ovat käytössä. Tarvitaan myös päätöksiä joidenkin toimintojen tai yksikköjen lopettamisesta, hän latelee.
Perusteellisen työn mittavuudesta kertoo se, että viimeviikkoinen kokous venähti liki kolmen tunnin mittaiseksi.
– Kokouksessa työryhmän jäsenet kyselivät asiantuntijoilta, että jos tehdään nyt näin, mitä se käytännössä tarkoittaa. Käytännön taitajat kertoivat myös omista tavoitteistaan, Luojus paljastaa ensimmäisen kokouksen etenemisestä.
Työryhmän puheenjohtajan mukaan henki talouden remonttiryhmän kokouksessa oli hyvä.
– Ilmapiiri oli erittäin vakava tilanteen vaikeuden takia. Jäsenet ymmärtävät työn vaikeuden mutta myös sen tarpeellisuuden kaupungin parhaaksi. Remonttiryhmä kävi tiivistä keskustelua ja oli aktiivinen. Löytyneistä säästökohteista kerrotaan myöhemmin.
Taloustoimistossakin puhaltavat nyt uudet tuulet.
– Hallintokunnille on asetettu tavoite valmistaa mahdollisimman oikea ja todellisuuteen pohjaava talousarvio, jottei muutostalousarvioita tarvitse tehdä, Luojus teroittaa.
Hänen mukaansa karsittavia rahoja kaivetaan nyt olan takaa.
– Säästöjä haetaan tiukalla seulalla, keskustelemalla ja arvioimalla palveluiden leikkausten merkitystä palvelutuotantoon ja palveluiden saatavuuteen kaupunkilaisten näkökulmasta. Remonttiryhmä kuulee hallintokunnittain asiantuntijoita sekä viranhaltijoita, jotka ovat tehneet leikkausesityksensä. Niiden pohjalta toimielin tekee esityksen hallitukselle, ja normaaliin tapaan asiat etenevät valtuustoon.
Luojuksen mielestä säästötavoitteet ovat mittavat, ja ne edellyttävät melko radikaaleja ratkaisuja tässä vaikeassa tilanteessa.
– Siihen tarvitaan sekä hallintokuntien että luottamushenkilöiden satsausta. Loppujen lopuksi tarvitsemme vahvoja poliittisia hartioita ja laajaa kannatusta tuleville muutoksille, jotta talousarvio hyväksytään valtuustossa. Valtuutettujen sitouttaminen ja vaikutusmahdollisuudet jo talousarvion laatimisessa ovat tämän työskentelytavan tavoitteita.
Hän tähdentää, ettei ainoastaan verojen korottelun turvin pötkitä pitkälle tässä tilanteessa.
– Keskustelua on käyty veronkorotuksen suuruudesta, sillä se vaikuttaa säästettävään määrään. Mitä vähemmän veroja korotettaisiin, sitä enemmän joutuisimme etsimään säästökohteita. Joka tapauksessa säästöpaikkoja ja toiminnallisia muutoksia sekä leikkauksia tehdään. Pelkkä veronkorotus ei riitä korjaamaan tilannetta. Mutta lopullinen päätös tehdään valtuustossa.
Ei lomautusten
kannalla
Remonttiryhmän puheenjohtaja ei ole säästötoimien nimissä lomautusten kannalla.
– Henkilökohtaisesti en suosi lomautuksia. Keskusteluissa on niitä sivuttu, ja perussuomalaisten valtuustoryhmä on jättänyt asiaan liittyvän valtuustoaloitteen. Lomautukset ovat talouden laastarointia, josta hyödytään hetkellisesti. Ne eivät ole systemaattinen säästötapa.
Kaupunginjohtajakaan ei näe lomautuksia järkevänä vaihtoehtona.
– Itse näen, että lomautuksilla saadaan aikaan vain tilapäisiä säästöjä. Nyt tarvitaan pysyviä ja pitkävaikutteisia ratkaisuja, Sivunen korostaa.
Luojuksen mukaan nyt on tartuttu toimeen, jotta saataisiin aikaan budjetti, joka pitää.
– Toivottavasti tämä menettelytapa edesauttaa talousarviossa pysymistä. Tarvitaan entistä realistisempaa suunnittelua, joka perustuu olemassa olevaan kulurakenteeseen ja arvioituun tulopohjaan. Ennakolta annettu tiukka talousraami on aiemmin ohjannut tekemään jo lähtökohtaisesti epärealistisia arvioita, mutta nyt lähtökohtina ovat olleet todelliset tunnusluvut.
– Talousarvion pitäisi pyrkiä vastaamaan yhä paremmin vallitsevaan palvelutarpeeseen ja henkilöstörakenteen mukaisiin menoihin eli todelliseen kustannusrakenteeseen. Tähän ei valitettavasti entisissä talousarvioiden laadintaprosesseissa ole päästy, mistä osoituksena edellisten kausien tarpeet muutostalousarvioille. Vuoropuhelulla ja yhteisellä työskentelyllä ei ainakaan asioita viedä nykyistä huonompaan suuntaan, Luojus tähdentää.
