Peruskoululaisilla, lukiolaisilla ja ammattiopistolaisilla kesätyökausi on jo tiensä päässä. Koko joukko opiskelijoita ja muita suvitöihin tarttuneita jatkaa kuitenkin vielä kesäpesteissään. Yksi heistä on Aino Piiparinen, joka riemuitsee saadessaan soveltaa opiskeluaikoina oppimiaan tietoja ja taitoja äitiysneuvolassa.
Tänä päivänä moni vasta valmistunut joutuu aloittamaan työsarkansa kesäpestissä tai muissa pätkätöissä.
Niin kävi myös keväällä paperit taskuunsa painaneelle Aino Piipariselle, joka tarttui kesätyöhön Ylöjärven keskustan neuvolassa. Sopivia pitkäaikaispestejä ei ollut tarjolla.
Mutta moinen ei nuorta naista haittaa.
– Koen kesätyötyyppisen työskentelyn heti valmistumisen jälkeen hyvänä. Näkee erilaisia paikkoja, työtapoja ja työyhteisöjä.
Kun ei vakiinnu heti yhteen paikkaan, voi hioa urakehitystään. Kätilön ja sairaanhoitajan paperit nimittäin avaavat Piipariselle lukuisia ovia. Paraikaa hän työskentelee äitiysneuvolassa mutta voisi työskennellä myös esimerkiksi synnytyssalissa, synnyttäneiden tai raskaana olevien vuodeosastolla sekä naistentautien yksiköissä. Niin ikään sairaanhoitajan tehtävävalikoima on kirjava.
Syntymä tuntuu aina ihmeeltä
Neuvolatyössä Aino Piiparinen nauttii itse oivaltamisesta.
Hän kohtaa raskaana olevat ja perheet itsekseen ja arvioi tilanteet omin neuvoin.
– Saan hyödyntää ammattitaitoani täysillä, nainen hymyilee.
Vastuu työssä tehdyistä ratkaisuista miellyttää Piiparista. Toisaalta se voi toisinaan tuntua raskaalta.
Synnytykset ja raskauteen liittyvät asiat kiehtovat kesätyöläistä. Siksi hän opiskelemaan hakiessaan valitsikin kätilölinjan terveydenhoitaja- ja sairaanhoitajalinjan sijaan.
– Kätilö elää raskautta perheiden kanssa. Vaikka synnytyksissä ollaan kerta toisensa jälkeen mukana, ne ovat joka kerta erilaisia tilanteita.
Piiparista ei hirvitä, vaikka lapsen tulo maailmaan ei olekaan siistiä ja rauhallista touhua.
– En kiinnitä huomiota vereen ynnä muuhun, vaan synnytys on joka kerran ihme. Siinä perheen elämä muuttuu, ja on ainutlaatuinen mahdollisuus, että saa osallistua niihin hetkiin.
Neuvolassa työskentelevää ihastuttaa myös se, että raskaana olevat ja synnyttävät eivät tavallisesti ole sairaita vaan vastaanotolla käydään hyvin luonnollisen elämäntapahtuman vuoksi. Piiparista tosin kiinnostavat myös riskiraskaudet, mutta olemukseltaan neuvola- ja kätilötyö on luonnollisuudessaan kovin erilaista kuin muut sairaanhoidon alueet.
Piiparisen luonne sopii neuvolatyöhön mainiosti. Nainen uskoo, että häntä on helppo lähestyä ja hänelle voi puhua kaikesta. Työssä oppii myös lukemaan ihmisiä.
– Uskon sen näkyvän, että tykkään olla ihmisten kanssa. Tässä työssä oma persoona on tosi iso työväline.
Lapsirakkaus kuuluu työkalupakkiin. Vaikka tämänhetkisessä pestissä suuri osa työstä kuluu vielä synnyttämättömän äidin kanssa, myös lapsi on kuviossa koko ajan mukana.
– Raskausaikana lasta seurataan ja tarkkaillaan samoin kuin äitiäkin. Neuvolatyöntekijän täytyy haluta pitää molemmista huolta.
Neuvolatyössä yksi, varsin yllättävä, asia on tuntunut Piiparisesta hankalalta. Päivätyörytmiin tottuminen on vaatinut pinnistelyä. Vuorotyö taas sopii naiselle kuin hanska käteen.
– Kun olen tehnyt aiemmin vuorotyötä, en osaakaan herätä joka päivä samaan aikaan. Vuorotyössä on ihanaa, kun on arkivapaita. Silloin pääsee kätevästi esimerkiksi pankkiin asioimaan.
Neuvola on tuttu mutta elää ajassa
Nykyään puhutaan paljon lasten ja nuorten ongelmista, kuten kurittomuudesta, turvattomuudesta ja vastuuttomuudesta.
Aino Piiparinen kuitenkin arvelee, että moni lasten pulma nousee pintaan vasta kouluiässä.
Nuortenkaan vastuuttomuus ei kuki neuvolavastaanotoilla: neuvolatyöläisen mielestä nuoret pitävät itsestään ja ehkäisystä hyvin huolen, eikä todella nuoria äitejä ole paljon.
Joitakin ajankohtaisia harmeja kuitenkin ilmenee. Esimerkiksi osalla vastaanotolle tulevista on mielenterveysongelmia.
Piiparinen on huomannut, että odottavilla äideillä on yhä enemmän perussairauksia. Lisääntyneisiin havaintoihin voi tosin vaikuttaa sekin, että seulontoja tehdään aiempaa runsaammin.
Moderni maailma ei ole tehnyt uusista vanhemmista avuttomia, vaikka nykyisin tieto ei aina välitykään sukupolvelta toiselle entiseen tapaan.
– On satunnaisia äitejä, jotka eivät tiedä, miten laitetaan ruokaa tai hoidetaan lapsia. Heillä voi ilmetä uuden pelkoa. Se näkyy, että ihmiset muuttavat pitkin Suomea ja on paljon perheitä, joilla ei ole riittävää tukiverkostoa lähellä.
Viime vuodet ovat tuoneet muutoksia myös neuvolalaitokseen.
– Pari vuotta sitten on alettu tehdä laajoja tarkastuksia, joissa kumpikin vanhempi on paikalla ja koko perheen hyvinvointi kartoitetaan. Tämä on tosi hyvä asia, kunhan tarkastukset toteutuvat. Toisaalta ne ovat myös pitkiä ja kuormittavia käyntejä.
Palveluita on jouduttu saksimaankin. Tilanteiden salliessa uudestaan synnyttäville tarjotaan aiempaa vähemmän neuvolakäyntejä.
Lisäksi neuvola ruuhkautuu lapsiperheitä pullottavalla Ylöjärvellä. Niinpä eri hoitajille suuntautuvia, alueiden mukaisia potilasjakoja on punnittava.
Neuvola on vanha ja tuttu palvelu, johon ihmiset osaavat ottaa hyvin yhteyttä. Järjestelmän tutuksi tekeminen ei siis tiedä neuvolahenkilökunnalle päänvaivaa. Se, mitä ei tiedetä, osataan kysyä vastaanotoilla tai puhelimessa.
Ja törmääpä Piiparinen kysymyksiin vapaa-ajallakin. Lasta odottavat tuttavat kyselevät tietoa ja neuvoja. Tuore kätilö jakaakin niitä mielellään, joskin toisinaan työasiat olisi mukava jättää hetkeksi mielestä.
Piiparisella ei ole omia lapsia, mutta tulevaisuuden varalle hän saa työssään paljon arvokasta tietoa. Kääntöpuolena on se, että kätilö tietää kaikki raskauteen liittyvät ikävät asiat ja riskit.
– Tieto on sekä hyöty että haitta. Sitten kun tilanne tulee kohdalleni, näkee kumpi puoli voittaa.
Kiintoisat vaikkakin hektiset opinnot
Vasta valmistunut kulutti koulunpenkkiä neljän ja puolen vuoden ajan. Palkintona oli sekä kätilön että sairaanhoitajan pätevyys.
Sairaanhoitajan opinnot kuuluvat kaikkien kätilöopiskelijoiden kavalkadiin opintojen alkuvaiheessa.
Loppupuoliskolla erikoistutaan kätilöksi ja käydään kaikki ammattiin kuuluvat erityisosa-alueet läpi. Tämä on Piiparisen mielestä etu, sillä useat ovet pysyvät auki. Kynnys hypätä erilaisiin tehtäviin pysyy matalahkona, kun opiskelijat eivät valitse mitään osa-aluetta painotettavaksi ylitse muiden.
Sekä teoriaa että käytännön harjoittelua sisältäneet opinnot jäivät Piiparisen mieleen sekä mielenkiintoisina että rankkoina.
– Mukavimpia olivat harjoittelut. Kun näkee käytäntöä ihmisiltä, jotka ovat tehneet tätä työtä kauan, oppii sen, mitä ei koulussa opi.
Kova tahti ja huikea määrä sisäistettäviä asioita tekivät opiskelusta rankkaa.
– Tuntui, että oli aina sata asiaa rästissä. Välillä oli epätoivoinen olo, mutta jotenkin kaikki järjestyi.
Tietoryöppy ja hoppu myös palkitsivat.
– Kun huomasi, että ymmärtää tai osaa tehdä jonkin asian, tuli tosi hieno fiilis.
Harjoittelut sekä kesäiset ja opintojen ohessa tehdyt työt Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluissa vahvistivat nuoren halua alalle. Vammaistyö Ylisellä antoi myös hyödyllistä perspektiiviä ja vaihtelua opintoihin.
Nuori nainen onkin kesäpestin päättyessä valmis haistelemaan eri suuntia terveydenhoitoalalla.
– Vaikka olen opiskellut kätilöksi, tekee hyvää tehdä välillä muutakin.
Kesätyöjuttusarja päättyy.
