Kun työmarkkinajohtajat kertoivat elokuun lopussa pohtivansa helatorstain ja loppiaisen siirtämistä lauantaina pidettäviksi, syntyi esityksestä melkoinen juupas–eipäs-väittely. Kahtiajako on yllättävän selvä: työnantajapuoli pitää ajatusta hyvänä, kun taas työntekijät ja kirkko tyrmäävät idean.
Helatorstait ja loppiaiset vietettiin Suomessa lauantaisin vuosina 1973–1991. Päivät palautettiin takaisin kirkollisen kalenterin mukaisille paikoilleen kirkolliskokouksen aloitteesta. Myös muualla Euroopassa kirkolliset juhlapäivät vietetään edelleen oikeilla paikoillaan.
Siirto voisi lisätä tuottavuutta
Kaupunki on Ylöjärven suurin työllistäjä, ja nykyisessä taloustilanteessa kaupunki haluaa ottaa käyttöönsä kaikki mahdolliset keinot tuottavuuden kohentamiseksi.
Niinpä kaupunginjohtaja Pentti Sivunen pitää ajatusta arkipyhien siirtämisestä melko hyvänä.
– Niin kutsuttu rakennepoliittinen ohjelma tarkoittaa kuntasektorille kahden miljardin euron lisäsäästövelvoitetta. Siksi kaikki tuottavuuden petraamiseen tähtäävät välineet ovat tervetulleita, eli suhtaudun työmarkkinajärjestöjen esitykseen myönteisesti, Sivunen sanoo.
Hän muistuttaa, että tuottavuuden kohentaminen tarkoittaa kuntasektorin toiminnoissa käytännössä nykyistä suurempia lapsiryhmiä päiväkodeissa, suurempaa luokkakokoa kouluissa sekä vähemmän hoitajia sairaaloissa ja vanhustenhuollon yksiköissä.
– Näyttää kuitenkin siltä, että kehitys kulkee toiseen suuntaan. Siksi lienee todennäköisempää, että joitakin kunnan lain velvoitteella tekemiä tehtäviä vain puretaan ja siten kustannusten kokonaismäärää alennetaan.
Kunnilla on tällä hetkellä yli 530 lakisääteistä ja yli 900 erilaisilla normeilla tai muilla säädöksillä määrättyä tehtävää
– Viime aikoina on nostettu esiin kuntasektorilla olevat tiukat henkilöstön koulutuspätevyysvaatimukset. Toivomme näihin pätevyysvaatimuksiin lievennystä siitä huolimatta, että parhaillaan ministeriöissä vain suunnitellaan näiden normien tiukentamista.
Sivunen myös toivoo, että paikallinen sopiminen työnantajien ja työntekijöiden puolella yleistyisi valtakunnallisen sopimisen rinnalla.
– Kustannustehokkuutta ja tuottavuutta voidaan oleellisesti lisätä paikallisen osaamisen ja tietämyksen varassa. Siksi tuen ajatuksia, että entistä enemmän arjen järjestelyistä voitaisiin sopia paikallisella tasolla.
Ylöjärven kaupungin hallintojohtaja Timo Saari on Sivusen kanssa samoilla linjoilla. Hän kuitenkin sanoo, että ihan kaikista asioista ei voida sopia paikallisesti.
– Tehostamistoimet ratkaistaan pitkälti paikallisella tasolla, mutta tällainen arkipyhien siirto vaatii valtakunnallista ratkaisua, Saari toteaa.
Saaren mielestä arkipyhien siirtämisestä viikonloppuun on syytä keskustella.
– Kestävyysvaje ja siihen liittyvät säästö- sekä tehostamistoimet ovat tarpeen. Tässä keskustelussa ja valmistelussa arkipyhien siirto on yksi pohdinnan alla oleva asia. En tunne kaikkia työmarkkinajärjestöjen esityksen osia, mutta teoreettisesti en näe esitystä mahdottomana. Ymmärrän kuitenkin myös toisenlaisia näkökantoja.
Ylimääräisiä vapaapäiviä liikaa?
Tilastokyselyjen perusteella enemmistö yrittäjistä kannattaa arkipyhien siirtoa viikonloppuun.
Lisäksi esimerkiksi Kaupan Liiton toimitusjohtajan Juhani Pekkalan mukaan liitto suhtautuu arkipyhien siirtämiseen myönteisesti.
Pekkala sanoi Yle Uutisille, ettei arkipyhien siirrolla olisi kuitenkaan vaikutusta työvoimakustannuksiin. Mahdollisuus pitää kauppa auki loppiaisena ja helatorstaina on kuitenkin kaupan alalle tärkeää.
Ylöjärven Yrittäjien puheenjohtaja Valto Koivula muistuttaa, että esimerkiksi torstaivapaa aiheuttaa paineita pitää myös perjantaina vapaata.
– Nämä yhdessä vaikuttavat huomattavasti yrittäjän viikon tuottoon ja ohjelmaan. Tynkäviikot tulevat kalliiksi ja vaikuttavat yrityksen tehokkuuteen, Koivula sanoo.
Hänen mukaansa myös ylimääräisiä työsopimusperäisiä vapaapäiviä eli niin sanottuja pekkaspäiviä tulisi vähentää. Koivulan mukaan monesta tällaisesta asiasta voitaisiin sopia työpaikkakohtaisesti.
– Paikallisessa sopimisessa on etuna tuntemus. Tiedetään työtilanne sekä tuottavuusvaatimukset. On huomioitava myös se, että työtä tekevä väestömme vähenee jatkuvasti, ja jäljellä olevat tekijät saavat miettiä koko ajan uusia tehokeinoja elintason ja tuottavuuden ylläpitämiseksi sekä nostamiseksi, Koivula miettii.
Arkipyhälistat hankalia hoitoalalla
Työntekijäjärjestöt eivät luonnollisesti ole kovin innoissaan työmarkkinajohtajien arkipyhäesityksestä. Tosin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ei ole vielä ottanut virallista kantaa asiaan.
Tehyn mukaan asiasta pitää kuitenkin sopia valtakunnallisesti keskusjärjestötasolla.
Tehyn Ylöjärven ammattiosaston puheenjohtaja Niina Immonen muistuttaa, että hoitotyö on suurelta osin erilaisessa asemassa kuin työ, jota tehdään arkena toimistotyöaikaan. Esimerkiksi sairaalat ja vanhainkodit ovat avoinna riippumatta päivästä ja vuorokaudenajasta.
– Arkipyhät ovat pienellä ja nopealla otannalla tervetulleita katkoja työntekoon työntekijöiden näkökulmasta. Hoitotyö on monin tavoin haastavaa ja työntekijöitä kuluttavaa, eikä palkkaus vastaa työn vaativuutta ja vastuuta. Epämukavista työajoista saadut korvaukset ovat täysin perusteltuja, vaikkakin alimitoitettuja. Arkipyhien siirto lauantaille tarkoittaisi lisää työpäiviä vuoteen ja tämä tarkoittaa palkanalennusta työntekijän näkökulmasta, Immonen sanoo.
Hän kuitenkin myöntää, että hoitoalalla käytettävät arkipyhälistat ovat monella tapaa hankalia myös hoitotyöntekijän näkökulmasta.
Monessa paikassa hoitotyössä tehdään jaksotyötä tai muodollista jaksotyötä. Tällöin työaikaa tarkastellaan kolmen tai kuuden viikon tasoittumisjaksoissa. Arkipyhät puolestaan lyhentävät työaikaa.
– Mikäli työntekijä on tehnyt lisä- tai ylityötä niin sanotulla arkipyhälistalla ja sattuu äkillisesti sairastumaan, hän menettää osan sisään tehdyistä tunneista vajaiksi jääneiden tuntien täyttöön. Tämä saattaa johtaa siihen, että työntekijät tulevat sairaina töihin, jotteivät menettäisi tehtyjä tunteja, Immonen kertoo.
Immosen mielestä työn tuottavuutta pitäisi tarkastella laajassa mittakaavassa. Hän muistuttaa, että hoitoalalla työn tuottavuutta on hankala mitata.
– Onko tuottavaa vain se, että mahdollisimman moni potilas menee systeemin läpi mahdollisimman nopeassa ajassa? Tuottavaa ei ole myöskään se, että työntekijä joutuu repimään omasta selkänahastaan kaikkensa työnantajan hyväksi, Immonen toteaa.
Hänen mukaansa työnantajan ja työntekijöiden vuoropuhelu on tärkeää mietittäessä tuottavuutta.
– Hoitoalan työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita. Ruohonjuuritasolta lähtee moni vinkki, joilla työn tuottavuutta voidaan lisätä pieninkin muutoksin.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n Ylöjärven paikallisyhdistyksen pääluottamusmies Arja Uusikartano puolestaan sanoo, että maltillinen työmarkkinaratkaisu jo osaltaan luo työn tuottavuutta.
– Jos työn tuottavuuden suunta on se, että työpäivistä tulee entistä sujuvampia ja kaikkien työntekijöiden osaamista kehitetään sekä hyödynnetään nykyistä mielekkäämmin ja siitä myös palkitaan, on asiassa onnistuttu, Uusikartano ohjeistaa.
Hänen mielestään arkipyhien siirtämisessä ei ole mitään järkeä.
– Näen sen työsuhteiden heikentämistoimenpiteenä. Toisin sanoen tekisimme vuodessa ylimääräisiä työpäiviä palkatta.
Uusikartano haluaa, että asioista sovitaan pääosin valtakunnallisesti, sillä hänen mielestään se lisää työntekijöiden tasapuolista kohtelua.
– Aina toki voidaan sopia myös paikallisesti paremmin, jos siihen on tahtoa ja pyrkimystä, Uusikartano lisää.
Kirkko pitää kiinni perinteistään
Suomen evankelisluterilainen kirkko ei tietenkään ole kovin innoissaan kirkolliseen kalenteriin kajoamisesta. Arkkipiispa Kari Mäkinen ehti tyrmätä työmarkkinajärjestöjen esityksen tuoreeltaan.
– Minusta pyhien muuttaminen ei ole viisasta eikä hyvä asia. Siinä liitytään sellaiseen suomalaisen kulttuurin ja elämänmuodon perustaan, ihmisten elämänrytmiin, jota ei voi samoilla mittareilla mitata kuin taloutta ja tuottavuutta, Mäkinen sanoi Yle Uutisille.
Ylöjärven kirkkoherra Kimmo Reinikainen on samaa mieltä Mäkisen kanssa.
– Työn tuottavuuden nimissä tehdään paljon asioita, mutta kannattaisiko aloittaa jostakin muusta kuin arkipyhien siirtämisestä? En ole siis kovin innostunut ajatuksesta, Reinikainen sanoo.
Reinikainen ymmärtää sen, että rapatessa roiskuu, kun työmarkkinajärjestöt yrittävät saada aikaiseksi kompromisseja. Kirkkoherra kuitenkin muistuttaa, että arkipyhät tarjoavat hengähdystaukoja vuoden kiertoon.
– Helatorstai rytmittää kevättä tarjoamalla mukavan tauon. Loppiainen on taas merkki joulunajan päättymisestä, minkä jälkeen ihminen osaa palata arkeen. Ymmärtääkseni ihmiset pitävät näitä päiviä itselleen melko tärkeinä, Reinikainen toteaa.
Ylöjärven entinen kirkkoherra Antero Honkkila ei myöskään ymmärrä, miksi arkipyhiä pitäisi jälleen siirtää.
– Ajatus tuntuu yhtä hullulta kuin Mauno Koiviston aikana. Kirkon toiminnan kannalta ei ollut hyvä, että arkipyhät olivat aikoinaan lauantaisin. Kaiken kaikkiaan kirkon olisi syytä pitää viimeiseen asti kiinni perinteistään. Kirkkovuoden kulkuun ei kannattaisi kajota, Honkkila linjaa.
Hänen mukaansa ihminen kaipaa aina välillä rytminvaihdosta. Arkipyhät tarjoavat sellaiseen hyvän mahdollisuuden.
– Ihmisen luontainen rytmi vaatii tällaisia vapaita. Nykyään suurin osa ihmisistä pitää arkipyhien yhteydessä pidennettyjä lomia, mikä on hyvä asia, Honkkila sano
Kommentointi on suljettu.