Kuukauden päivät liikennöinyt Ylöjärven kaupungin uusi kirjastoauto Reppu sai juhlavat seremoniat osakseen viime perjantaina Leija-kirjastolla. Niin kaupunki, valtiovalta kuin autonvalmistajatkin toivat terveisensä kirjastoväelle.
Julkista rahaa ei näinä aikoina ole ainakaan liikaa jaettavaksi, mutta toistaiseksi Ylöjärven kirjastossa on selviydytty materiaalihankinnoista melko hyvin. Sen sijaan verkkoaineiston eli lähinnä e-kirjojen saaminen kirjastoihin on valtakunnallisestikin vielä testausvaiheessa.
Ylöjärven kirjastopalvelut ovat hyvässä kunnossa. Pääkirjasto Leijan sekä Viljakkalan ja Kurun kirjastojen lisäksi Reppu kulkee yli 60 paikkaan ympäri kaupunkia. Uuteen autoon mahtuu noin 4 000 teosta.
– Vuodenvaihteessa poistettu varausmaksu myös mahdollistaa sen, että kirjastojen materiaalia voidaan tilata muista kirjastoista lähimpään toimipisteeseen – vaikkapa kirjastoautoon – maksutta, kirjastotoimenjohtaja Marko Ojala kertoo.
– Tämän myötä kaupunkilaiset ovat kirjastopalveluiden kannalta tasa-arvoisemmassa asemassa kuin aiemmin.
Valtakunnallisestikin suomalaisten oikeudesta informaatioon on huolehdittu hyvin. Etenkin kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu korkealle.
– Maassamme on kaikkiaan noin 500 kirjastoa, ja jos mukaan lasketaan esimerkiksi koulujen toimipisteet, niin luku on pitkälle yli tuhat, tilaisuudessa puhunut kaupunginjohtaja Pentti Sivunen sanoo.
Kirjat, aikakauslehdet ja muun muassa dvd:t tavoittaa melko hyvin myös tien päältä.
– Suomessa kirjastoautoja on tällä hetkellä käytössä yli 150. Luku on vuosikymmenten mittaan kyllä pienentynyt, mutta kunnat eivät ole luopumassa kirjastoautoista. Viime vuonna tilattiin kahdeksan ja tänä vuonna viisi menopeliä, Pohjanmaan ELY-keskuksen sivistystoimentarkastaja Anneli Ketonen taustoittaa.
– Tilannetta voi verrata esimerkiksi Saksaan, jossa on käytössä 100 kirjastoautoa, auton valmistuksesta vastanneen Kiitokori Oy:n myyntipäällikkö Olli Aarnio huomauttaa.
Erittäin suuri merkitys
Kaikki vihkiäisissä puhuneet korostivat vuolaasti kirjaston ja kirjastoauton tärkeyttä kansansivistykselle ja lukuharrastuksen mahdollistamiselle kaikille kansanosille.
– Varsinkin kasvuiässä lukeminen on olennaista mielen kehitykselle, ja tämän tukemisessa kirjastoväki ansaitsee suuren kiitoksen, Pentti Sivunen kiittelee.
Etenkin kirjastoautossa on vahva painotus lasten ja nuorten kirjallisuudessa, sillä kulkupeli kiertää paljon päiväkoteja ja kouluja.
– Yhtä lailla kirjasto on tärkeä aikuisillekin. Kaikille tasa-arvoisena mahdollisuutena se myös nauttii Ylöjärvellä kaikkien kansanosien hyväksyntää, Sivunen korostaa.
Puhujien mielestä suomalaisten lasten ja nuorten kansainvälisesti erittäin korkea koulumenestys on paljolti riippuvainen laajasta yleisten kirjastojen verkostosta.
– Edes muissa Pohjoismaissa instituutio ei ole vastaavassa asemassa, ja mielestäni tällä on selvä yhteys koululaisten luku- ja kirjoitustaitoon, Sivunen painottaa.
Anneli Ketonen alleviivasi, kuinka tärkeää lähipalveluiden säilymisen kannalta on, että niitä käytetään ahkerasti. Hän totesi myös, että kirjastoautojen elinikää voidaan pidentää käyttämällä niitä välillä johonkin toiseen tarkoitukseen.
– Kirjastoautoja on muunnettu joissain kunnissa äänestyspaikoiksi tai lääkärin vastaanotoiksi.
Olli Aarnio muistutti myös siitä, kuinka paljon työtä yhden kirjastoauton valmistaminen tuo.
– Tekemistä on suunnilleen saman verran kuin omakotitalossa ja vielä samoille ammattiryhmille, sähkömiehistä peltiseppiin. Muurareita ei ole tarvittu, kun kukaan ei toistaiseksi ole keksinyt asentaa pizzauunia kirjastoautoon, Aarnio hauskutti yleisöä.
E-kirjat vasta tulossa
Jos katsotaan tilastoja, niin kaupungin myöntämät määrärahat aineiston hankkimiseksi ovat alle maan keskiarvon.
– Ihan hyvin olemme kuitenkin pärjänneet näillä resursseilla. Pääkirjastossa on saatavilla käytännössä kaikki keskeinen aineisto, ja varausmaksujen poistamisen jälkeen teokset ovat kaikissa toimipisteissä asiakkaille saatavilla ilmaiseksi, Marko Ojala sanoo.
Kirjat ovat hankinnoissa selkeästi etusijalla. Kaupungin internetsivuilla tiedotetaan kuitenkin, että kirjastoautossa musiikin ja dvd-levyjen osuutta pyritään kasvattamaan.
– Painotuksia eri aineistojen välillä mietitään vuosittain, Ojala kommentoi.
Sähköisessä muodossa olevan aineiston eli e-aineiston määrään kirjastotoimenjohtaja ei ole tyytyväinen.
– Pirkanmaan kirjastojen (PIKI) kautta meillä on e-aineistoa, mutta hyvin vähän. Etenkin suomenkielisen kaunokirjallisuuden osalta tarjonta on huonoa.
E-kirjat otettiin varsinaisesti käyttöön vasta viime joulukuussa. Suuressa määrin ne eivät olekaan vielä löytäneet kirjastoon.
– Yleisten kirjastojen keskuskirjastossa Helsingissä kokeillaan paraikaa erilaisia malleja ja toimintatapoja. Pääsyy tarjonnan niukkuuteen on, että sähköisen aineiston tekijänoikeudet ovat hyvin erilaiset kuin painetun aineiston, Ojala selventää.
Helsingin kaupunginkirjaston suunnittelija Aija Laine kirjoittaa kirjastot.fi-sivuston blogissa, että kirjastojen perinteinen oikeus lainata painettua aineistoa perustuu tekijänoikeuslakiin. Sen sijaan e-aineistojen suhteen kirjastoilla ei ole automaattista oikeutta aineistojen jakeluun, vaan asiasta pitää erikseen sopia oikeudenhaltijoiden ja välittäjien kesken. Jakelusopimuksen pitäisi tyydyttää kaikkia osapuolia.
– Asiakkaalle e-aineiston käyttäminen pitäisi olla mahdollisimman helppoa, minkä vuoksi tämä on myös tekninen kysymys. Toisaalta kirjastoille ei saisi tulla mahdottoman suuria kustannuksia e-aineiston hankkimisesta, Ojala puntaroi.
– Odotamme kuitenkin innokkaina, minkälaisia tuloksia Helsingin kokeilusta saadaan. Toivoisimme, että löytyisi sellaisia toimintamalleja, joita voisi ottaa käyttöön koko maassa, hän päättää.
