Mediassa on ruodittu viime aikoina sisäasiainministeri Päivi Räsäsen puheita kirkosta ja uskonnosta. Kärkkäät kommentit nähdään usein koko kirkon kantana, ja ihmisten asenne kirkkoa kohtaan muuttuu. Räsäsen mielipiteitä ei haluta allekirjoittaa, ja ryntäys eroakirkosta.fi-sivustolle on taattu.
Yksi ihminen ei kuitenkaan voi muodostaa näkemystä, jonka koko kirkko voisi allekirjoittaa. Keskustelemalla tehdään tietä muutokselle.
Kirkosta eroaminen nousi julkisen keskustelun keskiöön vuonna 2010 TV2:lla esitetyn Ajankohtaisen kakkosen Homoillan jälkeen.
Tuolloin kirkosta erosi kymmeniätuhansia ihmisiä – yhteensä noin 40 000 enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Homoillan jälkeen etenkin Päivi Räsänen sai runsaasti kritiikkiä. Hänen kärkkäät puheensa jakavat mielipiteet kohujen saattelemana kahtia.
Usein kirkosta eroamisen aallot liitetään sisäasiainministerin puheisiin.
Heinäkuussa Kirkko & Kaupunki -lehden pääkirjoituksessa ruodittiin Räsästä ja hänen luotsaamaansa kristillisdemokraattista puoluetta. Päätoimittaja Seppo Simolan mukaan Räsänen on puolueineen kirkolle paha rasite. Tällä hän viittaa siihen, että Räsäsen puheet rokottavat koko kirkon mainetta, vaikkei ministeristä ole leivottu yhdenkään uskontokunnan sanansaattajaa.
Ylöjärvellä on pohdittu Räsäsen puheita siinä missä muuallakin Suomessa. Eropiikit näkyvät selvästi koko maassa, ja niin myös Ylöjärvellä.
Kirkosta voi erota niin eroakirkosta.fi-sivuilla, lomake.fi -sivuilta löytyvällä lomakkeella tai esimerkiksi lähettämällä sähköpostia tai paperisen eroilmoituksen maistraattiin.
Eroamisen vastapainoksi myös kirkkoon liittymisen voi hoitaa niin etanapostilla kuin internetissäkin.
Räsäsen puheet heinäkuisilla Kansanlähetyspäivillä, joissa hän vertasi homoutta kipuun, toivat mukanaan jälleen yhden eroaallon.
Kaj Torrkulla eroakirkosta.fi-sivustolta kertoo, että kuluvana vuonna Ylöjärvellä on eronnut kirkosta yli 120 ihmistä eroakirkosta.fi-sivujen kautta.
– Heistä 36 erosi viikon 28 ja 8 viikon 29 aikana. Yksittäisenä päivänä eniten eronneita oli 11. heinäkuuta, jolloin 20 ihmistä erosi kirkosta, Torrkulla listaa.
Koko maassa on tänä vuonna eronnut kirkosta lähes 23 000 ihmistä eroakirkosta.fi-sivuilla. Ylöjärven tapaan viimeisimmän Räsäsen aiheuttaman kohun jälkeen viikoilla 28 ja 29 tapahtui eropiikki koko maan mittakaavassa: kahden viikon aikana
7 330 ihmistä vieraili sivustolla ja lähetti eropaperinsa eteenpäin.
Ylöjärven seurakunnan kirkkoherra Kimmo Reinikainen huomauttaa, että Räsäsen ajatukset eivät ole koko kirkon kanta.
– Välillä kuitenkin käy niin, että kun joku puhuu, yhdistyy ajatus laajaan mittakaavaan, Reinikainen tuumaa.
Hän toteaa, että Räsäsellä on muiden tapaan sananvapaus.
– Räsäsen puheiden sensurointi olisi mahdotonta, enkä toivo, että moista tapahtuisikaan. Sananvapaus koskee kaikkia, suuntaan taikka toiseen.
Kirkkoherra muistuttaa, että kirkon kanta muodostuu keskusteluissa.
– Kirkkoon kuuluminen on asioiden muuttamista sisältäpäin. Osallistumalla keskusteluun voi muuttaa asioita.
– Kirkon kantaa on vaikea määritellä, sillä se muodostuu monesta osatekijästä. Keskeisissä asioissa kirkolla on ollut läpi historian tietty näkemys, mutta yhteiskunnallisissa asioissa kanta tulee näkyviin siinä, mikä jää keskusteluissa päällimmäiseksi, Reinikainen pohtii.
Harkittu päätös
Yksille kirkosta eroaminen voi olla hetken huumaa, mutta moni miettii päätöstä pitkään. Räsäsen puheilla ei ole vaikutusta jokaisen suomalaisen eropäätökseen.
Ylöjärvellä asuvalle Sanni Murtoniemelle ero kirkosta ei tullut hetken mielijohteesta.
– Yksittäiset seikat eivät vaikuttaneet päätökseeni. En pysty allekirjoittamaan Raamatun ja kristinuskon sanomaa, joten ollessani 18-vuotias tein ratkaisun ja erosin kirkosta. Mainitsin asiasta perheelleni, enkä usko, että kenelläkään läheisistäni on negatiivista sanottavaa päätöksestäni. On surullista, että joskus ihmisen täytyy erota jopa lähimmäisistään vain siksi, ettei tunnusta samaa uskontoa, pian 25 vuotta täyttävä Murtoniemi pohtii.
Ero tapahtui nettisivuilla, mutta tällä ei ollut Murtoniemelle merkitystä. Hän olisi eronnut kirkosta, vaikka väylä olisikin ollut tätä vaikeampi.
Netissä eroaminen kuitenkin ihmetyttää naista.
– Ehtivätkö ihmiset ajatella riittävästi omaa suhtautumistaan ja suhdettaan uskontoon, kun eroamisen voi tehdä missä ja milloin tahansa?
Ylöjärveltä kotoisin olevan Antti Väisäsen mukaan on mahdollista, että Päivi Räsäsen aiheuttamat kohut lisäävät sellaisten kirkosta eronneiden määrää, jotka eivät välttämättä pohdi asiaa pitkään ja eroavat netissä.
– Seurakunnat lähettävät eronneille peruutuskirjeen, eli takaisinkin voi liittyä, jos asia jää askarruttamaan.
Murtoniemen tapaan Väisänen erosi kirkosta täytettyään 18 vuotta. Kuusi vuotta sitten tehty päätös ei tullut hetkessä, vaan taustalla oli pitkä pohdinta.
– En usko kristinuskon Jumalaan enkä jaa kirkon mielipiteitä nykypäivän puheenaiheista. Kirkollisveron maksaminen tuntuu turhalta: en halua tukea rahallisesti sellaista instituutiota, joka ei tue minua, hän summaa.
Väisänen toteaa kirkon tekevän paljon hyvää. Näihin kuuluvat muun muassa partiotoiminnan tukeminen ja vähäosaisten auttaminen kehitysmaissa.
– Näitä asioita voin kuitenkin tukea muutakin reittiä, Väisänen kommentoi.
Hän itse on kuulunut partioon jo vuosia, eikä hänen kirkkoon kuulumattomuutensa ole ollut ongelma.
– On lippukuntia, joiden toiminnassa uskonto näkyy todella vahvasti, mutta samaan tapaan on olemassa lippukuntia, joissa kaikki uskontoon liittyvä on karsittu pois. Itse johdan partiolaisiani uskontoneutraalisti. Partio kuuluu kaikille, uskonnosta riippumatta.
”Uskonto pois politiikasta”
Sanni Murtoniemi kertoo, ettei hän seuraa aktiivisesti Päivi Räsäsen toimintaa tai kommentteja mediasta.
Iltapäivälehtien värikkäät otsikoinnit ovat kuitenkin hypänneet silmille.
– Uskon, että vaikka Räsäsen mielipiteet erinäisistä eettisistä yhteiskunnallisista seikoista ovatkin hyvin voimakkaita ja tunteita herättäviä, eivät kenenkään yksittäisen henkilön tai kirkon edustajan lausunnot voisi vaikuttaa siihen, mihin itse uskon, Murtoniemi summaa.
Antti Väisänen ei pidä ajatuksesta, että uskonto ja politiikka sekoitetaan keskenään.
Hänen mukaansa on hyvä, että on ihmisiä, jotka herättävät puheenaiheita, mutta sisäasiainministerin ei kuuluisi vetää uskontoa mukaan politiikkaan.
– Räsäsen puheet eivät ainakaan muuta ihmisten mielipiteitä kirkosta parempaan suuntaan, Väisänen tuumaa.
Väisänen ja Murtoniemi ovat molemmat sitä mieltä, että tehdyt päätökset elävät tilanteen mukaan.
Murtoniemi toteaa, että elämäntyyli ja -katsomus vaikuttavat mielipiteisiin.
– Voi olla, että jollekin kirkosta eronneelle tulee joskus vastaan päivä, jolloin hän kaipaakin uskon tuomaa yhteisöllisyyttä ja sisältöä ja liittyy uudestaan kirkkoon. Ei siinä ole mielestäni mitään ihmeellistä. Mutta on hieman tekopyhää liittyä kirkkoon vain siksi, että saa kirkkohäät.
Väisänen voisi liittyä kirkkoon, jos hänet valittaisiin lapsen kummiksi ja vanhemmat toivoisivat, että kummi on kummi myös kirkon papereissa.
– Silloin en näkisi tekoa itsekkäänä. Mielestäni on tekopyhää, jos joku kirkosta eronnut liittyy takaisin vain ottaakseen hyödyn irti, mies pohtii.
Rajaton rakkaus
Sekä Murtoniemen että Väisäsen mielestä käsitys avioliitosta on muuttunut vuosien varrella, eikä sillä ole enää niin vahvaa sidettä kirkkoon tai uskontoon kuin ennen.
– Toisaalta taas joillekin vain alttarilla siunattu liitto voi olla ainoa ja oikea. En usko, että itselleni avioliitto olisi sen erilaisempi, oli se sitten solmittu kirkossa tai maistraatissa. Omasta mielestäni avioliitosta tekee aidon se, että molemmat osapuolet ovat onnellisia, Murtoniemi miettii.
Väisänen huomauttaa, että avioliittoa ei ole keksitty Raamatusta.
– Pariliittoja on jokaisessa uskonnossa ja niiden ulkopuolella.
Hänen mielestään avioliittoasioissa ollaan menossa entistä parempaan suuntaan.
– Nainen ei ole enää miehen omaisuutta, etnisellä taustalla ei ole väliä ja kyllä tasa-arvoinen avioliittolaki menee vielä läpi, Väisänen summaa.
Usein pohditaan sitä, kenelle avioliitto kuuluu. Väisäsen mukaan on väärin, ettei avioliittolaki ole kaikille tasapuolinen.
– Nykyään ajatus avioliitosta on muuttunut, ja ex tempore -liitot ovat yleistyneet. Mielestäni on väärin, että nainen ja mies voivat tavata toisensa ja mennä seuraavana päivänä naimisiin – ja tätä kutsutaan avioliitoksi. Samalla kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä voivat rakastaa toisiaan vuosikymmeniä, eikä heillä ole oikeutta avioliittoon tai yhteiseen sukunimeen, hän miettii.
– Lopulta kyse on kuitenkin rakkaudesta.
