Teivon raviradan toimitusjohtajalla Kimmo Thunebergillä on takanaan ensimmäinen puoli vuotta maakunnallisen keskusraviradan luotsina. Teivon tilanne näyttää realistisesti arvioiden lievän nousujohteiselta.
Sarkaa toki riittää edelleen, mutta yksi selkeä valopilkku on Club-illat, jotka ovat osaltaan vauhdittaneet rataa jälleen parempaan taloudelliseen kehitykseen.
Ajatus Teivo Clubista oli kirkastunut toimitusjohtaja Kimmo Thunebergille jo ennen kuin hän aloitti varsinaisen pestinsä Teivon päällysmiehenä. Ideahan näissä illoissa on samankaltainen kuin jääkiekon SM-liigaotteluissa, joihin yritykset voivat tuoda vieraitaan ja yhteistyökumppaneitaan.
– Pirkanmaa on perinteinen jääkiekkomaakunta. Tampereen liigaseuroilla Tapparalla ja Ilveksellä on omat klubinsa. Ravimaailmassa tämäntyyppinen toiminta on uutta, Thuneberg analysoi.
Teivo Clubiin pääsee mukaan maksamalla vuosimaksun, jolloin yrityksellä on käytössään yksi pöytä kaikkina Club-iltoina vuoden aikana. Toisaalta mukaan pääsee vuosimaksua pienemmälläkin sitoutumisella.
– Käynnistimme Clubin vähän niin kuin jäniksen selässä. Ensimmäinen ilta pidettiin pari kuukautta siitä, kun olin siirtynyt Teivon veturiksi. Markkinoinnissa on jäänyt ehkä liian vähälle huomiolle se, että Clubiin voi ostaa pöydän myös yksittäiselle illalle, jos vain kyseisellä ehtoolla on tilaa.
Joka tapauksessa Teivon tarjoilema raviurheilun Club-ilta kilpailee tasapäin jääkiekon kanssa, ellei jopa mene suoran mitalla ohitse. Vertailupohjaa löytyy, sillä moni asiakas on vieraillut myös lätkäotteluiden clubeissa.
– Olen saanut asiakkailta sellaista palautetta, että meillä on parempi ruoka- ja juomatarjoilu kuin jäähallissa. Silti hintamme on vain noin kolmasosa jääkiekosta.
Liiketoimintasuhteiden hoitamisen kannalta ravitapahtuma tarjoaa jääkiekko-ottelua otollisemman ympäristön.
– Lätkäpelissä keskustelu on suhteellisen vaikeaa. Oikeastaan ainoa mahdollisuus siihen on erätauoilla. Vertaisin ravitapahtumaa golfin pelaamiseen, jonka aikana on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia kiireettömästi.
Teivo Clubin myynti on sujunut suhteellisen mukavasti, vaikka toki siinäkin riittää kohennettavaa.
– Myynti on ollut noin 50 prosentin luokkaa. Annan itselleni Teivo Clubin tähänastisesta eteenpäin viemisestä arvosanaksi kuusi ja puoli tai korkeintaan seitsemän. Muiden antaman palautteen perusteella Teivo Club on rouhinut tähän mennessä hyvin, Kimmo Thuneberg summaa.
Kivasti käyntiin lähtenyttä toimintamallia pyritään luonnollisesti edelleen kehittämään.
– Minulla on sellainen tavoite, että muutaman vuoden kuluttua koko ravintola Grand Prix eli ravintolakatsomon suurin osa olisi Clubin käytössä ja reunoilla eli De Luxessa ja istumakatsomossa olisivat muut paikat.
Nousu on alkanut
Viime vuoden keväällä Teivon taloudelliset tunnusluvut eivät olleet kehuttavissa kantimissa. Takana oli erinomaisesti hoidetut Kuninkuusravit toissa vuoden kesällä, mutta varsinkin arkiravien tulos oli painunut pahasti pakkasen puolelle.
– Viime vuonna numerot olivat niin rumia, että niistä käynnistyivät aika voimakkaat sopeuttamistoimet. Nyt tiukka säästökuuri on alkanut tuottaa hedelmää. Juuri saapuneen välitilinpäätöksen mukaan Teivon tuloskohennus konsernitasolla on 200 000 euroa, Thuneberg kertoo.
Tilanne on kohentumaan päin, mutta silti matka on vasta alussa.
– Meidän pitää päästä lähemmäs 300 000:ta euroa. Tekemistä riittää edelleen.
Teivo Clubin ansio tuloksen kaunistumisessa on ilmeinen. Tärkeintä olisi nyt kyetä hyödyntämään momentum.
– Jos meiltä puuttuisivat Teivo Clubin tuotot, tuloksessamme ei olisi plussaa etumerkkinä. Iso juttu on se, että Clubin konsepti pitää saada rullaamaan pitkällä syklillä, jotta tulot eivät jäisi kertaluonteisiksi, toimitusjohtaja ynnää.
Myyntiä lisää
Onnistuneen yritystoiminnan kivijalka on tietenkin riittävän suuri myynti. Nyt kun Teivon talous kohenee pikkuhiljaa, myyntityössä onnistuminen on seuraava askel.
– Teivossa ajetaan vuositasolla noin 500 lähtöä. Loimien hinnat vaihtelevat. Arkiraveihin loimen ostaminen kustantaa 300–500 euroa ja 75-kisoihin 700–1000 euroa. Näin ollen keskimääräiseksi hinnaksi voisi laskea 400 euroa per loimi.
– Jos jokaiseen lähtöön pystyy myymään loimen, se merkitsee 200 000 euron tulovirtaa, vaikka niissä onkin pieni omakustannus, Thuneberg havainnollistaa.
Myös Teivon radan aitamainososasto kaipaa uutta verta.
– Osa mainoksista on vanhentuneita. Lisäksi meillä on vaikka kuinka paljon lisätilaa uusille aitamainoksille. Jos myynti alkaisi natsata, niin silloin vain timpurit hommiin.
– Jokainen mainos tuottaa keskimäärin noin 2 000 euroa per vuosi. Mielestäni pystymme laittamaan mainoksia kolme, ellei jopa neljä kertaa enemmän, jos saamme niitä kaupaksi.
Teivon myyntiin tuleekin nyt lisävahvistusta, kun kotimaisen raviurheilun monitoimimies Toni Nieminen liittyy Teivon tiimiin.
– Toni pystyy ravivalmentajana ja itsenäisenä yrittäjänä säätämään ajankäyttönsä sopivaksi. Lisäksi hänellä on hyvät kontaktit niin Pirkanmaalla kuin muuallakin Suomessa, Kimmo Thuneberg linjaa.
Mopoilijat ajoissa kotiin
Teivossa eletään nyt mukavan myötätuulen siivittämänä ainakin talouden tunnuslukujen puolesta. Raviradan miljöön suhteen toimitusjohtaja Kimmo Thunebergillä on kasvanut muutama harmaa hius lisää.
– Mopopojille ja heidän vanhemmilleen haluan lähettää sellaisia terveisiä, että raviradan ympäristö ei ole tarkoitettu mopoilla ajamiseen. Ravikeskuksen alueella on paljon kameroita, joista olemme havainneet runsasta mopoilua ilta- ja yöaikaan.
– Osa valmentajista ajaa hevosillaan radan ulkopuolella sellaisilla reiteillä, joissa on pimeitä kulmia ja mutkia. Jos hevonen ja mopoilija törmäävät keskenään, jokainen tietää kuinka siinä käy. Tässä on kysymys kaikkien osapuolten turvallisuudesta, Thuneberg muistuttaa.
Kommentointi on suljettu.