Poikien lentopallotoiminta on nostanut viime vuosina komeasti päätään Ylöjärven Ryhdissä, ja ensi kaudella on tarkoitus ottaa taas yksi askel eteenpäin.
Sen lisäksi, että Ryhti saa kilpailukukyiset joukkueet useaankin nuorten ikäluokkaan, osa pojista pääsee pelaamaan säännöllisesti miesten sarjapelejä – mahdollisesti jopa kakkossarjaa.
– Saamme kyllä halutessamme paikan kakkosesta kehitysjoukkueena, varsinkin kun osoitamme olevamme tosissamme eli muun muassa panostamme kunnon kesäharjoitteluun, valmentaja Timo Halttula sanoo.
– Täytyy nyt vielä vähän katsoa, ennen kuin päätämme, lähdemmekö kakkoseen vai kolmoseen.
Ryhti osallistui jo päättyneellä kaudella miesten kolmossarjaan, kun seuraan tuli monta kokenutta pelimiestä, kuten jokusia vuosia sitten Ylöjärven Pallossa ykköstäkin iskeneet Mirza Vehabovic, Timo Salonen, Sami Mäkinen ja Jani Ylen.
– Jokunen B-poikakin pääsi pelaamaan muutaman miesten ottelun, mutta ensi kaudella nuorille tarjotaan konkarien rinnalla säännöllisesti peliaikaa. Myös sarjarytmistä tulee viikoittaista, kun nuoret pelaavat turnausmuotoisesti, Halttula vertailee.
Hän ei epäile nuorten taitojen riittämistä kakkosessakin, mutta fyysisesti miesten sarja tarjoaa luonnollisesti astetta kovempia vaatimuksia.
– Sarjan alku voi olla pojille hankalaa, mutta kyllä he saavat nopeasti juonen päästä kiinni, kun ympärillä on kokeneita pelimiehiä. Tämä on erittäin tärkeä signaali koko seuran kannalta; näytämme, ettei täältä tarvitse lähteä mihinkään päästäkseen pelaamaan aikuisten sarjoja, Halttula muistuttaa.
Petri Saari tuo valmennustaitoa
Toinen merkittävä uutinen on kokeneen valmentajan Petri Saaren tulo Ryhtiin.
Raision Loimussa, Vammalan Lentopallossa, Tampereen Isku-Volleyssa ja lounaan aluejoukkueen valmentajana mainetta niittänyt Saari tuo Halttulan mukaan ison annoksen näkemystä ja ammattitaitoa.
– Se parantaa valmentajatilannettamme ratkaisevasti. Itse olen vetänyt poikalentistämme kymmenen vuotta, mutta taidoillani ja tietämykselläni on rajansa, Halttula perustelee.
Halttulalle todellakin tuli vuosikymmen täyteen siitä, kun hän perusti palloilukerhon alle kouluikäisille nassikoille. Alkuperäisestä porukasta ovat mukana Sami Hyle ja Einari Koivisto, mutta myös Arttu Mutanen ja Joonas Järnvall, jotka liittyivät porukkaan hieman myöhemmin.
– Eipä siinä kerhossa lentopalloa pelattu, vaan tehtiin kaikkea muuta mukavaa. Tosi rentoa meininkiä se oli, Koivisto muistelee.
Kipinän sytyttäminen oli tärkeintä, ja vuosien varrella joukkoon on liittynyt melko myöhäisessäkin vaiheessa lentopalloiluun ensimmäisen kerran tutustuneita poikia.
– Tämän lajin voi aloittaa hyvin vielä 14–15-vuotiaana, ehkä myöhemminkin, jos on harrastanut jotain liikuntaa ennen sitä. Esimerkiksi Portugalin maajoukkuepelaajista 40 prosenttia tuli lajin pariin juuri siinä iässä.
– Ei muuta kuin rohkeasti kokeilemaan, jos kiinnostaa. Uusia tulijoita onkin jonkin verran niin nuoremmasta kuin kokeneemmasta päästä, joten siltäkin osin tilanteemme näyttää oikein lupaavalta, Halttula kertoo.
Mutanen valmentaa nuorempiaan
Ryhti odotti viime talvena B-pojiltaan SM-lopputurnauspaikkaa, mutta tie pysähtyi välieriin. Tarkoitus on korjata asia ensi vuonna, pysyyhän joukkue hyvin koossa.
– Tämä meni C-pojissakin samanlaisessa syklissä, eli menestystä tuli vasta toisena vuonna. Täytyy muistaa, että taso on Pirkanmaallakin kova, Halttula sanoo.
Arttu Mutanen ja Einari Koivisto ovat päättäneet antaa kaikkensa, jotta vuoden päästä kausi loppuisi iloisemmissa merkeissä.
– Meiltä puuttui välieristä muutama vakiopelaaja, muttei sekään selitä kaikkea. Olisi pitänyt pystyä parempaan, Mutanen myöntää.
– Olihan meillä tosin kovia joukkueitakin vastassa välierissä, eli ei putoamista kannata enää murehtia, Koivisto jatkaa.
Kauden jälkeen pojat harjoittelivat omatoimijakson, ja uutta kautta alettiin rakentaa heti äitienpäivän jälkeisenä maanantaina.
– Huilin aikana kiellettiin koskemasta lentopalloon ja onnistuinkin siinä. Kaikkea muuta sai tehdä, yleispelaaja Koivisto valottaa.
Liberona pelaava Mutanen rikkoi kieltoa, mutta erittäin hyvästä syystä: hän veti jo ennen omien joukkueharjoitustensa alkua neljät D-poikien harjoitukset.
– Kun Mutanen kysyi kerran pukukopissa, voisiko hän ruveta valmentamaan nuorempia, kiireeni loppuivat siihen paikkaan, ja sitten keskusteltiin. Tuntui todella suurelta saavutukselta, kun oma valmennettavani ilmaisi innostuksensa tähän hommaan! Halttula kehuu.
– Minua kiinnostaa ryhmän johtaminen ja ohjaaminen. Ensimmäiset harjoituskerrat menivät oikein hyvin, sillä pojat kuuntelivat ja vaikuttivat innokkailta oppimaan, Mutanen kertoo.
Alueleireiltä aina jotain tuomisia
Ryhdin toiminnan tasosta selvä merkki on sekin, että Einari Koiviston lisäksi Santtu Valento ja Joonas Järnvall ovat edenneet aluejoukkueeseen ja sitä myötä maajoukkuerinkiin. Siitä on hyötyä koko joukkueelle.
– Jokaiselta leiriltä ja tapaamiselta tarttuu jotain mukaan, vaikka niillä tehdäänkin aika paljon perusharjoitteita ja hiotaan tekniikkaa, Koivisto vahvistaa.
– Pojat tuovat kyllä niillä reissuilla kuulemiaan ja tekemiään asioita kokeiltavaksi harjoituksiimme ja peleihimme – joskus kesken ottelunkin, Halttula naurahtaa.
Ainakin Mutanen ja Koivisto ovat valmiit myös raakaan perustreeniin kesähelteilläkin. Ilman palloa hikeä valutetaan kropasta sekä lenkeillä että lihaskuntoharjoituksissa.
– Voimaharjoittelua on tässä aloiteltu, joskin ilman lisäpainoja, mitä nyt Mutanen on jo tehnyt omaa punttitreeniään, ja sen kyllä huomaa, Koivisto virnuilee.
Hän itse on 184-senttinen ja edelleen kiivaasti kasvava hujoppi, kun taas Mutanen epäilee, etei enää juuri kasva 175 sentin mitastaan. Sekin riittää takakentän uurastajalle vallan mainiosti, kun taidot, kunto ja asenne ovat kohdallaan.
