”Ikinä ei ole ollut näin tyhjää”

05.06.2013 09:30

Pilkington Automotive Finlandin Ylöjärven tehtaan alasajo on viimeistä silaustaan vaille valmis. Tammikuun musertavasta sulkemisuutisesta nopeasti toipunut henkilöstö on viime viikkoina suunnannut tasaiseen tahtiin kohti uusia haasteita.
– Joka viikko on joku lähtenyt täältä lopullisesti. Tai oikeastaan lähes joka päivä, pääluottamusmies Pasi Kallio kertoo.
Tällä hetkellä Huurretiellä ahertaa noin sata lasialan ammattilaista. Talvella luku oli yli kaksinkertainen.
– 28 vuotta olen tässä työpaikassa ollut, enkä enää koskaan halua kokea tällaista taistelua. Kevät on ollut todella kuluttava, Kallio huokaa.
Kiinnostaisiko tehdas? Ylöjärven Pilkingtonin pääluottamusmies Pasi Kallion tietojen mukaan tuulilasitehtaan emokonserni yrittää myydä tyhjilleen jääviä tilojaan puutarhakaupungissa. Perinteikkään tuulilasitehtaan tuotanto lakkaa lopullisesti juhannuksena,  ja tilat ovat jo nyt lähes kokonaan autiot.
Kiinnostaisiko tehdas? Ylöjärven Pilkingtonin pääluottamusmies Pasi Kallion tietojen mukaan tuulilasitehtaan emokonserni yrittää myydä tyhjilleen jääviä tilojaan puutarhakaupungissa. Perinteikkään tuulilasitehtaan tuotanto lakkaa lopullisesti juhannuksena, ja tilat ovat jo nyt lähes kokonaan autiot.

Tuulilasitelineet ovat tyhjillään, askeleet kaikuvat avarissa halleissa. Ylöjärven Pilkingtonin suurimmissa tuotantotiloissa eivät enää kuulu työn äänet.
– Henkilöautopuoli ajettiin alas toukokuun lopulla. Täällä ei ikinä ole ollut näin tyhjää, Kallio toteaa.
Tehtaan toisessa päädyssä, kuorma-auto-osastolla, sen sijaan on elämää. Huurretiellä jo 19 vuotta työskennellyt Joni Seppälä ahkeroi työkoneen parissa aivan kuten aina ennenkin.
– Kaksi viikkoa on vielä töitä jäljellä, sen jälkeen lähden kesälomalle, mies ehtii kertomaan.
– Sitten onkin tarkoitus suunnata kouluun. Haku muutamaan opiskelupaikkaan on päällä, mutta vastauksia ei ole vielä kuulunut, hän lisää.
Vaikka 41-vuotiaalla Seppälällä on vankkumaton rutiini ja ammattitaito lasialan töistä, ei jatkaminen samoissa hommissa kiinnosta. Edessä on alanvaihto.
– En hakenut Pilkingtonin Tampereen tehtaalle töihin, koska epäilen senkin toiminnan loppuvan pian. Ajattelin, että nyt on vähän helpompi lähteä koulunpenkille kuin kolmen vuoden päästä, hän järkeilee.
Seppälä ei ole antanut edessä häämöttävän työttömyyden vaikuttaa työtehoonsa. Vaikeista ajoista huolimatta ammattiylpeys ei ole kadonnut Huurretien tehtaalta mihinkään.
– Työt tehdään loppuun asti. Sitten kun ne loppuvat, tehdään jotain muuta, Seppälä tokaisee.

Koneet siirtyvät muihin tehtaisiin

Kuorma-autopuolella työt eivät ole vielä päättyneet. Joni Seppälälle edessä olevat päivät ovat kuitenkin viimeisiä Huurretiellä.
Kuorma-autopuolella työt eivät ole vielä päättyneet. Joni Seppälälle edessä olevat päivät ovat kuitenkin viimeisiä Huurretiellä.

Pääluottamusmies Kalliota harmittaa, että Seppälän kaltaiset ammattilaiset joutuvat tylysti kilometritehtaalle. Työpaikkansa menettävät muutamaa poikkeusta vaille kaikki Ylöjärven toimipisteen työntekijät.
– Pilkingtonin valtakunnallista yhteishallintoa, kuten palkanlaskentaa, on jäämässä tänne jonkin verran. Konserni tosin on rakentamassa Tampereelle lisätiloja, joten aikanaan sekin osasto siirtyy todennäköisesti sinne.
Kuorma-autolasien valmistus päättyy puutarhakaupungissa juhannuksen alla. Sen jälkeen koneita aletaan panna paketteihin ja tyhjilleen jääviä tuotantotiloja siivota.
– Osa työkoneista siirtyy Tampereelle, osa Laitilaan. Jäljelle jäävät tuotantotarvikkeet, kuten raakalasi, kalvot ja liittimet puolestaan saatetaan lähettää minnepäin maailmaa tahansa, Kallio ounastelee.
Työpaikkansa menettävistä ihmisistä leijonanosaa odottaa kortisto.
– Muutama on päässyt töihin Plastirollille ja Agco Powerille. Parikymmentä – minä mukaanlukien – siirtyy Pilkingtonin Tampereen-tehtaalle ja kuusi henkilöä Laitilaan. Sanoisin, että työllistyminen on ollut odotetun heikkoa.

”Yritys tukenut kohtuullisesti”

Noin kuukausi sitten Pilkington lähestyi mediataloja tiedotteella, jossa se kehui Ylöjärven irtisanottuihin työläisiinsä kokeilemaansa palvelupilottihanketta maasta taivaisiin. Kallion mukaan tukitoimet ovat kieltämättä olleet hyviä.
– Parannettavaa tietysti löytyy aina, mutta esimerkiksi meille tarjottuun lähihoitajakoulutukseen oli paljon innokkaita lähtijöitä. 30 sinne otettiin, ja kiinnostus oli varmasti paljon laajempaakin, hän sanoo.
Osa irtisanotuista on kevään mittaan pohtinut yrittäjyyttä, mutta enemmistö on suunnannut suoraan työmarkkinoille. Lasialan tilanne Suomessa on tällä haavaa kuitenkin varsin lohduton.
– Kaikkialla mennään vahvasti alaspäin. Kuvaavaa on, että 220-vuotias Nuutajärven lasitehdaskin ollaan laittamassa kiinni ensi vuonna. Kun Lahdessa ei tehdä enää raakalasia, niin kovin ruusuista jatkoa ei ole näköpiirissä, Kallio pohtii.
Kaiken kukkuraksi myös Pilkington ilmoitti toissa viikolla uusista yt-neuvotteluista. Tällä kertaa uhattuna on 200 työpaikkaa Tampereen ja Laitilan tehtailla.
Ylöjärveltä naapurikaupunkiin siirtyvät työntekijät eivät Kallion mukaan ole kuitenkaan neuvotteluiden piirissä.
– Yt-uhka ei koske meitä, koska kaikki täältä tulevat työläiset ovat tuotantopuolen väkeä. Mahdolliset vähennykset koskevat tuotantoa tukevaa toimintaa.
Elokuussa 50 vuotta täyttävä pääluottamusmies ei kuitenkaan uskalla luottaa siihen, että hän pääsisi Tampereen tehtaalta aikanaan eläkkeelle.
– Maailma on mennyt sellaiseksi, että varma ei voi olla mistään. Pitää edetä vain päivä kerrallaan.

Tutun työpaikan alasajo on ollut pilkingtonilaisille tunteikas juttu. Tehtaan viimeisen henkilöautotuulilasin tekijät jättivät tuotteeseen tällaisen puumerkin.
Tutun työpaikan alasajo on ollut pilkingtonilaisille tunteikas juttu. Tehtaan viimeisen henkilöautotuulilasin tekijät jättivät tuotteeseen tällaisen puumerkin.

Kommentointi on suljettu.