Keilat kolisevat jatkossakin

– Jes, jes, jes! kajahti huudahdus kaupungintalon valtuustosalin nurkasta torstai-iltana.
Vaaleilla valitut kaupunkilaisten edustajat olivat vain sekunteja aiemmin tehneet päätöksen, joka turvasi perinteikkään liikuntaharrastuksen, keilailun, jatkumisen puutarhakaupungissa. Noin kymmenen hengen delegaation voimin paikalle saapuneet harrastajat päässevät pelaamaan turvalliseksi uudistettuun keilahalliin jo syksyllä.
Varat keilakoneiden uusimiseen haalitaan kaupungin investointimäärärahoista tai lisälainalla. Mistään ennakkoon asetetuista budjeteista korjaustöitä ei löytynyt, vaikka asia on ollut päättäjien tiedossa jo vuosia.
Keilailuseura Panttareiden Pentti Määttä ei malttanut istua aloillaan, kun päätös Ylöjärven keilahallin koneiden uusimisesta varmistui viime torstaina. Valtuustosalin nurkassa harrastuksen jatkoa riemuitsivat myös Ylöjärven Keilailuliiton puheenjohtaja Tapani Huotari (2. oik.) ja sihteeri Pirjo Paju (oik.).
Keilailuseura Panttareiden Pentti Määttä ei malttanut istua aloillaan, kun päätös Ylöjärven keilahallin koneiden uusimisesta varmistui viime torstaina. Valtuustosalin nurkassa harrastuksen jatkoa riemuitsivat myös Ylöjärven Keilailuliiton puheenjohtaja Tapani Huotari (2. oik.) ja sihteeri Pirjo Paju (oik.).

– Kaikki tässä asiassa ei ole mennyt niin kuin olisi pitänyt mennä, kaupunginjohtaja Pentti Sivunen myönsi puheenvuorossaan ennen asian käsittelyä.
– Kyllähän tämän olisi pitänyt olla rahoitettavana normaalissa budjettikäsittelyssä jo aiemmin, hän totesi.
Sivusen tuskastunut purkaus ei jäänyt likimainkaan ainoaksi keilailun harvinaisen tukalaa tilannetta ihmetteleväksi lausunnoksi viime torstaina. Virkamieskäsittelyn täydellinen epäonnistuminen herätti rutkasti keskustelua, eikä puoluekirjoilla ollut tulikivenkatkuisissa kannanotoissa juurikaan merkitystä.
– Se tulee nyt varmaan viranhaltijalle selväksi, että tällainen ei voi jatkua, kokoomuksen Mika Kotiranta tuhahti muutaman äkäisen puheenvuoron jälkeen.
Tukea ja ymmärrystä asian heikolle ennakkokäsittelylle ei osoitettu mistään suunnasta salia. Kuvaavaa on, että poliittisilta näkemyksiltään liki kokonaan eri ääripäitä edustavat Kotiranta ja Rauno Kesseli (vas.) olivat kerrankin jostain samaa mieltä.
– Meidän valtuustoryhmämme paheksuu, että tilanne on mennyt tähän. Toivomme, että asiasta käydään vastuullisten virkamiesten kanssa vakava keskustelu, Kesseli tokaisi.
Myös keilailun merkittävyyttä Ylöjärven liikuntatarjonnassa kehuttiin laajalti. Lähes jokainen aiheesta pyydetty puheenvuoro alkoi lajin kehumisella, vaikka lisämäärärahan myöntämisestä sen tarpeisiin ei oltukaan täysin yksimielisiä.
– Valtuustolla ei ole vastuuta siitä, että valmistelu on mokattu. Miksei tätä tuotu aiemmin esille? Toivon, ettei rahoja myönnetä nyt vain siksi, että asialla on kiire, keskustan Leena Törmälä huomautti.
Tapani Tienarin (kesk.) esitys asian käsittelyn siirtämisestä kaatui äänestyksessä niukasti lukemin 30–21. Pikaisen käsittelyn kannattajat korostivat kiiruhtamisen tärkeyttä, jottei satojen kaupunkilaisten tärkeään harrastusmahdollisuuteen pääsisi tulemaan ikävää taukoa.
Vastustajat eivät kuitenkaan luovuttaneet tähän. Budjetin ulkopuolisen lisämäärärahan myöntäminen nähtiin ennakkotapauksena, johon vallitsevassa taloustilanteessa ei pitäisi suostua.
– Jos alamme tehdä näin, emme voi jatkaa itsenäisenä kuntana. Olemme sitoutuneet siihen, ettei lisämäärärahoja myönnetä, kaikkein kiivaimmin rahojen myöntämistä vastustanut Minna Sarvijärvi (kesk.) kiehui.

”Vaatimattomat tilat riittävät”

Yli tunnin kestäneen vääntämisen jälkeen keilaajat pääsivät riemuitsemaan. Jussi-Pekka Ahosen (sd.) esitys varojen myöntämisestä investointimäärärahoista tai lisälainan avulla voitti tuen eväämisen äänin 35–13.
Päätöksen valmistumista kärsivällisesti odottanut Ylöjärven Keilailuliiton puheenjohtaja Tapani Huotari oli lopputuloksesta silminnähden helpottunut.
– En tiedä, olisiko keilailu voinut jatkua Ylöjärvellä ilman tätä päätöstä. Olin kyllä pohtinut, olisiko ollut jokin mahdollisuus jatkaa nykyisillä laitteilla vuoden loppuun ja laittaa kunnostus ensi vuoden budjettiin, hän puntaroi.
Keilailuväki oli muistutellut kaupunkia koneiden uusimisen tarpeesta kolmen vuoden ajan. Siksi tilanteen ajautuminen tähän pisteeseen herätti lähinnä ihmetystä.
– Ymmärrän, että valmistelussa oli mokattu, mutta olisiko meitä harrastajia pitänyt muka rangaista siitä, Huotari hymähti.
Asiasta virinnyttä keskustelua keilailuliiton pirkkalalainen puheenjohtaja kehui erittäin hyväksi. Erityisen mielenkiintoiseksi hän kuvaili ajatusta yrittäjävetoisuudesta luopumisesta ja hallin pyörittämisen laittamisesta tietyillä järjestelyillä kaupungin kontolle.
– Mutta ei meille keilaajille totta puhuen ole väliä millään muulla kuin sillä, että halli on käytettävissä, Huotari painotti.
Perussuomalaisten Pertti Johanssonin esittämää hevosmiesten tietotoimiston huhua halliin suunnitellusta edustussaunasta ynnä muista luksustiloista Huotari – kuten kukaan valtuutetuistakaan – ei osannut kommentoida.
Nyt myönnetty 175 000 euron määräraha käytetään kokonaisuudessaan laitteiden saattamiseen turvalliseen kuntoon.
– Meille riittävät vaatimattomatkin tilat. Pääasia on, että radat ovat kunnossa ja harrastus voi jatkua.

Keilahallin laitteiden uusimisen nimeen vannoneet lajin harrastajat kertoivat näkemyksiään puoluejohtajille ennen valtuuston kokousta. Lajin hyviä puolia päättäjille korostivat Henrik Puumala (vas.), Arttu Einola, Tommi Puumala, Helvi Mäkipää, Tero Mäkipää, Tomi Mäkipää ja Tapani Huotari.
Keilahallin laitteiden uusimisen nimeen vannoneet lajin harrastajat kertoivat näkemyksiään puoluejohtajille ennen valtuuston kokousta. Lajin hyviä puolia päättäjille korostivat Henrik Puumala (vas.), Arttu Einola, Tommi Puumala, Helvi Mäkipää, Tero Mäkipää, Tomi Mäkipää ja Tapani Huotari.

Comments are closed.