Luontoon karanneet haitalliset vieraslajit eivät ole enää mikään uusi asia. Ylöjärvelläkin on kamppailtu kutsumattomia vieraita vastaan jo pitkään. Yksittäisiä taisteluita on voitettu, mutta sota on vielä pahasti kesken. Etenkin hurjan kokoiseksi kasvava jättiputki on jatkanut leviämistään.
Puistotyönjohtaja Jutta Kauttoon käy loputtomalta tuntuvaa taistelua jättiputkia vastaan.
– Olemme saaneet tänäkin vuonna runsaasti jättiputkea koskevia yhteydenottoja. Jättiputkea esiintyy tasaisesti muun muassa Siivikkalassa, Vuorentaustassa, Metsäkylässä ja keskustassa, Ylöjärven ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo kertoo.
Kaupungin puistotyönjohtaja Jutta Kauttoon on saamassa jättiputkesta tarpeekseen.
– Esimerkiksi viime kesänä myrkytin hirvittävän monena päivänä jättiputkia glyfosaatilla Metsäkylässä sijaitsevan vanhan kaatopaikan ympäristössä. Nyt siellä on jälleen ärsyttävän paljon jättiputkia, Kauttoon manaa.
Torjuntatalkoita ja -hankkeita
Puistoyksikön lisäksi moni muu taho yrittää auttaa pääsemään eroon jättiputkesta.
– Esimerkiksi Siivikkalan omakotiyhdistys on hävittänyt ainakin viiden vuoden ajan aktiivisesti jättiputkea. Olemme myös antaneet yhdistykselle ympäristöavustusta torjuntakemikaalien hankkimiseksi, Keskitalo selvittää.
Lisäksi Ahlmanin koulun säätiö on torjunut Ylöjärvellä jättiputkea Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeen puitteissa.
Vuoden 2012 alussa alkanut hanke toteutetaan yhdessä pirkanmaalaisten yhdistysten kanssa.
Ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka kestävän hankkeen päätavoitteita ovat vakiintuneiden vieraslajien torjuminen Pirkanmaalla, vieraslajitietoisuuden lisääminen sekä maaseudun asukkaiden yhteisöllisyyden ja yhteistyön lisääminen talkoiden avulla.
– Jättiputken leviäminen on kasvava ongelma. Kasvi leviää koko Ylöjärven alueella, ja sitä on vaikea torjua, Jutta Kauttoon toteaa ja toivoo ylöjärveläisten ilmoittavan kaikista vieraslajihavainnoistaan.
Suomessa elää kolme haitallista jättiputkilajia: kaukasianjättiputki, persianjättiputki ja armenianjättiputki. Nämä valtaavat pysyvästi tienvarsia, niittyjä, hylättyjä pihapiirejä ja jopa metsiä. Tiheissä jättiputkikasvustoissa ei kasva mikään muu kasvilaji.
Jättiputki on siinäkin mielessä hyvin ongelmallinen kasvi, että sen kasvineste aiheuttaa iholla palovamman kaltaisia oireita reagoidessaan auringonvalon kanssa. Lisäksi herkät ihmiset voivat saada jättiputkesta hengenahdistusta. Laaja, kukkiva jättiputkiesiintymä saattaa olla jopa 30–40 vuotta vanha. Parhaimmillaan jättiputki voi kasvaa neljästä viiteen metriä korkeaksi.
Tämän vieraslajin leviämistä voi parhaiten rajoittaa katkaisemalla ja polttamalla kukinnot juuri ennen siementen varisemista. Maahan pudonneet siemenet on poistettava mekaanisesti, sillä jättiputken siemenet säilyttävät itävyytensä maaperässä viidestä kahdeksaan vuotta.
Kauniit tienvarret ovat vain muisto
Jättipalsami on vallannut Aaltosentien vierustan Soppeenmäessä. Tätäkin vieraslajia tavataan joka puolella Ylöjärveä.
Jättiputki ei ole tietenkään ainoa Ylöjärven luontoa yksipuolistava vieraslaji. Esimerkiksi kosteikoissa ja rantametsissä viihtyvää jättipalsamia esiintyy kaikkialla puutarhakaupungin alueella.
Jättipalsamin ohella Ylöjärven tienvarsikedot on vallannut komealupiini. Yksi lupiini voi tuottaa jopa sata jälkeläistä, joten lajin hävittäminen on äärimmäisen hankalaa.
Jotkin vieraslajit voivat olla jopa kauniita, mutta ongelma on se, että ne vievät kasvutilan alkuperäiskasveilta.
– Joskus aikoinaan teiden varsilla kasvoi muun muassa harakankelloja, kissankelloja ja päivänkakkaroita. Sellaista ei enää juurikaan näe. Vieraslajit yksipuolistavat valtavasti luontoamme, Pentti Keskitalo muistuttaa.
Vaikka vieraslajeja on vaikea hävittää kokonaan, kamppailua niitä vastaan ei kannata lopettaa.
– Kun kitkee, niittää ja myrkyttää haitallisia vieraslajeja vuodesta toiseen, niistä pääsee ainakin lähialueilla hiljalleen eroon, Keskitalo vinkkaa.
Havaintoja kaivataan
Jättiputki alkaa kasvattaa käsittämättömän pitkää kukkavartta kolmantena kasvuvuotenaan.
Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus sekä Luonnontieteellinen keskusmuseo avasivat heinäkuun alkupäivinä internetissä uuden tietopankin, johon kansalaiset voivat ilmoittaa havaintonsa kaikista vieraslajeista. Tietopankki kertoo muun muassa haitallisten vieraslajien levinneisyyksistä.
Arvioiden mukaan Suomessa on yli 150 ongelmia aiheuttavaa vieraslajia, joihin kuuluu muun muassa puutarhakasveja, vesieliöitä ja tuholaisia.
Havaintojen kertymistä ja lajikohtaisia esiintymistietoja voi jatkossa seurata valmisteilla olevan vieraslajiportaalin kartoilta. Varsinainen vieraslajiportaali avautuu kaikkien käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä.
Ylöjärvellä suurimmat ongelmat aiheuttavat vieraslajikasvit. Vieraslajieläimistöstä ei ole monta havaintoa.
– Ylöjärvelläkin esiintyy toki puutarhojen ja viljelyksien tuhoeläin espanjansiruetana. Varmasti muitakin on, mutta niistä ei ole juurikaan ilmoitettu, Keskitalo kertoo.
Tappajaetanaksikin kutsutun espanjansiruetanan lisäksi Suomessa havaituista vieraslajeista erityisen haitallisia ovat muun muassa rapurutto, minkki sekä erilaiset vaaralliset kasvintuhoojat. Muita haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi laivojen ja veneiden pohjiin kiinnittyvä merirokko sekä alkuperäisen kotimaisen taimenen kanssa kilpaileva puronieriä.
Viimeisimmät kommentit