Siivikkalan koulun laajennuksen toteutumista on saatu odottaa jo viitisentoista vuotta. Niinpä laajennuksen ja saneerauksen ensimmäisen vaiheen harjannostajaisissa nähtiin poikkeuksellisen iloisia ilmeitä. Siivikkalalaiset saavat vihdoin koulunsa asianmukaiseen kuntoon.
1990-luvulla Siivikkalan koulun rehtorina työskennellyt Ylöjärven kaupungin nykyinen sivistysjohtaja Matti Hursti muisteli harjannostajaisissa, miten koulussa jouduttiin pitkään sopeuttamaan toimintoja tiukkojen resurssien asettamien suuntaviivojen mukaisesti.
Oppilasmäärät kasvoivat Ylöjärvellä rajusti jo 1990-luvun lopulla ja Siivikkalankin koulun tilat olivat sataprosenttisesti käytössä.
– Tuskailimme silloin ahtaiksi käyneitä tiloja. Esimerkiksi aineopetustilat oli muutettu kotiluokiksi, atk-luokka pystytettiin opetusvälinevarastoon ja kirjastotila muutettiin pienryhmätilaksi, Hursti kertoi.
Hän muistaa erityisen hyvin erään kevätpäivän, jolloin koulun teknisen tilan lattialle alkoi tippua katosta vettä.
– Haimme alle ämpärin ja tunnin päästä eri luokissa oli noin kymmenen ämpäriä tippuvan veden vuoksi, Hursti kertoi.
Hänen mukaansa sisään tullut vesi kertoi huonosta rakentamisesta. Vesikatto oli vaihdettava kokonaan uuteen.
– Mitä lienee sen kattourakoitsijan päässä liikuskellut, kun sutta rakenteli. Todennäköisesti ei mitään, Hursti veisteli.
Ylöjärvi-ilmiö lykkää hankkeita
Vihdoin käynnissä olevan laajentamisen ja saneerauksen eteen alettiin kampanjoida siis jo 15 vuotta sitten, jolloin kaupungin päättäjät saivat postissa ensimmäiset asiaa koskevat kirjeet kaupunkilaisilta.
– Muistan tarkasti kirjeiden sävyn ja sisällön, koska me opettajat taisimme ne kirjoittaa. Kirjeiden vaikutus jäi tosin heikoksi, sillä saimme kuulla, että koulurakentamisen painopisteet olivat muualla kuin Siivikkalassa, Hursti selvitti.
Monessa Ylöjärven koulussa oli tuolloin Siivikkalaakin hankalampi tilanne. Oli siis sopeuduttava siihen, että Siivikkalan koulun laajennushanke sijoitettiin investointijonon häntäpäähän.
Ongelma ei ollut Siivikkalan koulun laajentamistarpeiden ymmärryksen tai yhteisen tahdon puute, vaan rahan puute.
– Meillä oli silloin ja on edelleen vallalla Ylöjärvi-ilmiö, jonka vuoksi kaupunki joutuu käyttämään sekä omat että lainatut rahat koulujen ja päiväkotien rakentamiseen. Ja jos kaupungilla olisi varastettuja rahoja, nekin varmasti käytettäisiin rakentamiseen, Hursti toisti sanat, jotka hän sanoi myös helmikuussa Ylöjärven urheilutalon harjannostajaisissa.
Hursti toivoo, että rakentajat, suunnittelijat ja hankkeen valvojat vievät koulun ja päiväkodin saneerauksen ja laajennuksen ensimmäisen vaiheen rakennustyöt tyylikkäästi loppuun.
– Onnistunut lopputulos on myös tässä hankkeessa monien pienten osien summa. Kun hanke aikanaan valmistuu, työn jälkiä ja toiminnallisia ratkaisuja arvioidaan myös kriittisin silmin, Hursti muistutti.
Eräs harjannostajaisten tyytyväisimmistä osallistujista oli Siivikkalan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja ja Ylöjärven teknisen lautakunnan puheenjohtaja Ossi Sippola.
– Tätä on odotettu kuin joulupukkia, ja kylän väki on kovin innoissaan. Koulu on kylän sydän, ja kun sydän on kunnossa, kyläkin voi hyvin. Tästä tulee virikkeellinen paikka, kun urheilukenttäkin tulee loistavaan kuntoon, Sippola kiitteli.
Saneeraushankkeet tärkeitä työllistäjiä
Siivikkalan koulun laajennuksen ja saneerauksen urakat on siis jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan koulun laajennus, luokkasiiven saneeraus, valmistuskeittiö, päiväkoti sekä terveydenhuoltotilat.
Toisessa vaiheessa saneerataan loput koulusta ja rakennetaan nykyisiin päiväkotitiloihin luokkatiloja sekä tilat nuorisolle. Toinen vaihe kilpailutetaan myöhemmin sovittavana ajankohtana.
Ylöjärven kaupunki sai ensimmäisen vaiheen urakasta rakennusurakkatarjouksen viideltä eri urakoitsijalta. Kilpailutuksen voitti edullisimman rakennusurakkatarjouksen jättänyt Hartela Oy, joka tarjoutui tekemään urakan 8 666 000 eurolla.
Hartelan pääluottamusmies Sirpa Ek sanoi, että Siivikkalan koulun laajennushanke on erittäin merkittävä työllistäjä.
– Kaupunkien ja kuntien rakennushankkeilla on kaksi merkitystä: ne työllistävät rakentajia ja samalla kaupunkilaiset saavat parempia palveluja, Ek tuumi.
Ek halusikin nostaa esille sen, että rakennusalan työllisyystilanne on ollut koko talven poikkeuksellisen vaikea. Rakennusalan työttömyyskassassa oli maaliskuun lopussa työttömänä yli 22 prosenttia liiton jäsenistä.
– Harjannostajaiset osuvat usein sellaiseen vaiheeseen, että työt työmaalla alkavat vähentyä. Toivon, että tämän kohteen jättävät rakentajat voisivat pian osallistua samanlaisiin harjannostajaistilaisuuksiin jollain muulla työmaalla, Ek sanoi.
Työturvallisuuteen satsattava lisää
Rakennusalan työttömyyden vähentämisen lisäksi Ek toivoi, että työmailla keskityttäisiin entistä enemmän työturvallisuuteen. Aiheesta on hyvä muistuttaa nyt, sillä viime sunnuntaina vietettiin maailmanlaajuista työturvallisuuspäivää. Päivän tavoitteena on muistaa työssä menehtyneitä tai terveytensä menettäneitä.
Viime vuonna palkansaajille sattui Suomessa yli 126 000 työtapaturmaa. Kun nyt eläköitymässä olevat työntekijät aloittelivat työuraansa, keskimäärin jokaisena työpäivänä joku menetti henkensä työtapaturmassa.
– Nyt Suomessa on päästy siihen, että kuukaudessa on yksi vainajaton viikko, Sirpa Ek kertoi.
– Hyvistä tuloksista huolimatta haasteita riittää, sillä kehitys on polkenut paikoillaan kymmenen viime vuotta, hän lisäsi.
Ek muistutti, että tapaturmien torjuntakeinot eivät välttämättä lisää työhyvinvointia, mutta työhyvinvointitoimet puolestaan vähentävät työtapaturmia.
– Meidän täytyy miettiä, miten työtä ja työoloja voitaisiin muovata sellaisiksi, että jaksaisimme työskennellä pitkään iloisina, toimintakykyisinä ja tuottavina. Totuus on se, että työntekijän täytyy pysyä hengissä, jotta hän voisi jatkaa työuraa toivottuun 68 ikävuoteen saakka, Ek muistutti.
Pääluottamusmies Ekin mukaan Suomessa on työsuojelun ammattilaisia, asiantuntijoita, yhteistoimintahenkilöitä sekä viranomaisia enemmän kuin Aleksanteri Suurella oli joukkoja, kun hän valloitti koko silloisen tunnetun maailman.
– Minkä takia maailman parhailla valmiuksilla saadaan aikaan vain keskinkertaisia tuloksia? Ek kysyi.
Hänen mukaansa parhaaseen tulokseen päästää yhteisin askelin ja yhteisin tavoittein.
– Jokainen työtapaturma on liikaa. Ihan kaikkien pitää nyt sitoutua yhteisten pelisääntöjen noudattamiseen, Ek linjasi.
Toivottavasti siis ainakin Siivikkalan koulun saneerauksessa ja laajennuksessa selvitään ilman työtapaturmia. Eivätkä isot urakat lopu Ylöjärvellä tähän, sillä virkamiesten työpöydillä on jo odottamassa Metsäkylän koulun iso laajennussuunnitelma.
