Koirakoulu Koirakoutsi löysi pitkän etsinnän jälkeen toimitilat kotikaupungista. Naisen vaistoa ja pientä salapoliisintyötä se vain vaati. Avajaisia vietetään sunnuntaina.
Koirakoutsin kouluttaja Mika Jalonen myhäilee. Kunnon tilat mahdollistavat tehokkaamman toiminnan. Muistissa ovat vielä muutaman vuoden takaiset talvet, jolloin Mika ja Krista pitivät tottelevaisuuskursseja illan pimeydessä koulujen kentillä.
− Lumisateessa seistiin lyhdyn alla, Mika puistelee päätään hymyillen.
Nyt ylöjärveläisyritys Koirakoutsi on vuokrannut isot tilat Soppeenmäen teollisuusalueelta. Noin 40 metriä pitkä halli jakautuu kahteen 16 metrin levyiseen tilaan. Samanaikaisesti voi siis treenata useampi ryhmä. Toisaalta isompien tapahtumien aikana koko halli voidaan ottaa käyttöön.
Talvellakaan hengityksen ei pitäisi isommin höyrytä: sisälämpötila pysyy 12−15 asteessa. Tekonurmi, jonka seassa on hiekkaa ja kumirouhetta, on turvallinen alusta.
Rally-tokon taitaja
Koirakoulu Koirakoutsin ryhmissä on mahdollisuus harrastaa muun muassa tokoa, rally-tokoa ja agilityä. Agilityn erikoiskursseja uudella hallilla vetävät agi.fi-yrityksensä nimissä Niina ja Tero Mesiranta. Tiloja voidaan vuokrata ulkopuolisillekin.
Krista Karhu tunnetaan rally-tokon taitajaksi, joten Koirakoutsin ryhmiin hakeutuu moni, joka tahtoo harrastaa lajia tavoitteellisesti.
Krista Karhun berninpaimenkoira Bea oli maan ensimmäinen rally-toko-valio ja viime vuoden Suomen mestari. Krista Karhu toimii valtakunnallisen lajiyhdistyksen koulutusvastaavana.
− Lajista on tulossa virallinen ensi vuonna. Koulutan yhtä mielelläni edistyneitä ja aloittelijoita. Alkeiden opettamisessa hauskaa on nähdä ihmisten ja koirien innostuvan.
Vainua ja tuuria
Sopiva teollisuushalli Koirakoutsin käyttöön löytyi kuin ihmeen kaupalla.
Vuorentaustassa asuvat Krista ja Mika ovat jo useamman vuoden etsiskelleet sopivia tiloja yritykselleen. Toimitilat Lielahdessa olivat käymässä ahtaiksi, ja kotikaupungin puolelle teki mieli.
He kiertelivät katsomassa useampia halleja Ylöjärvellä, mutta mikään ei tuntunut sopivalta. Yksi karsiutunut kohde oli Pinotiellä. Siellä käynnin jälkeen Krista ehdotti Mikalle, että ajeltaisiin vielä vähän ympäriinsä – jospa jonkun kiinteistön edustalla olisi myynnissä- tai vuokrataan-kyltti.
Kylttejä ei näkynyt. Sen sijaan Krista bongasi keltaisen hyvänkokoisen hallin, joka näytti olevan tyhjillään. Siinähän se oli.
− Mika tokaisi heti, että eihän pihassa ollut mitään kylttiä myynnissä tai vuokrattavana olemisesta. Minä olin jo varma, että siitä tulee meidän hallimme. Paikkahan oli ihan autio, Krista Karhu hymyilee.
Pienen salapoliisityön jälkeen Krista sai selville hallin omistajan. Ja tosiaan: halliin kaivattiin vuokralaista.
− Sattui valtavan hyvä tuuri. Omistajat eivät olleet ehtineet vielä mainostaa missään, kun soitin ja sanoin, että haluan vuokrata heidän hallinsa. He olivat myötämieleisiä, ja reilussa viikossa saimme käytännön asiat sovittua.
Nyt ollaan niin pitkällä, että avajaisia vietetään sunnuntaina. Hallilla on avoimet ovet koirallisille ja koirattomille kävijöille. Ohjelmassa on ainakin lajiesittelyjä ja pieniä kisoja.
Jumppaa koiran kanssa
Elokuussa Karhu ja Jalonen ovat panneet tiloja kuntoon. Syyskuussa toiminta alkaa täysillä.
Omassa kaksikerroksisessa siivessään ovat toimisto- ja luentotilat. Alakerran vastaanottotiloissa toimivat sovittuina aikoina muun muassa osteopaatti, koirahieroja ja trimmaaja.
− Luentotilassa voidaan pitää myös dobo- ja id-tunnistuskursseja, Krista Karhu kertoo.
Dobo toistuu Kristan puheessa usein. Mitä ihmettä se tarkoittaa?
− Dobo on koiran ja ohjaajan yhteistä jumppaa, jota tehdään jumppapallon avulla. Dobo treenaa koiran syviä lihaksia ja etenkin takavartaloa. Vahvaa takapäätä tarvitaan yllättävän monessa koiralajissa koiratanssista tokoon.
Mika Jalonen vetää Hillintä, hallinta, hauskanpito -nimistä ryhmää. Siinä opetellaan käyttäytymään esimerkiksi taluttimessa maltillisesti.
− Koiran kanssa tekeminen ei aina saa olla liian päämäärätietoista. Pitää myös heittäytyä hetkeen, Jalonen sanoo.
Joka kerralla on pidetty myös pieni teematuokio, jossa on tutustuttu johonkin koiralajiin: koiratanssiin, agilityyn tai doboon.
− Tai siis Mikan versioon dobosta, Krista naljailee.
HHH ei ole varsinainen kurssi vaan ryhmä, joka pyörii non-stoppina. Mukaan voi ilmoittautua niille kerroille, joille pääsee. Tilaa vain tuppaa olemaan niukasti.
− Ne, jotka ehtivät ilmoittautua ensimmäisille kerroille, tykästyivät niin, että ovat jumittuneet mukaan, Mika nauraa.
Muutos on mahdollinen
Mika Jalonen pitää myös yksityisvastaanottoja Lielahden Musti&mirri-kaupan tiloissa. Yksityisvastaanotolla käyvät koirakot, joilla ei vielä ole yhteistyön edellytyksiä.
− Koira voi olla hyvin arka ja vetäytyvä. Toinen esimerkki on koira, joka on päättänyt, että kaikki on sille välitöntä uhkaa, ja käyttäytyy sen mukaan.
Jalosen intohimosta eläinten kanssa työskentelemiseen kertoo se, että joskus vastaanotot venyvät jopa nelituntisiksi. Lohduttavaa on, että koira kuin koira pystyy muuttumaan.
− Omistajan pitää tehdä muutos mahdolliseksi noudattamalla sovittuja periaatteita jatkuvasti kotioloissa. Kun koiralle annetaan mahdollisuus muuttua, se usein muuttuu. Tapahtuu huikean upeita asioita, Mika innostuu.
Krista korostaa, että rauhoittumisen opettelu kuuluu joka koiralle. Rauhoittumiseen ei yksikään karvakorva totu, jos sille viskotaan palloa tuntitolkulla päivittäin tai muuten vain kaikki, mitä sen kanssa tehdään, on kiihdyttävää.
− Sitten ihmetellään, kun sama koira riehuu kuumakallena hihnankin päässä, Krista Karhu huokaa.
− Jarru pitää opettaa ensin. Kun se osataan, voidaan välillä viilettää Linnanmäki-tason villiinnyttävissä kokemuksissa. Niiden jälkeen palataan taas arkeen, Mika Jalonen sanoo.
Alan ammattilaisia
Elokuussa Koirakoutsilla starttasi eläintenkouluttajaksi tähtäävien oma kurssi. Ryhmässä on eläinten kouluttamisesta kiinnostuneita ihmisiä, jotka haluavat syventää omaa osaamistaan. Osa porukasta tähtää eläintenkouluttajan näyttötutkintoon asti. Muun muassa Mika Jalonen.
Eläintenkouluttajan ammattitutkinto on alan ainut virallinen tutkinto Suomessa. Krista Karhulla se jo on plakkarissa.
− Koirakoutsilla kouluttavat ihmiset ovat tosissaan perehtyneet erikoisalaansa. Esimerkiksi Satu Välimäki, joka vetää hajupuolen kursseja, on niiden asioiden ammattilainen. Hän on erikoistunut muun muassa id-jälkeen, jossa koira etsii ihmistä tämän ominaishajun perusteella, Krista Karhu kertoo.
− Olemme pitäneet Koirakoutsin omien kouluttajien koulutuspäiviä yhdessä Delfinaarion väen kanssa, Mika mainitsee.
Koiraharrastusten kirjo tuntuu kasvavan vauhdilla. Kurssit täyttyvät kaikkialla. Voiko koiraa enää ottaakaan, jos sille ei ole vähintään yhden lajin treenisuunnitelmaa?
− Peruskäytöstapojen opettaminen riittää. Koira voi olla arjen sankari, vaikkei sen kanssa harrastettaisi tavoitteellisesti. Ota koira mukaan arjen piristyksiin: mustikkametsään tai kävelyretkelle Arboretumiin. Olisi tylsää, jos koira joutuisi jäämään pois tällaisista elämyksistä sen vuoksi, ettei sille ole opetettu, miten olla, Krista Karhu vinkkaa.
Yksi koira on täynnä virtaa, toinen taas ylirauhallinen. Koirilla on perusluonteensa kuten ihmisilläkin, joten oman koiran persoonallisuus pitää hyväksyä sellaisena, kuin se on. Jokainen koira on erilainen.
− On paljon kiinni siitä, miten koiran kanssa toimii. Sinulla on lupa tykätä täysillä koirastasi, vaikkei se olisikaan yhtä supersosiaalinen kuin naapurin sesse, Krista korostaa.
− Temppuja voi opettamalla opettaa, mutta tekemisen ilo ja riemu syntyvät vain yhdessäolosta.
Mika lisää, että yhdessä tekeminen ja jaettu oppimishistoria rakentavat luottamusta.
− Ei pihan perällä itsekseen päivät viettävä koira kartuta luottamusta omistajaansa.
+++++
Koirakoutsi-hallin avajaiset 8. syyskuuta kello 11–15 osoitteessa Pinotie 2.
