Moderni partiolainen luottaa yhä harrastukseensa kuuluviin vanhoihin perusarvoihin. Hän kuitenkin kohtaa pystypäin myös nykyajan haasteet, kuten temppuilevan tietokoneen.
Keskellä ihmisten ja autojen ympäröimää vilkasta Tampereen Keskustoria astelee työpäivän päätteeksi hymyilevä nuori nainen Pauliina Sirén.
Vaikka tiili-, kivi- ja betoniympäristö ovat kaupungissa työskentelevälle Sirénille arkea, myös vastakohta, luonto, on hänelle tuttuakin tutumpi.
Sirén on nimittäin kokenut partiolainen ja edennyt harrastuksessaan Ylöjärven Otavan lippukunnanjohtajaksi.
Partiolainen sukeltaa metsään ja nettiin
Partioliike on tunnettu luontoa korostavista arvoistaan ja metsän siimeksessä samoilustaan.
Nykymaailmassa harva kuitenkaan voi välttää kaupunkeja. Ne ovat jollain tavalla läsnä jokaisen modernin ihmisen elämässä.
Partiolaisellakin on siis kosketuspintansa urbaaniin ympäristöön.
– Kaupungissa korostuu varmastikin ihmispuoli; partiolaiselle kaupunki edustaa yhteiskunnallista valveutuneisuutta, Sirén miettii.
Hän kuvailee partiolaisten olevan ennakkoluulottomia ja siksi kokeilevan kaupungissa monenlaisia uusia asioita.
Luonto on kuitenkin yhä partiolaiselle äärimmäisen tärkeä.
– Luonnonsuojelu ja luonnossa liikkuminen kuuluvat asiaan. Näissä aktiivisuus tulee esiin yksinkertaisuudessaan.
– Lisäksi luonnossa oleilu valmistaa moneen muuhunkin asiaan niin opiskelussa kuin työelämässä. Opitaan esimerkiksi organisaatiotaitoja ja riskinhallintaa.
Moderni partiolainen on siis suurelta osin kuin edeltäjänsä: aktiivinen ja toimeen tarttuva. Partiolaisen perusarvot pätevät yhä.
– Mutta partiolainen sopeutuu myös nykyajan muutoksiin. Olemme mukana esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, ja meillä on ollut kaupunkisuunnistuksia.
Hän pohtii, että varsinkin nuorten kanssa on otettava huomioon teknologian kehitys ja muut ajan tuomat uudistukset.
– Maailma muuttuu, joten partiolaisenkin täytyy muuttua. Mietimme vaikkapa tietokoneen korjausta. Meillähän on mantra ”Ole valmis.” Oli tilanne mikä tahansa, partiolainen ei jää toimettomaksi.
Liike pysyttelee ajan hermolla myös tutustumalla kunnallispolitiikkaan, kirjoittamalla blogia sekä harrastamalla vaikkapa GPS-suunnistusta ja geokätköilyä.
– Hyvä esimerkki mukautumisestamme nykymaailmaan on heinäkuussa tuleva Ilves-piirileiri, jonka teemana on elokuva. Leirillä päästään itse rakentamaan kameraa, tekemään extreme-temppuja ja niin edelleen.
Toisaalta vaikutteet eivät välity vain yhteen suuntaan. Paitsi että partio tuo nykypäivää omaan toimintaansa, homma toimii myös toisinpäin.
Työskentelykin kaupunkimiljöössä, UPM:llä, tarjoaa Sirénille uusia haasteita, joista hän voi sitten partiolaishengessä suoriutua.
Vastuun kantaminen on partiolaiselle kunnia-asia. Niinpä Sirén kunnioittaa vastuullisia yrityksiä.
Partio on myös sopiva vastapaino urbaanille ympäristölle ja töiden paiskimiselle.
– Haen partiosta luontoa ja hiljentymistä. Tulee täydellinen breikki, vaihtelu arkeen.
Piiri on tiivis muttei suljettu
Erätaitoisten partiolaisten harrastus on monelle pintapuolisesti tuttu, mutta useilta uupuvat tarkat käsitykset.
– Partio on ehkä vähän jäänyt sisäpiirin hommaksi, lippukunnanjohtaja myöntää mutta muistuttaa, että tätä liikkeen ei tarvitsisi olla.
Ylöjärvellä ovia on avattu uusien kasvojen ja aikuisten suuntaan. Parina viime vuonna Otavassa on aloittanut kolme aikuista vetäjää, joilla ei ole aiempaa partiotaustaa.
– Partiossa, kuten muissakin harrastuksissa pitää olla omat juttunsa ja rituaalinsa. Mutta niihin pääsee kyllä ihan helposti sisään, jos vain haluaa, Sirén rohkaisee avomielin.
Uusia harrastajia myös tuetaan.
– Esimerkiksi retkille lähtee mukaan sellaisia, jotka ovat olleet niillä ennenkin. Samalla varmistetaan, että partio pysyy partiona.
Vaikka partio ei jatkuvasti olekaan kaiken kansan silmien edessä, ei liike näytä hiipumisen merkkejä.
– Partio on tosi elinvoimainen järjestö ihan maailmanlaajuisestikin, ja Suomessa jäseniä on noin 70 000.
Ylöjärvellä toimivat aktiivisesti tyttölippukunta Ylöjärven Otava, poikalippukunta Ylöjärven Viittaveljet ja sekalippukunta Kurun Kontiot.
Monelle ulkopuoliselle näkemys partiosta piirtyy siis lähinnä mielikuvien perusteella.
– Kyllä jotkut kaverit joskus sanoivat, että onhan tuo vähän hullua, että mennään metsään, oli sää tai vuodenaika mikä tahansa. Partiolaisten ennakkoluulottomuus tuntuu joistakuista jopa oudolta.
Toisaalta työelämässä partiolaisuutta arvostetaan; se on meriitti, joka osoittaa ihmisen hoitavan hommansa.
– Jotkut jopa ihailevat ja sanovat: ”Miten sinä oikein jaksat ja pystyt?”
Vaikka partioväki touhuilee paljon omissa oloissaan, se jalkautuu toisinaan myös ihmisten pariin. On adventtikalenterien myyntiä, telttoja toreilla ja valtakunnallisen median välittämiä uutisia suurleireistä.
Partio on astunut myös tuoreimpaan mediaan Facebookissa ja verkkosivuilla. Kesän jälkeen televisiossa alkaa partiota seuraava reality-ohjelma, ja syyskuussa Partio POP -tapahtuma tuo järjestön Tampereen keskustaan kera tunnettujen esiintyjien.
Liike päivitti itsensä nykypäivään
Paitsi partiolaisten itsensä myös partioliikkeen on täytynyt muovautua aikojen saatossa.
– Tavoitteet ja partiomenetelmä ovat samat kuin ennen, mutta ehkä keinot, joilla tavoitteita toteutetaan, ovat muuttuneet yhteiskunnan mukana.
Nykypartio kurottaa kohti elämyksellisyyttä.
– Partiosta on pyritty tekemään aiempaa houkuttelevampi ja seikkailumaisempi.
Vuonna 2010 liike vastasi muuttuvan maailman paineeseen sorvaamalla ohjelmauudistuksen.
– Esimerkiksi taitomerkit uudistettiin niin, että ne olisivat kiinnostavia tässä maailmassa eläville nuorille. Taitomerkkejä ei myöskään ole niin paljon kuin ennen, vaan pikemminkin meillä on aktiviteetteja. Tässä näkyy myös moderni kieli, Sirén huomaa.
Myös ikäkäsitys muuttui. Aiemmin vaeltajiksi eli ikään kuin aikuisiksi partiolaisiksi tultiin 15-vuotiaina. Nyt tuo ikä on 18–22.
Tämä tarkoittaa sitä, että nuorille tarjotaan johtamisvastuun lisäksi myös ohjelmaa.
– Tämä on tuonut haasteitakin, kun aikuisresursseja ei ole niin paljon kuin tarvittaisiin.
Kehitys näyttää päinvastaiselta verrattuna muun maailman kehitykseen: nykyäänhän monesta tuntuu, että lasten ja nuorten täytyisi sukeltaa aikuisten kovaan maailmaan yhä nuorempina.
– Minusta on väärin, että nuorten pitäisi aikuistua hirveän nuorina. On liikaa vaadittu, että 15-vuotiaan pitää tehdä suuria päätöksiä ja pärjätä yksin.
Toisaalta Sirén miettii, että samalla kun vastuuta annetaan hanakasti, voi vastuun ja rajojen asettaminen nyky-yhteiskunnassa olla myös vaikeaa. Tästä kenties kielivät esimerkiksi koulujen ongelmat.
– Ehkä se onkin sitä, että kun vastuuta annetaan liikaa nuorelle, tämä ei osaa kantaa sitä.
Partiossa kuljetaankin keskitietä. Nuoria opetetaan huolehtimaan asioista, mutta heitä myös tuetaan.
Pehmeä lasku aikuisuuteen myös houkuttaa jäämään partioon vielä teini-iän jälkeen. Aiemmin moni nimittäin pani pillit pussiin juuri 15 vuoden rajapyykin tultua kohdalle.
Partioon kuuluva uskonnollisuuskin on Sirénin mukaan muovautunut. Hän myös toteaa, ettei uskonto ole partiossa pääasia.
Vaikka partiolupauksessa mainitaan Jumala, ei siinä määritellä, mistä jumalasta on kyse. Pikimmin lupauksessa korostuu henkilökohtainen usko. Partiossa kannustetaankin oman jumalasuhteen pohtimiseen.
– Hengellisyys ilmenee itsensä etsimisenä ja hiljentymisenä.
Kommentointi on suljettu.