Alahärmän Miss Power Truck 2013 -kilpailun toiseksi perintöprinsessaksi ylsi puutarhakaupungin oma tyttö Oona Korva. Vasta 18-vuotias neito opiskelee viimeistä vuotta sosiaali- ja terveysalaa Koulutuskeskus Valossa ja valmistuu ensi keväänä. Mikäli ura missinä ei urkene, on hänellä tähtäimessä jatkaa korkeakouluun tai vaihtaa kokonaan alaa kosmetologiksi.
Ylöjärvellä Kaurasmäessä asustava Oona Korva sai kokea elämänsä yllätyksen toissa viikonloppuna, kun siskon kanssa heitetystä vitsistä tuli totisinta totta. Hän nimittäin valikoitui Miss Power Truck -kilvassa kärkikolmikkoon 50–100 innokkaan joukosta.
– Siskoni on aina sanonut minulle, että osallistu ja mene kokeilemaan. Ikinä ennen en ollut vielä yrittänyt. Olin suunnitellut meneväni katsomaan Miss Power Truck -kisaa joka tapauksessa, joten ajattelin koettaa.
Päätyminen kisalavalle kävi vahingossa.
– Ennen mittelöä tutustuin tapahtuman nettisivuihin. Kävi ilmi, että he hakivat osallistujia. Onnekseni päätin yrittää ja katsoa, miten minulle kävisi.
Kurussa 12 vuotta asunut Korva jätti hakemuksensa kuitenkin liian myöhään.
– Jonkin ajan kuluttua ilmoittautumisestani minulle soitettiin, että kisaamaan päätyvät neidot on jo valittu. Jäin kuitenkin varasijalle, enkä menettänyt toivoani lopullisesti. Varauduin kilvoittelemaan, jos käsky kävisi lyhyellä varoitusajalla.
Koulutuskeskus Valossa lähihoitajaksi opiskeleva nuori nainen sai toissa viikon tiistaina hämmentävän puhelun.
– Silloin selvisi, että joku oli peruuttanut osallistumisensa. Minulta kysyttiin, haluanko lähteä mukaan näin nopealla varoitusajalla. Vastasin arkaillen mutta myönteisesti.
Tanssia koko ikänsä harrastanut neiti joutui kääntymään opettajansa puoleen.
– Hivenen minun piti kysellä, miten kameran edessä ja lavalla tulisi poseerata.
Myös kilpailuun valmistautuminen oli oma taiteenlajinsa.
– Minun oli pakko lähteä äkkiä vaatekaupoille, sillä sain kilpailun juontajalta listan, jonka mukainen vaatetus tuli hankkia.
– En ennättänyt oikeastaan olemaan esiintymisen suhteen rauhaton. Paitsi hieman ennen lavalle menoa havahduin ja aloin jännittää, sillä väkeä oli todella paljon paikalla, hän lisää.
Pääasiassa eri-ikäisten miesten muodostaman yleisön edessä esiintyminen ei Korvan mukaan ollut outoa.
– Miehisen katsojakunnan saa naisväkeä helpommin mukaan esitykseen ja kannustamiseen. Se oli omalla tavallaan jopa hauskaa. Katsojilta tuli tosi paljon kannustavia kommentteja. Mitään törkeyksiä en saanut osakseni.
Starailu on tuttua puuhaa
Esiintyminen runsaslukuiselle yleisölle oli Oona Korvalle tuttua puuhaa.
– Olin kyllä toissa viikkoa aiemmin esiintynyt paljon, mutta en vastaavissa kilpailuissa. Se oli kerrassaan ihan uusi kokemus, hän valottaa tuntemuksiaan.
Yksilöllinen tuomareiden pitämä haastattelu piinasi häntä enemmän kuin lavalla tapahtunut juttelu juontajan kanssa.
– Tuomarihaastattelu oli tosi paha. Siinä kohtaa iski lievä paniikki, hän luonnehtii.
Kaikki lutviutui kuitenkin ongelmitta.
– Sain tuomaristolta hyvää palautetta siitä, että otin esiintymiseni aikana vaiteliasta yleisöä mukaan show’hun. Olen lisäksi kuulemma viattoman näköinen.
– Kropaltani olen tuomariston mukaan juuri sopiva, langanlaihoja missejä kauhisteleva Korva toteaa.
Korva treenaa ahkerasti. Salilla vierähtää viikosta hyvä tovi.
– Käyn noin viisi kertaa viikossa puntilla. Koulun ohella tämä treenimuoto on oikeastaan painottunut, sillä opiskelu haukkaa aimo annoksen rajallisesta ajastani. Jos mielii tanssitreeneihin, pitäisi lähteä aina Tampereelle saakka harjoituksiin, myös haitarinsoittoa harrastanut tyttö latelee.
Kilpailuun neiti halusi lähteä lähinnä kokemuksien kartuttamiseksi.
– Janosin uusia haasteita. Halusin myös testata, mihin rahkeet riittävät ja onko tällä alalla mahdollisuuksia menestyä.
Elämysten metsästäminen toden totta kannatti.
– Minulle itselleni jäi kamppailusta todella hyvä fiilis. Aikaa kului myös hauskanpitoon kisailun lomassa. Kilvasta jäi hyvien muistojen lisäksi käteen uusia kavereita ja kontakteja. Keskinäistä nokittelua ei ollut, hän huomauttaa.
– Jatkoa on luvassa. Managerini kanssa olemme miettineet tulevia kiemuroita. Ehkä osallistun tasoltaan näitä kilpailuja kovempiin missikisoihin.
Oona Korva oppi kisailusta yhden asian, joka on ylitse muiden.
– Aina kannattaa yrittää. Se on kaikkein tärkein asia, mikäli mielii saavuttaa jotakin.
Miss Power Truck -kilpailut eroavat tavallisista missimittelöistä siinä, ettei kisailijoiden tarvitse olla konkareita.
– Moni mittelöitsijä oli täydellisen ensikertalainen, mikä osui myös monen epäonnekkaaksi kohtaloksi.
Toisaalta, taiston voittajakin oli ensimmäistä kertaa pappia kyydissä.
– Ennakkosuosikkina voittajaksi pidetty tyttö päätyikin vasta toiseksi. Hänet sivuutti pystymetsästä tullut yllättäjä.
Voittajan valinnassa painoivat muun muassa urheilullinen tausta sekä kuvauksellisuus.
– Power Truck -kisassa sai olla harteikas. Kaikki eivät olleet niin laihoja kuin missikisoissa pitäisi. Moni osallistuja oli normaalikokoinen. Vain muutama oli niin sanotusti tavallista solakampi. Luonnonkauneutta pidettiin arvossa.
– Tämä kamppailu oli tietyllä tavalla enemmän rekka- kuin missipainotteinen.
Tulevaisuus on vielä auki
Se, miltä Korvan tulevaisuus missialalla näyttää, on vielä avoin kysymys.
– En oikeastaan itsekään vielä tiedä. Managerini järjestelee asioita, mutta ajatuksena on ollut, josko menisin Yyteriin ottamaan muutaman kuvan vielä tämän kesän aikana.
– Pituus voi olla aika iso kompastuskivi missin tielläni. Olen moneen muuhun kilpailijaan verrattuna suhteellisen lyhyt.
Neidon tavoite on kuitenkin päästä mahdollisimman pitkälle.
– Ehkä tähtäimessä siintävät valtakunnalliset missikisat. Haluan kuitenkin vetää johonkin kohtaan selvän rajan. En halua todellakaan mihinkään juorulehtiin kuvaani ikinä, vaatimaton perintöprinsessa tekee pesäeroa.
Raja tulee vastaan myös ulkonäkökysymyksissä.
– Missit ovat pääsääntöisesti sangen laihoja. Minä en aio vetää itseäni piippuun kisailun takia. Sitten annan mieluummin koko asian olla.
Tästä eteenpäin Korva jatkaa nykyisiä harjoitusmetodeja.
– Minun käskettiin pysytellä sellaisena kuin nyt olen. Luultavasti jatkan kuntosalilla käyntiä.
Toisaalta ammattiala rajoittaa myös olemusta.
– Kouluttaudun sosiaali- ja terveysalalle. Ei niissä töissä voi näyttää liian laihalta, hän teroittaa.
