Ylöjärveläinen tapahtumajärjestäjä ja juontaja Oskari Palomäki on näinä päivinä kuin tulisilla hiilillä. Vaikka Palomäki on myös käsikirjoittaja, hän ei voi mitenkään kynäillä etukäteen sitä, mitä Tampereen Pyynikin palloiluhallin nyrkkeilykehässä tapahtuu ensi lauantaina.
Palomäki tekee ja on jo tehnytkin kaikkensa, jotta itse tapahtuma onnistuisi. Täydellisen tapahtumasta tekisi kuitenkin vasta suomalaisten ammattinyrkkeilijöiden voitonmarssi.
Lauantain tapahtuma perustuu nyrkkeilyvalmentaja- ja -manageri Pekka Mäen P3 Boxing -yrityksen Boxing Night -formaattiin. Kun Mäki halusi järjestää ammattinyrkkeilyillan Tampereella, hän otti yhteyttä Oskari Palomäkeen.
Mutta miten ihmeessä monitoimimies Palomäki sai luotua näin ison tapahtuman vain kuukaudessa?
– Ensin piti kartoittaa tapahtuma-aika sekä -paikka, ja sen jälkeen saada sopivat ottelijat. Sitten aloimme vain tehdä armottomasti töitä, jotta tapahtuma toteutuisi, Palomäki kiteyttää palo silmissään.
Pyynikki valikoitui tapahtumapaikaksi, koska se on tullut nyrkkeilyn ystäville tutuksi legendaarisen Tammer-turnauksen myötä.
Tampereella järjestettävään tapahtumaan tarvittiin tietysti myös tamperelainen ottelija. Mukaan lähti Jussi Koivula, jonka koordinaattorina Palomäki toimii.Kun kevään jääkiekkohuuman keskeltä löytyi vielä sopiva päivä, oli tapahtumalla onnistumis-
edellytykset.
– Kuukauden päivät on raadettu täysipäiväisesti töitä, eikä vähiten markkinointia. Koivulan Jussi on tehnyt yleisöharjoituksia ympäri Tamperetta sekä esiintynyt radiossa ja televisiossa. Tapahtumaa on siis pitänyt esitellä joka paikassa, Palomäki selvittää.
Palomäen ja helsinkiläisen Pekka Mäen lisäksi tapahtumaa on ollut luomassa pohjanmaalainen tapahtumapromoottori Kalle Keskinen. Myös P3 Boxingin matchmaker Petri Paimander on ollut isossa roolissa hankkiessaan suomalaisottelijoille sopivat vastustajat.
– Tarvitsimme kehään vastustajat, joiden hintalappu on sopiva ja jotka ovat kuitenkin tarpeeksi kovia nimiä. Emme voineet kuitenkaan järjestää seitsemää Euroopan huippuottelua yhtä aikaa Pyynikillä. Se kaupallinen yhtälö ei olisi enää toiminut, Palomäki sanoo.
Riskit on minimoitu
Vastaava nyrkkeilytapahtuma järjestettiin Tampereella edellisen kerran vuonna 2009.
Tämän vuoksi Palomäki luottaa tapahtuman vetovoimaan, siitäkin huolimatta, että Tappara pelaa samalla viikolla kiekkohullussa kaupungissa SM-liigan finaaleja.
– Onneksi Tapparalla ei ole kotipeliä lauantaina, koska sen tapahtuman kanssa ei voi kilpailla Tampereella. Sellaista tilaisuutta ei olekaan, joka jyräisi Tapparan finaalipelin. Nyt kuitenkin Hakametsä on lauantaina tyhjä ja Pyynikki täysi, Palomäki naurahtaa.
Hän myöntää, että tämänkin tapahtuman järjestämisessä on taloudellinen riski, jolle ei voi ottaa takuuta. Riskit voi kuitenkin minimoida kovalla työllä.
– Ainoa paikka missä menestys tulee ennen työtä, on sanakirja. Tapahtumajärjestäjä ei voi ikinä olettaa mitään. Ei voi vain laittaa lehteen ilmoitusta, mennä mökille polttelemaan piippua ja odottaa, että liput menevät kaupaksi. Pitää olla ahkera ja miettiä, mitä voisi tehdä vielä paremmin kuin on tähän mennessä tehnyt, Palomäki linjaa päättäväisenä.
Hänen mukaansa helppoa rahaa ei ole olemassa.
– Se ei onnistu, että vääntää rautalangasta kenkälusikan ja tekee sillä 20 miljoonaa euroa. Vetoketju ja hakaneula on jo keksitty, ja Angry Birdsejä ja Teemu Selänteitä tulee yksi sadassa vuodessa. Helppoa tietä menestykseen ei siis ole, vaan se vaatii työtä, työtä ja sitten vielä lisää työtä.
Tänä päivänä rahan hankkiminen on tapahtumajärjestäjällekin melkoisen urakan takana. Jokainen, joka sijoittaa rahaa johonkin, vaatii investoinnilleen vastinetta.
– Kun alan myydä tapahtumaa, en saa heti sataa soittoa, joissa kysytään paljonko voi antaa rahaa. On kauhea sanoa, että kaikki on bisnestä, mutta kun kaikki on. Kuten sanotaan, ilmaisia lounaita ei ole, Palomäki pamauttaa.
Kilpailu yleisöstä on erittäin kovaa
Oskari Palomäki on tunnettu tapahtumaosaaja. Hänellä on tänä päivänä luonnollisesti hieman helpommat lähtökohdat kuin aloittelevalla tapahtumajärjestäjällä. Yhteistyöverkostot kun ovat jo olemassa.
– Toisaalta mitään ei koskaan saa ilmaiseksi, vaan sinua peilataan aina edellisiin töihisi. Kun maksat laskut ajoissa, pysyt aikataulussa ja saat myönteistä palautetta, seuraavan homman saaminen on paljon helpompaa, ylöjärveläisosaaja sanoo.
Jos tapahtumien organisointi olisi helppoa, tapahtumajärjestäjiä olisi pilvin pimein. Näin ei kuitenkaan ole.
– Yksittäiselle yrittäjälle on esimerkiksi iso ponnistus tehdä Tampere-taloon oma juttu ja myydä sali täyteen. Jos se olisi helppoa, Tampere-talo olisi joka päivä varattu.
Nykyään Pirkanmaallakin on tarjolla erilaisia tapahtumia lähes jokaiselle päivälle, ja ne kilpailevat aina jossain määrin toistensa kanssa.
– Ihmiset miettivät, mennäkö katsomaan jotakin urheilutapahtumaa vai Jukka Leistiä komediateatteriin vai Suvi Teräsniskaa Tampere-taloon. Mahdollisuuksia on tarjolla todella paljon, Palomäki antaa esimerkkejä.
Jotkut isot tapahtumayhtiöt voivat ottaa riskin siitä, että yksi tapahtuma epäonnistuu. Yksityisyrittäjällä tätä mahdollisuutta ei juuri ole.
– Iso organisaatio voi tehdä kuutta tapahtumaa päällekkäin, ja joku niistä voi olla tappiollinen, koska ne muut viisi paikkaavat. Niinpä olisi kiva, jos iso norsu turvaisi selustaa, mutta kun siihen ei aina ole mahdollisuutta.
Jokainen tapahtuma toista tärkeämpi
Sisältölähtöisyys on Palomäen mukaan hänen erityinen vahvuutensa tapahtumia ja juontoja luodessa. Palomäki on myös käsikirjoittaja ja tekstien suunnittelija. Hän haluaa tehdä tapahtumasta aina tilaajan näköisen.
– Olen sanonut asiakkaille, että pyrkikää tekemään tapahtuma eri tavalla kuin naapuri. Ja jos oma pää ei tuota niitä ajatuksia, soittakaa sitten minulle.
Palomäki kehottaa aina uusia asiakkaitaan kysymään edellisiltä asiakkailta, miten hänen järjestämänsä ja juontamansa tapahtumat ovat onnistuneet.
– Sieltä se oikea palaute tulee. Minähän voin kertoa olevani Superhessu, mutta vain asiakkaani todella tietävät, olenko vai enkö.
Palomäki karsastaa tapahtumajuontajia, jotka eivät syvenny tehtäväänsä ammattimaisesti.
– On sellaisia juontajia, jotka tulevat paikalle puoli tuntia ennen juonnon alkua pää märkänä ja valmiiksi huonolla tuulella. Sitten he huomaavat, että tapahtuma loppuukin vasta yhdeltä yöllä, ja ensimmäinen kysymys kuuluu, koska mää voin lähtee, Palomäki kuvailee.
Hän korostaa sitä, että jokaisen tapahtuman juonto pitäisi tehdä sillä asenteella, että tulossa on elämän paras keikka. Asiakasta ei saa koskaan aliarvioida.
– Vaikka kyseessä olisi vain joku synttärijuhla Kauvatsan työväentalolla, niin sekin voi olla ainutkertainen tapahtuma juuri niille ihmisille. Silloin siellä ei tarvita juontajana läpikulkumiestä tai ihan ok-miestä.
Koivulan puolesta kaikki likoon
Se on ainakin täysin varmaa, että lauantain ammattinyrkkeilyiltaa ei viedä läpi puolivaloilla. Palomäki harjoittelee itsekin nyrkkeilyä ja potkunyrkkeilyä neljä kertaa viikossa. Siksi Palomäki on laittanut tähänkin tapahtumaan itsensä täysillä likoon.
Pirkanmaalaisille on nyt tarjolla nyrkkeilyä Euroopan huipulta. Illan aikana nähdään useampi kovatasoinen ottelu, vaikka kaksi niistä nouseekin ylitse muiden.
Alemman raskaansarjan kymmeneräiseksi kaavaillussa ottelussa Juho ”Härmän Häjy” Haapoja kohtaa italialaisen Michele ”Crazy Bull” Di Meon.
Entinen Euroopan unionin mestari Haapoja on iskenyt paidattomana 19 voittoa ja kärsinyt kolme tappiota. Yksi ottelu on päättynyt ratkaisemattomana. Di Meo on puolestaan voittanut 13 ottelua ja hävinnyt viidesti. Italialainen on ollut kahdesti eri titteliotteluissa, jotka hän on hävinnyt.
Oskari Palomäen ja varmasti monen muunkin ajatuksissa illan kohokohta on tamperelaisen Jussi ”Iceman” Koivulan kymmeneräiseksi kaavailtu välisarjan ottelu puolalaista Lukasz Maciecia vastaan.
29-vuotias Koivula on voittanut kaikki 13 ammattilaisotteluaan ja hänet on sijoitettu Euroopan unionin arvolistalla sijalle 22. Macieci, 23, on voittanut 20 aiemmasta ottelustaan 17. Hänet on rankattu samalla listalla selvästi Koivulan edelle sijalle 15.
Palomäki haluaisi kovasti nähdä, että Jussi Koivula ottaisi nyt ison päänahan ja pääsisi lähemmäksi mestaruusvyön tavoittelua.
– Olen ollut järjestämässä tätä tapahtumaa rakkaudesta lajiin ja Jussi Koivulan tarinaan. Koivulalle, jos jollekulle, soisi ison vyön.
Koivulan rankka lapsuus on tuttu kaikille nyrkkeilyä seuraaville. Koivula oli vasta 12-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli alkoholimyrkytykseen. Isä menehtyi kahden kuukauden kuluttua tästä. Vuosituhannen vaihteessa Koivulan veli ja sisar jakoivat saman kohtalon.
Palomäki uskoo, että kotiyleisöstä on apua Koivulalle kamppailussa kovaa puolalaista vastaan.
– Kun vain kehä on valaistu, ottelija ei näe katsojia, mutta hän aistii yleisön tuntemukset. Kun Koivula lyö, yleisö kohahtaa, ja kun puolalainen lyö, katsomosta ei kuulu mitään. Se antaa tamperelaiselle varmasti voimaa.
Koivulalla ei ole enää monta vuotta aikaa kerätä hedelmää ammattilaisnyrkkeilyn huipulla. Nyt olisi siis aika ottaa seuraava iso askel.
– Toivon, että ne, jotka eivät ole koskaan käyneet nyrkkeilytapahtumassa, löytäisivät paikalle. Nyt on mahdollisuus nähdä jotakin ainutlaatuista ja auttaa tamperelaisnyrkkeilijää etenemään urallaan, Palomäki vinkkaa.
