Viime viikon torstaina eli 5. syyskuuta vietettiin valtakunnallista Yrittäjän päivää. Luonnollisesti myös ylöjärveläisyrittäjät kokoontuivat yhteen kaupungintalon valtuustosalissa. Ilta tarjosi mielenkiintoisia puheenvuoroja sekä myös kommentteja ja keskusteluita yrittäjiä kiinnostaviin aiheisiin.
Yrittäjien lisäksi valtuustosaliin oli saapunut myös kaupungin päättäjiä niin poliittisesti oikealta kuin vasemmaltakin laidalta. Ennen keskustelun varsinaista starttia Ylöjärven kaupungin edustaja ja Ylöjärven Yrittäjien nokkamiehet allekirjoittivat yhdessä sitoumuksen yrittäjyyden edistämiseksi puutarhakaupungissa.
Kaupunkia edusti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivu. Ylöjärven Yrittäjistä puolestaan nimensä sitoumukseen kirjoitti puheenjohtaja Valto Koivula sekä Viljakkalan ja Kurun yhdistysten liiderit Teuvo Hakanen ja Tapani Tienari.
Yrittäjän päivän ehtoo käynnistyi Tampereen yliopiston hallintotieteiden professorin Risto Harisalon puheenvuorolla.
Harisalon mukaan yrittäjyys pyrkii näkemään tulevaisuuteen.
– Jos ajattelemme niin, että emme tiedä varmuudella tulevaisuuden tarpeitamme, silloin yrittäjyydellä on tilaa yhteiskunnassamme.
Yrittäjyyteen sisältyy aina hyppy tuntemattomaan.
– Me kaikki olemme tietämättömiä tulevaisuutemme edessä. Edes yliopistojemme parhaimmat osaajat eivät pysty kertomaan meille, mitkä ovat huomisen tarpeemme ja kuinka organisoimme toimintamme tehokkaimmin, Harisalo muistutti.
– Koska olemme radikaalisti tietämättömiä, tarvitsemme yrittäjyyttä uutta luovaksi voimaksi hän lisäsi.
Professori Harisalon mielestä huomispäivän hyvinvointi on meidän kaikkien harteilla.
– Tulevaisuus on tavallisten ihmisten arkisen yrittäjyyden ja näkemyksellisyyden varassa.
Yrittäjyys kristallisoituu kyvyksi löytää uutta ja toimivaa yhteiseksi hyväksi.
– Te voitte ajatella, että perustetaan komitea, jolla asiat ratkotaan. Edellä mainittu on tietysti yksi tapa ajatella.
– Komitean tyyppiseen näkemykseen ei kuitenkaan tarvita yrittäjyyttä. Jos tiedämme kaiken olennaisen, yrittäjyydelle ei ole silloin sijaa.
– Sen sijaan jos emme tiedä kaikkea, silloin yrittäjyydellä on oma paikkansa, Harisalo vertaili.
Professori Harisalo korosti, että yrittäjyys ponnistaa tavallisten kansalaisten halusta luoda uutta ja toimivaa todellisuutta.
– Yrittäjyys on kiinni niistä ihmisistä, jotka ovat aivan tavallisia kansalaisia. Emme vain tiedä, keitä he ovat.
– Tiedättekö, että Englannin teollisen vallankumouksen synnyttivät luku- ja laskutaidottomat ihmiset? Sitä eivät synnyttäneet valtiovallan komiteat ja akateemiset henkilöt. Sen loivat aivan tavalliset ihmiset, Risto Harisalo tähdensi.
Yrittäminen kehittyy oman logiikkansa mukaisesti.
– Yrittäjyys on prosessi uusien ideoiden ja oivallusten tuottamiseksi.
– Tarvitsemme tähän työhön kaikkia, koska emme tiedä, kuka uudet ideat keksii, Risto Harisalo muistutti.
Yrittäjyyttä luonnehtii erityisesti voimakas orientaatio tulevaisuuteen. Sen aikamuoto on suomen kielessä tuntematon eli kyseessä on futuuri.
– Yrittäjyys yrittää irrottautua tästä hetkestä, kivuta tulevaisuuteen, murtaa nykyisiä käytäntöjä ja jäsentää asiat uudella tavalla, professori Harisalo havainnollisti.
Kohtalon yhteys
Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Olli Sirén oli erityisen mielissään tilaisuuden alkuvaiheessa kirjoitetusta sitoumuksesta.
– Syy siihen, miksi yrittäjäjärjestöt ympäri Suomen niemen järjestävät näitä tilaisuuksia, on nimenomaan se, että yrittäjät ja kaupunki tunnustavat sen kohtalon yhteyden, joka meillä on olemassa.
– Sitoumus on periaatteellisella tasolla varsin merkittävä. Toivottavasti tämä tuo jatkossa uusia ajatuksia useastakin eri näkökulmasta, varapuheenjohtaja Sirén kiitteli.
Tekemistä riittää
Myös kaupunginjohtaja Pentti Sivunen oli mielissään yrittäjien ja kaupungin päättäjien kohtaamisesta. Pisteitä sai myös Risto Harisalon mukaansatempaava esitys.
– On ollut ilo kuunnella Risto Harisaloa ja tuota teoreettista viitekehystä, joka puhuttelee kovasti. Tarvitsemme teorian tekijöitä, jotta me arjen toimijat voisimme suunnata voimamme oikealla tavalla.
Ylöjärven luotsi ja talouden tarkkasilmäinen havainnoitsija muistutti koko kuulijakuntaa siitä, että parempien aikojen eteen on kaikilla rutkasti tehtävää.
– Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi on koskettanut Suomea enemmän kuin mitään Euroopan maata. Bruttokansantuote on laskenut 5,5 prosenttia.
– Jos ajatellaan, että talouden kasvu olisi jatkunut vuoden 2008 jälkeen noin kahdella prosenttiyksiköllä. Meillä on kurottavana noin 15 prosentin kasvuvaje normaaliin kehitykseen verrattuna.
– Emme ole vielä selviytyneet lamasta, meillä on erittäin suuret haasteet edessämme.
